Olet täällä

Jyväskylä hakee uutta aaltoa kaupunkirakentamiseen

Ekologisen rakentamisen edistäminen ja puubrändin luominen ovat Jyväskylän kaupungin arkkitehtuuripoliittisia tavoitteita. Kaupunki pyrkii rakennetun ympäristön laadun nostamiseen ja vahvistamaan imagoaan modernin arkkitehtuurin kaupunkina. Uutta aaltoa kaupungin arkkitehtoniseen ilmeeseen haetaan mm. uusilla energiatehokkuutta ja ekologisuutta korostavilla rakentamisen ratkaisuilla, sitä tukevalla kaavoituksella ja Päijännemaiseman hyödyntämisellä.

- Vaikka monilla kaupungeilla on tavoitteena puubrändin luominen, emme yritäkään olla tässä ainutlaatuisia, mutta omaleimaisia kylläkin, sanoo kaupunginarkkitehti Ilkka Halinen. Haluamme erottautua arkkitehtuurilla. Tuomme puuta rakentamiseen ja rakennamme puukerrostaloja siksi, että puun käyttö on osa meidän uutta arkkitehtonista ilmettä ja palvelee tukevaisuuden kaupunkikuvaa.

Akateemikko Alvar Aallon kotikaupunkina Jyväskylä haluaa leimautua tulevaisuudessa modernin arkkitehtuurin kaupunkina. Hyvään kestävään rakentamiseen nojaava arkkitehtuuri on kaupungin hyväksymän arkkitehtuuripoliittisen ohjelman keskiössä. Ohjelmalla tavoitellaan kaupungin elinkeinopolitiikan ja imagon vahvistamista edistämällä ekologista uudisrakentamista, kohentamalla julkisia ulkotiloja ja viherrakentamista ja luomalla rakentamiseen puubrändi.

-  Tavoittelemme ensi sijassa uusia puuinnovaatioita ja rakentamisessa puun ja muiden materiaalien yhdistämistä. Pyrimme omilla toimillamme edistämään puun käyttöä rakentamisessa  kaavalla pakottamisen sijaan markkinaehtoisilla ratkaisuilla, kuvailee kaupunginarkkitehti Ilkka Halinen. Puun käytön edistäminen on nyt Suomessa suotuisa aihe. Tälle puun käytön edistämiselle on ilmiönä vaikea kenellekään sanoa ei.

Halisen mukaan tavoitteena on käyttää puuta muiden materiaalien kanssa yhteiskäytössä, mikä korostaa puun luonnollisia esteettisiä ominaisuuksia. Esimerkkinä Halinen mainitsee Aallon suunnitteleman Villa Mairean, jossa puun ominaisuudet nousevat keskeisellä tavalla esiin muiden materiaalien rinnakkaiskäytössä.

 - Tässä jatkamme Aallon perinnettä, johon kuului puun käyttö rakentamisen detaljeissa ja huonekaluissa. Kun puu oli Aalto-designin ominaisuuksien ydintä, sopii ihmetellä, miksi tanskalaiset myyvät nykyisin enemmän puudesigniä kuin suomalaiset.

Kaikki materiaalit rakentamisessa tasavertaisia

Jyväskylän arkkitehtuuripoliittiseen ohjelmaan ja strategiaan kuuluvat ekologiset ja terveyttä edistävät tavoitteet  kuten  ilmastomuutoksen hillintä ja vähähiilinen rakentaminen. - Haluamme luoda uutta ilmapiiriä, mikä tuottaa uusia innovaatioita tavoitteiden saavuttamiseksi. Emme tee puukerrostaloja siksi, että muutkin tekevät, vaan siksi puurakentaminen on osa meidän uutta arkkitehtonista ilmettä ja palvelee tulevaisuuden kaupunkikuvaa, tulkitsee Halinen.

Jyväskylä haluaa olla vihreän ympäristön ja  modernin arkkitehtuurin kaupunki, joka hyödyntää puuinnovaatioita rakentamisessa toteuttamalla kaupunkikuvaa parantavia hankkeita niin uudisrakentamisen kuin korjausrakentamisenkin keinoin. Kaikki materiaalit ovat Halisen mukaan rakentamisessa tasavertaisia.

 - Valitettavasti puu ei ole päässyt vielä samalle viivalle muiden materiaalien kanssa, vaikka muut materiaalit tuovat yhteiskäytössä puun ominaisuudet parhaiten esille. Puulla ei ole vain koristemerkitys, kommentoi Halinen.

Halisen mielestä hyvän arkkitehtuurin tehtävä on koskettaa ja puun identiteettiin kuuluu kestävyys, näkemyksellisyys, yhteisöllisyys. Esimerkiksi puu kosketeltavana materiaalina sopisi hyvin kaupunkikuvaan kävelykadulle, josta se meillä puuttuu, muistuttaa Halinen. Myös puusiltojen rakentaminen kaupunkien sisäiseen kevyen liikenteen käyttöön parantaisi sekä ekologisesti että esteettisesti kaupunkikuvaa.

Kuokkalaan kolme puukerrostaloa

Jyväskylä rakentaa lähivuosina paljon.  Vanhan puuteollisuusalueen Lutakon rakentamista jatketaan siten, että tälle toimisto-, kongressi-  ja asuinalueelle kaavaillaan musiikkitaloa ja satama-alueelle uutta ilmettä matkailua palvelevan liiketoiminnan avulla.

- Tavoitteena on saada puu vahvasti mukaan uuden konserttitalon sisäratkaisuihin.  Puurakentamisen laajempi kärkihanke  on Sataman kärki 2013 -hanke, jonne rakennamme matkailua palvelevaa puurakenteista rakennusryhmää ja asetamme sille toiminnallisesti kansainväliset tavoitteet, kuvailee Halinen.

Myös Kankaan alueen ja Äijälänrannan asuntomessualueen suunnittelu on alkanut. Ensi vuoden asuntomessuilla on puuteemaa, mikä näkyy mm. kerrostalojen julkisivuissa terassiratkaisuissa. Kuokkalan alueen kerrostalojen kaavoitus tehtiin yhteistyönä  rakennuttajana toimivan Lakea Oy:n sekä kaupungin kanssa ja lähtökohtana oli puurakentaminen. Kuokkalan puurakenteisen kirkon lähistölle rakennetaan kolme 6-8 kerroksista puurakenteista kerrostaloa, joissa on yhteensä 150 asuntoa. Rakennuskustannusten tavoitehinnaksi on asetettu enimmillään kolme tuhatta euroa asuntoneliötä kohden.

- Kuokkalan kohteessa puukerrostalot eivät ole itsetarkoitus, vaan se kokonaisuus, mikä syntyy ilmastotavoitteista,  muotokielestä ja arkkitehtonisesta erottumisen strategiasta. Puukuokasta tulee näkyvä puurakentamisen kohde, mikä on määritelty kaavassa, painottaa Halinen. Jyväskylän Kuokkalan kirkko on erittäin onnistunut puurakentamisen kohde, jota lähistölle tulevat kerrostalot tulevat tukemaan.

 - Tässä pitää olla intohimoa saada jotain uutta ja merkittävää aikaiseksi. Etsimme myös ratkaisuja puun käytöstä sisustuksessa uudessa sairaalassa, missä voimme hyödyntää puun todennettuja myönteisiä terveysominaisuuksia. Myös Säynätsalon kunnantalon ympäristöön toteutamme samoin periaattein uudisrakentamista, luettelee Halinen puun käyttösuunnitelmia julkisessa rakentamisessa.

Erityisasemasta osaksi normaalia rakentamista

Kunnilla on Halisen mielestä luonnollinen missio edistää vähähiilistä rakentamista  julkisissa hankinnoissa.  Kaavaohjaukseen Halinen suhtautuu epäilevästi:  - Kunta voi omalla rakentamisellaan edistää puurakentamista, mutta esimerkiksi runkoratkaisujen pakottamiseen suhtaudun epäilevästi.

Kaavaratkaisuissa tulisi Halisen mukaan pyrkiä neuvottelumenettelyyn ja edistämään sen kautta hyvää lopputulosta. -  Tavoitteena on, että kaavassa ei määrätä, että tehdään puhtaita puutaloja. Tämä tavoite voidaan mainita julkisivumääräyksissä tai neuvottelumenettelyn kautta tontinluovutusehdoissa. Henkilökohtaisesti näen, että puun käyttö rakennusten detaljeissa on tärkeää, koska kontrastit muiden materiaalien kanssa tuovat puun parhaat ominaisuudet esiin. Tällaista kaupunkikuvaa ja puun käyttöä edistävää kaavaa voidaan tehdä, kuvailee Halinen.

- Teollisesta puurakentamisesta ja puun  käytöstä on tultava luonnollinen osa rakentamista, toivoo Halinen.  Tässä mielessä me elämme siirtymäkautta arkkitehtuurissa, kun puu tulee uutena materiaalina vaihtoehtona ammattimaiseen rakentamiseen. Vaikka puu sinänsä on loistava juttu, on löydettävä ratkaisu missä yhdistyy arkkitehdin ja kansalaisen kaunis yhtä aikaa puhutaan sitten uudisrakentamisesta, julkisesta vuokratalotuotannosta, täydennys- tai korjausrakentamisesta.

Halinen muistuttaa, että kuntien rooli rakennuttajana on vähenemässä. - Katseet kääntyvätkin rakentajiin, onko niillä merkittävästi valmiutta lisätä puun käyttöä. Jyväskylässä on tiedossa paljon kohteita, joissa voitaisiin asettaa puun käyttö rakentamisen lähtökohdaksi, vakuuttaa Halinen.

 

Artikkelipalvelu Markku Laukkanen

Lisätietoja: Ilkka Halinen, kaupunginarkkitehti, 050 522 0480, ilkka.halinen@jkl.fi