Olet täällä

Kaunis Sinulle, hyvä Suomelle

Vuotuisessa puurakentamisen Forum Holzbau suurtapahtumassa oli tänä vuonna poikkeuksellisen innostunut ja tulevaisuushakuinen tunnelma. Eikä ihme, sen verran vahvassa vedossa puurakentaminen näyttää monessa Euroopan maassa nyt olevan. Mutta mikä sitten yhdistää kaikissa maissa viriävää kiinnostusta puuta kohtaan rakennusmateriaalina. Valtatrendi on puun nousu vihreän rakentamisen ytimeen sen ekologisten ja energiatehokkuuteen liittyvien ominaisuuksien ansiosta. 

Ilmastopolitiikka alkaa saada konkreettisia muotoja, kun esimerkiksi Sveitsissä on asetettu tavoitteeksi saada sähkönkulutuksesta kaksi kolmasosaa pois. On kova tavoite siirtyä kuuden tuhannen watin yhteiskunnasta kahden tuhannen watin yhteiskuntaan. Sveitsiläiset päättäjät uskovat näinkin merkittävän sähkönkulutuksen aleneman toteutuvan uudenlaisella rakentamisella, joka perustuu rakentamisen energiatehokkuutta korostavaan eko- ja bioarkkitehtuuriin. Miksi puuta poltetaan kun voimme käyttää sitä rakentamiseen, kysyi sveitsiläisarkkitehti retorisesti.   

Viherrakentamisesta on tullut selvästi uudenlainen urbaanin rakentamisen trendi, jossa Wienin ja Zurichin kaltaiset kaupungit haluavat olla vahvasti sitoutuneina mukana. Helsingin kaupungin suunnitelmat yli viiden tuhannen puukerrostaloasunnon rakentamisesta lähivuosina olisi voitu ylpeinä esitellä myös Garmisch-Partenkirchenin kuulijakunnalle. Tässä vertailussa Helsinki on ilman muuta eurooppalaisessa kaupunkirakentamisen kärjessä ja oivaltanut jotain olennaista ekocity- brändin rakentamisen välttämättömyydestä.

”Hyvä Sinulle - kaunis Wienille” pitää sisällään itävaltalaisten ympäristötietoisen rakentamisen viestin niin ulkomaailmalle kuin omille asukkailleenkin. Sama ekologinen ajattelu tulee myös businekseen kuten Marks & Spencer tavaratalon puukomponentteihin perustuvat rakentamisen ratkaisut osoittavat. Puu on osa markkinointiviestintää, joka kolahtaa tämän päivän ympäristötietoiseen asiakkaaseen. Puurakentamisen brändiin liittyy lisäksi mielikuva laadukkaasta rakentamisesta, joka säilyttää arvonsa.   

Monet uskovat samanlaisen ekotietoisuuden tulevan asuntokauppaankin siten, että asuntoilmoituksessa on ilmoitettava kohteen energiatehokkuus ja päästömäärät. Netissä olevilla yksityisten myyjien asuntomarkkinoilla voi tällaisiin ilmoituksiin jo törmätä. Itävaltalaiset eivät luota pelkästään markkinoihin, vaan tukevat puurakentamista ohjaamalla energiatehokkaaseen rakentamiseen halpakorkoista lainaa. Kanadan British Columbiassa hallitus on taas säätänyt ”Wood First”- Puu ensin - lain, joka velvoittaa kaikkia julkisin varoin rahoitettavia rakennuskohteita puun käyttöön aina kun se on mahdollista.

Näin puurakentaminen etenee ja sitä edistetään Euroopassa ja maailmalla samaan aikaan kun meillä Suomessa betoniteollisuus kirjelmöi tuohtuneena ministeriöille puurakentamisen tukemisesta. Suomi ei kulje puurakentamisen kärjessä, vaan siellä ovat Saksan Baijerin alue, Itävalta, Sveitsi sekä Ruotsi. Rakentamisen materiaali- ja energiatietoisuus ovat vahvassa kasvussa ja sen perään alkavat suomalaisetkin kuluttajat ennemmin tai myöhemmin äänekkäästi kysyä. Lienee helppo ennustaa, että tämäkin puurakentamisen eurooppalainen trendi rantautuu voimalla myös Suomeen ja siihen kannattaa rakennusalan ja päättäjien varautua.

Markku Laukkanen