Olet täällä

Kehitysministeri Pekka Haavisto: Puurakennukset pyrkivät humanitäärisen avun markkinoille

Suomalaisyritykset ovat kehittäneet keveitä puurakenteisia ensikoteja humanitääriseen avustustoimintaan katastrofialueilla. Kehitysministeri Pekka Haavisto kannustaa suomalaisyrityksiä kansainvälisille humanitäärisen avun kasvaville markkinoille, missä isot toimijat ovat liikkeellä.

- Uusille rakentamisen, puhtaan veden ja elintarvikkeiden tuotteille ja innovaatioille on kasvavaa tarvetta, sanoo Haavisto. On päästävä mukaan suurten avustusjärjestöjen hankintaketjuihin, jotka tilaavat kriisialueiden tarvitsemia tuotteita.  

Suomalaisyritykset ovat kehittäneet keveitä puurakenteisia ensikoteja humanitääriseen avustustoimintaan katastrofialueilla. Kehitysministeri Pekka Haavisto kannustaa suomalaisyrityksiä kansainvälisille humanitäärisen avun kasvaville markkinoille, missä isot toimijat ovat liikkeellä.

- Uusille rakentamisen, puhtaan veden ja elintarvikkeiden tuotteille ja innovaatioille on kasvavaa tarvetta, sanoo Haavisto. On päästävä mukaan suurten avustusjärjestöjen hankintaketjuihin, jotka tilaavat kriisialueiden tarvitsemia tuotteita. 

Kansainväliseen humanitääriseen avustustoimintaan käytetään vuosittain yli 15 miljardia dollaria. Koska avustustarvikkeita ei yleensä ole mahdollista ostaa paikallisesti, ne joudutaan hankkimaan kansainvälisiltä markkinoilta.  - Maailmassa on kasvava määrä erilaisia sotien ja luonnonkatastrofien aiheuttamia humanitäärisiä kriisejä, joissa tarvitaan apua, muistuttaa kehitysministeri Pekka Haavisto. Kun otetaan huomioon myös jälleenrakennus, kyseessä on erittäin isot kasvavat markkinat.

Haaviston mukaan ministeriölle tarjotaan erilaisia aputuotteita kuten puhtaan juomaveden, elintarvikkeiden ja asumisen ratkaisuja kriisialueille. - Suomen pitää mennä aktiivisemmin kansainvälisille humanitäärisen avun markkinoille, missä isot toimijat ovat liikkeellä. On päästävä mukaan suurten avustusjärjestöjen hankintaketjuihin, jotka tilaavat kriisialueiden tarvitsemia tuotteita.

Puurakennukset soveltuvat jälleenrakentamiseen

Haaviston mielestä puurakennukset sopivat hyvin toisen aallon avustamiseen ja jälleenrakentamiseen kun ensi vaiheessa turvaudutaan nopeasti saatavaan telttamajoitukseen. - On huomioitava sekin, että usein pakolaisleirit kasvavat kaupungeiksi ja sinne rakennettavat rakennukset tahtovat jäädä pitkäaikaisiksi pysyviksi rakennuksiksi. Makedonialainen ministerikollegani asuu puurakenteisessa Suomi-talossa, joita veimme sinne Skopjen maanjäristyksen jälkeiseen katastrofiapuun.

Suomalaisen puisen ensikodin valmistajien tavoitteena on tuottaa telttamajoitusta kestävämpiä ekologisia majoitus-, wc- ja aputiloja vastaamaan jälleenrakentamisen tarpeisiin. Katastrofialueilla tarvittavien rakennusten tulee olla keveitä, helposti siirrettäviä ja pystytettäviä sekä tarvittaessa laajennettavia, purettavia ja kierrätettäviä. Myös rakennusten elementtien kuljetusten välivarastoihin ja katastrofialueille tulee olla kilpailukykyistä.

- Puurakentaminen katastrofialueilla on ilman muuta perusteltua uusiutuvana uudelleenkäytettävänä materiaalina, sanoo Haavisto. Ratkaisuissa on otettava huomioon paikallisen kulttuurin lisäksi myös ilmasto- ja elinolosuhteet kuten myrsky-, kosteus ja termiittikestävyyden kaltaisia asioita.  On siis tunnettava paikallinen kulttuuri ja paikalliset olot ja edistettävä myös paikallisten materiaalien ja työvoiman käyttöä.

Pekka Haavisto on tutustunut kotimaiseen teknologiaan ja osaamiseen perustuvaan katastrofialueille tarkoitettuun Puinen ensikoti - konseptiin. - On tärkeää, että tuotteita testataan ja pilotoidaan olosuhteissa, joihin ne on tarkoitettu ennen kuin niitä aletaan markkinoida katastrofialueilla toimiville avustusjärjestöille. Katastrofimarkkinat ovat haastavia ja riskialttiita, koska katastrofit tapahtuvat useimmiten kehitysmaissa, joissa toimintaolosuhteet ovat epävakaat ja vaaralliset, kuvailee Haavisto.

Yhteistyötä kansainvälisen humanitäärisen klusterin kanssa

Valtio ei myönnä ulkoministeriön kautta suoraan humanitäärisen avun varoista rahallista tukea katastrofeihin liittyvän suomalaisen liiketoiminnan kehittämiseen eikä tee materiaalihankintoja varastoon.

- Kun hankintoihin ei ole resursseja eikä siihen erikoistuneita rakenteita, me hyödynnämme kansainvälisen humanitäärisen avun järjestöjä ja kansalaisjärjestöjä, joilla on resurssit ja osaamista hankintoihin, sanoo Haavisto.

Haaviston mukaan ulkoministeriön rooli on edistää suomalaisten yritysten mahdollisuuksia normaalin viennin edistämistoiminnan kautta ja osallistumalla Team Finland kriisiliiketoiminta-työhön. Ensi syksyksi on suunnitteilla kehitysministerin vetämä vienninedistämismatka keskeisiin humanitäärisiin järjestöihin.

- Suomalaisyritysten tulisi lähteä yhteistyössä viennin edistämiseen kansainvälisen humanitäärisen klusterin kanssa, muistuttaa Haavisto. Lähtökohtana on oltava se, että tilattavien tarvikkeiden varaston tulisi olla jonkun muun kuin Suomen valtion tilauksessa. Kun me emme pidä yllä pakolaisleirejä, emme tiedä ajankohtaista ja todellista tarvetta avustukselle. Avustuksen on aina kohdattava tarve.

Haavisto kannustaa suomalaisyrityksiä etsimään teknologiaosaamisen hyödyntämiseen yhteistyökumppaneita kansainvälisiltä markkinoilta, jolloin pienetkin yritykset pääsevät mukaan yrityskonsortioihin kehittämään ja tarjoamaan tuotteitaan. - Finnfund ja Finnpartnership ovat hyviä yhteistyökumppaneita kun suomalaisyritykset haluavat lisätä kaupallista yhteistyötä kohdemaiden yritysten kanssa.

- Humanitäärisen avun messuilla ovat isot asiakkaat mukana ja siellä olisi hyvä järjestää suomalaisten toimittajien yhteisesiintyminen. On selvitettävä suurten avustusjärjestöjen kilpailutuksen periaatteet ja avun tarve ja mentävä mukaan tarjouskilpailuihin, kannustaa Haavisto.

 

Artikkelipalvelu Markku Laukkanen

Lisätietoja: Pekka Haavisto, 050 5121990, haavisto@fin.la