Olet täällä

Kansainvälisesti arvostettu suomalainen puuarkkitehtuuri lisää puurakentamisen arvostusta ja markkinaa

Suomi tunnetaan maailmalla laadukkaasta puuarkkitehtuurista. Tämän päivän suomalaisella puuarkkitehtuurilla on juuret kansainvälisesti tunnettujen suomalaisten arkkitehtien ajatteluun ja innoituksen hakemiseen luonnosta. Laadukkaan puuarkkitehtuurin merkitys puurakentamisen arvostuksen, tunnettuuden ja markkinan kasvattajana on välitön.

Suomalaisen arkkitehtuurin menestystarinaan on aina liitetty sen läheinen yhteys luontoon ja perinteeseen. Teollisen puurakentamisen uudet tuotteet, esivalmistus ja uudet puurakentamisen materiaalit ovat lisänneet myös arkkitehtien kiinnostusta puun käytön mahdollisuuksiin ja moderniin puuarkkitehtuuriin.

Nuoren polven suomalaiset arkkitehdit ovat kasvavassa määrin kiinnostuneet puurakentamisesta ja uskovat sen antavan suomalaiselle puuarkkitehtuurille omaleimaisen identiteetin. Ihmisläheisyydessä ja luontoa kunnioittavassa puuarkkitehtuurissa voi olla suomalaisen arkkitehtuurin kansainvälistymisen vahvistuminen.

Kun Suomi tunnetaan matkailumaana Lapista, Järvi-Suomesta ja saaristosta, luontokokemuksia tarjoavan matkailurakentamisen tulee olla sopusoinnussa luonnon hiljaisuuden ja puhtauden kanssa.

Puuarkkitehtuurilla luodaan hyvää elinympäristöä

Arkkitehti Emma Johanssonin kiinnostus ja läheinen suhde puun käyttöön rakentamisessa heräsi arkkitehtuurin opiskeluvuosina Oulun yliopistossa. - Oulun koulun perinteeseen kuuluu paikallisuuden ja ihmisläheisyyden kunnioittaminen. Me kasvettiin puun käyttöön sen sijaan, että se oli tietoinen valinta. Kun opiskelujen jälkeen aloitin itsenäisenä arkkitehtinä, puun käyttö tuntui itsestään selvältä lähtökohdalta.

Helsinkiläisessä Puisto Arkkitehdeissä osakkaana työskentelevä Emma Johansson uskoo, että puuarkkitehtuurilla ja puurakentamisen osaamisella suomalaiset suunnittelijat voivat erottautua ja hyödyntää osaamisen brändiä tuotteiden ja tietotaidon viennissä. - Tässä ihmisläheisyydessä ja luontoa kunnioittavassa puun käytön ajattelussa voi olla myös suomalaisen arkkitehtuurin uuden kansainvälistymisen siemen.

- Suomalainen suunnittelu voi erottautua ympäristöä, paikkaa ja ihmistä kunnioittavan asenteen kautta. Se voi näkyä kaikessa suunnittelussa ja antaa suomalaiselle puuarkkitehtuurille identiteetin, millä on pitkät kulttuuriset juuret.

Hyvän arkkitehtuurin tavoitteena on Johanssonin mielestä mahdollistaa ihmislähtöisen elämän puitteet ja puun käyttö kaikessa arjen rakentamisessa tavalla tai toisella. - Olemme useissa kohteissa päätyneet käyttämään puuta, jolla haluamme luoda ihmiselle hyvää elinympäristöä. Meille puuarkkitehtuuri on työkalu hyvinvointia lisäävän ihmislähtöisen elämisen mahdollistamiseen.

- Hyvä arkkitehtuuri luo rakennetun ympäristön kokonaisuutta eikä vain yksittäisiä ratkaisuja. Tämä näkyy jo nyt esimerkiksi palvelutalo- ja koulurakentamisessa, missä jo suunnittelussa asetetaan tavoitteeksi luoda ihmiselle hyvä ympäristö elää ja olla. Eli hyvinvointi on se työlle asetettu arvo, minkä johdolla me ryhdymme suunnittelutyöhön.

Parhaillaan Studio Puistossa suunnitellaan ARA:n tilaamaa uuden ajan konseptia vanhusten senioriasumiseen. - Mietimme ensin, mikä tekee ihmisen onnelliseksi ja sen ympärille rakennetaan toiminnallisuutta ja sosiaalisuutta korostava ympäristö. Luontoyhteyden kautta löydämme myös sen yhteyden, mikä on ihmiselle hyväksi.

Matkailurakentamisessa kunnioitettava luontokokemusta

Vuonna 2014 perustettu Studio Puisto on 16 henkilön arkkitehtitoimisto, joka on palkittu Pihtiputaalle rakennetun matkailukeskus Niemenharjun suunnittelusta. Puuratkaisuja on käytetty myös Rovaniemen Napapiiriin alueelle rakennetussa ja edelleen laajenevassa Arctic TreeHouse -hotellissa ja Anttolanhovin Art&Design Villan arkkitehti- ja sisustussuunnittelussa.

- Matkailukohteet ovat haastavia ja kiitollisia kohteita, joissa on keskusteltava suunnittelun lähtökohdista ja arvoista tavanomaista enemmän. On tiedettävä mitä tehdään, kenelle ja miksi tehdään.

Johansson muistuttaa varsinkin aasialaisten turistien tulevan Suomeen hakemaan luontokokemuksia. - Matkailurakentaminen ei voi olla ristiriidassa tämän tavoitteen kanssa. Kun aitoa luontokokemusta haetaan hiljaisuudesta ja puhtaudesta, rakentamisen pitää myös vastata siihen.

- Meidän ei tarvitse luoda keinotekoisesti jotain erilaista, mitä meillä luonnossa on. Ei ole tarvetta jäljittelyyn ja ideoiden hakemiseen muualta, kun meillä luonto on niin vahvasti läsnäolevaa. Voi olla, että se on niin itsestään selvää, ettemme aina näe sitä itse.

Niemenharjun matkailukeskukseen puu valittiin Johanssonin mukaan alusta alkaen ainoaksi kohteen materiaaliksi. - Otimme alusta alkaen kaikki osapuolet mukaan ja lähdimme keskustelujen kautta hakemaan ratkaisuja. Kun tiedämme esimerkiksi paloviranomaisten linjaukset ja rakennesuunnittelijoiden osaamisen, uuteen kohteeseen on helppo lähetä.

- Me olemme onnekkaita, koska valitessaan meidät asiakas tietää saavansa puurakennuksen eikä materiaalivalintaa kyseenalaisteta.

Kohti kansantaloudellisesti kestävää rakentamista

Johansson pitää suurimpana puurakentamisen haasteena suunnittelijan kannalta sitä, että eri materiaalien välistä vertailukelpoista tietokantaa on vain vähän tarjolla. - Kun pitää argumentoida puun valinnan puolesta, olisi hyvä, että voisi hyödyntää valmiita tietokantoja esimerkiksi hiilipäästöjen osalta. 

- Haluamme pyrkiä kansantaloudellisesti kestävään rakentamiseen. Kun mietitään, miten paljon rahaa olemme sitoneet rakennettuun ympäristöön, sitä on hoidettava hyvin ja pitkäjänteisesti. Meillä rakentamisen kulttuuri on valitettavan lyhytkatseista, kun sitä pitäisi lähestyä sadan vuoden kestävyyden kannalta.

Rakentamisen materiaaleja koskevassa keskustelussa on Johanssonin mielestä olennaista, mitä tapahtuu materiaalin elinkaaren lopussa. - Mielestäni eri materiaalien yhteiskäyttö on itsestään selvä lähtökohta kaikessa rakentamisessa. Olennaista on, että kukin materiaali on sen ominaisuuksien kannalta oikeassa paikassa. Puulla on positiivisia ominaisuuksia, se on järkevä ja kustannustehokas materiaali, mikä pärjää omillaan ja tuo lisäarvoa betonirakentamiseenkin.

- Rakennuskanta ei ole vain taloudellinen sijoitus, vaan myös hiilipankki, mikä sitouttaa hiiltä rakennettuun ympäristöön pitkäkestoisesti. Meidän viestimme asiakkaalle on, että sijoitus kestävän rakentamisen valintaan on hyvä sijoitus tulevaisuuteen ja liikerakentamisessa osa markkinointia ja imagon rakentamista. Pyrimme asiakkaiden kanssa keskustellen pisteyttämään tällaisia arvoja ja löytämään kestäviä ratkaisuja.

- Kestävyyteen vaikuttaa esimerkiksi rakentamisen ekologisuus, energiatehokkuus, materiaalien uudelleenkäyttö ja niiden kierrätys. Sosiaalisen kestävyyden kannalta esimerkiksi matkailun käyttäjäryhmille suunniteltu ympäristö ja tila muuttuu suoraan liiketoiminnan arvoksi.

Muutos ekologisesti kestävään rakentamiseen ei tapahdu Johanssonin mukaan markkinavetoisesti kovin nopeasti. - Tarvitaan edelleen määräyksiä ja lainsäädäntöä, joka ohjaa oikeaan suuntaan. Sen sijaan, että kilpaillaan vain paikalla ja hinnalla, olisi hienoa, että joku iso yritys ottaisi kestävän rakentamisen omakseen ja alkaisi myydä asukas edellä laatua.

- Keskusteluun asumisesta ja rakentamisesta tulisi saada mukaan näkyvästi hyvinvoinnin ja terveyden arvomaailma. Tässäkin asiassa on paljon tutkimuspohjaista faktaa käytettävissä.

Arvomaailma suunnittelun työkaluna

Puurakentamista Johansson pitää kokonaisvertailussa kilpailukykyisenä. Esimerkiksi tilaelementtiratkaisuissa on paljon potentiaalia myös kustannustehokkuuden kannalta, koska niissä voi hyödyntää monistettavuutta. - Kaikki puurakentamisen kohteemme ovat olleet edullisia. Olemme saaneet asiakkaan kannalta kohtuuhintaisuuden lisäksi korkeatasoisen lopputuloksen, kun käytämme arvomaailmaamme työkaluna suunnittelun alusta alkaen.

- Puurakentaminen on nopeaa, kun ei tarvitse miettiä kuivumisaikoja. Asiakkaalle joudumme usein korostamaan rakennusaikaisten riskien hallintaa kuten esimerkiksi kosteudenhallintaa. Vaikka kosteus- ja homeongelmista keskustellaan paljon, tuntuu siltä, että asiakkaat eivät tiedosta niitä vieläkään riittävästi.

Johansson pitää rakentamisen kokonaishallintaa ja sen riskianalyysia välttämättömänä. - Välillä tuntuu, että menemme suunnittelijoina rakentajakonsultin tontille, kun otamme kantaa urakkamuotoihin ja mietimme koko rakennusvaiheen läpivientiä.

Johansson uskoo, että yhdenmukaiset standardit ovat vakiintumassa tulevaisuudessa myös puurakentamiseen. - Suunnittelun kannalta suurin hyöty tulee suuriin kohteisiin kuten laajamittaiseen teolliseen kerrostalorakentamiseen. Tosin olemme hyödyntäneet tilaelementtirakentamisen etuja myös asiakkaille räätälöidyissä kohteissa. Nykyjärjestelmänkin kanssa tulemme toimeen, koska kaikilla on omaa osaamista ja erilaisia tapoja tehdä.

Kuvat: Jussi Tiainen, Mark Goodwin


Artikkeli on osa Markku Laukkasen ja Mikko Viljakaisen toimittamaa artikkelisarjaa, joka käsittelee parhaita puualan toimintatapoja ja trendejä Suomessa. Sarjan tavoitteena on tehdä tunnetuksi suomalaisia puualan hyviä käytäntöjä ja ratkaisuja, jotka lisäävät puualan kilpailukykyä ja tekevät kattavasti tunnetuksi suomalaista osaamista. Artikkelit julkaistaan suomeksi ja englanniksi. Ne ovat vapaasti hyödynnettävissä joko lähdemateriaalina tai julkaistavissa sellaisenaan. Artikkelit jaetaan Puuinfon uutiskirjeinä ja ne julkaistaan puuinfo.fi- ja woodproducts.fi -internetpalveluissa.

Artikkelisarjan julkaisua on rahoitettu ympäristöministeriön Puurakentamisen toimintaohjelmasta.