Olet täällä

Kansliapäällikkö Hannele Pokka: Kilpailun puute johtanut rakentamisen heikkoon laatuun

Ympäristöministeriön kansliapäällikkö Hannele Pokka on huolissaan rakentamisen laadusta. - Ongelmana on rakennusalan kilpailun puute ja  nykyinen rakentamisen käytäntö, jossa rakennuskohteet pilkotaan kymmeniksi aliurakoiksi eikä kukaan kanna  kokonaisvastuuta rakennuskohteista. Laadusta riippumatta kaikki käy kaupaksi varsinkin pääkaupunkiseudulla. Nyt kilpailun puute vaikuttaa sekä asuntojen saatavuuteen että rakentamisen laatuun varsinkin pääkaupunkiseudulla, sanoo Pokka.

Kansliapäällikkö Pokka näkee ongelmia myös rakennusvalvonnassa, jonka resurssit ja osaaminen eivät riitä perusteelliseen valvontaan. - Vaikka valvonnassa on puutteita, rakennusyhtiöillä tulisi olla nykyistä suurempi eettinen ja asiallinen vastuu rakentamisen laadusta. Rakennusteollisuuden suurin haaste onkin siinä, millä saadaan palautettua rakentamisen laatu suomalaiseen rakentamiseen.

Kansliapäällikkö Hannele Pokka arvioi, että Suomessa on erittäin keskittynyt rakennusala, joka on johtanut kilpailun vähentymiseen. - Suuret urakat ja hankkeet pilkotaan ja ulkoistetaan kymmenille aliurakoitsijoille, jolloin kukaan ei kanna enää kokonaisvastuuta. Pääurakoitsijaa kiinnostaa vain aikataulu ja tulos, kun puuttuu tahto ja intressi rakentaa hyvin. Nyt kilpailun puute vaikuttaa sekä asuntojen saatavuuteen että rakentamisen laatuun. Olisi hyvä, että pääkaupunkiseudun rakentamisen markkinoille tulisi kilpailua, kun kaupungin rakentamiseen osoittamien ilmaisten tonttien jakaminenkaan ei tuota riittävästi asuntoja, sanoo Pokka. 

Heinäkuun alussa voimaan astuneet rakentamisen energiamääräykset johtavat Pokan mielestä entistä laadukkaamman ja vaativamman rakentamisen tarpeeseen. - Uusien määräysten noudattaminen tarkoittaa nykyistä laadukkaampaa rakentamista, kun seinien on oltava tiiviimpiä  ja ilmanvaihdon on toimittava. Rakennusteollisuuden suurin haaste on siinä, millä saadaan palautettua suomalaiseen rakentamiseen laatu. Työmenetelmien ja asenteen on muututtava, koska uusien määräysten noudattaminen edellyttää laadukasta rakentamista. Määräykset ja lait eivät ole rakentamisen ongelma, vaan laadukkaan rakentamisen puute, muistuttaa Pokka. 

Rakennusyhtiöillä ja valvonnalla eettinen vastuu laadusta

Rakentamisen säädökset eivät ole Pokan mielestä tähänkään asti olleet esteenä laadukkaalle rakentamiselle. - Meillä on ollut ministeriössä hometyöryhmä, jonka tehtävänä on lisätä neuvontaa ja sen myötä tunnistaa ajoissa rakennusten homeongelmat. Ei se ole tähänkään asti ollut kiinni määräyksistä, että on rakennettu väärin. Näyttää siltä, että rakennusvalvonnalla ei ole riittäviä voimavaroja yksityiskohtaiseen hankkeiden valvontaan. Rakennusyhtiöillä tulisi olla nykyistä suurempi eettinen ja asiallinen vastuu rakentamisen laadusta, toteaa Pokka.

Pääkaupunkiseudun asuntovaje voi johtaa työvoimapulaan

- Me tarvitsemme nyt vakavaa keskustelua rakennusteollisuuden kanssa rakentamisen laadusta sekä keinoista vastata kasvavaan asuntojen tarpeeseen erityisesti pääkaupunkiseudulla, vaatii Pokka.  - Asuntojen tarve on pääkaupunkiseudulla niin kova, että kaikki myydään laadusta riippumatta. Erityisesti rakennusalan suurilla yhtiöillä on myös tässä iso vastuu, että kohtuuhintaisten asuntojen tuotantoa voidaan lisätä vastaamaan tarvetta.

Pokka pelkää asuntotilanteen johtavan pääkaupunkiseudulla työvoimapulaan ja yritysten muuttoon alueelta pois, kun työvoimaa ei asuntovajeen takia saada riittävästi. - Asunto-politiikkaan tarvitaan nyt uusia reseptejä, joilla kyetään tarjoamaan kohtuuhintaisia omistus- ja vuokra-asuntoja tavallisille palkansaajille. Eivät palomiehet, opettajat tai sairaanhoitajat tarvitse sosiaalista asuntotuotantoa, vaan kohtuuhintaisia koteja.

Korjausmarkkinan vauhdittaminen virkistäisi rakennusalaa

Ympäristövaikutusten arviointi tulee lähivuosina lisääntymään rakentamisessa. Heinäkuun alusta lukien astuvat voimaan uudet rakentamisen energiamääräykset koskevat uudisrakennuksia, mutta korjausrakentamiselle tulevat vuoden 2013 alusta omat määräykset. Uudet säädökset ovat seurausta EU:n asettamista ilmastopoliittisista tavoitteista, joiden mukaan meidän on parannettava rakentamisen ja asumisen energiatehokkuutta.

- Haluan painottaa sitä, että uudet säädökset eivät velvoita pelkän energiaremontin tekemiseen olemassa olevassa rakennuskannassa, vakuuttaa Pokka. - Suomalainen malli perustuu siihen, että kun tehdään rakennusten peruskorjauksia, samassa yhteydessä toteutetaan energiatehokkuutta parantavat toimet mahdollisimman kustannustehokkaasti.

Pokka toivoisi valtion budjettiin porkkanarahoja energiakorjausten toteuttamiseksi, koska hakemusten määrä on tarpeeseen nähden moninkertainen. - Valitettavasti näitä pelimerkkejä ei nyt ole korjausten vauhdittamiseksi, kun valtio joutuu leikkaamaan menoja budjetin tasapainottamiseksi. On selvää, että tässä suhdannetilanteessa korjausmarkkinan vauhdittaminen julkisin toimin virkistäisi rakennusalaa, myöntää Pokka.

Puunrakentaminen hillitsee ilmastomuutosta

- Puurakentaminen tulee tulevaisuudessa kasvamaan sen myönteisten ympäristövaikutusten ansiosta. Tehdyt rakentamisen ympäristövaikutusselvitykset osoittavat kiistatta puun olevan ylivoimainen rakennusmateriaali, joka ei tuota päästöjä vaan sitoo niitä, muistuttaa Pokka. -  Suomikin voisi Ranskan tavoin asettaa julkiselle rakentamiselle tavoitteita puun käytön lisäämiseksi nimenomaan ilmastomuutoksen hillintään liittyvin perustein. Tämä olisi nyt mahdollista, kun palomääräyksetkin on uusittu puurakentamisen edistämiseksi. Myös vanhojen lähiöiden kunnostamisessa on puurakentamiselle hieno markkina, kun se osataan oikein tuotteistaa.

 

Puuinfon artikkelipalvelu / Markku Laukkanen

Lisätietoja:
Hannele Pokka, kansliapäällikkö, 040 482 2772, hannele.pokka@ymparisto.fi