Olet täällä

Juha Sipilä ehdottaa: Kasvurahasto edistämään vihreää teollisuutta

Keskustan puheenjohtaja Juha Sipilä ehdottaa uuden kasvurahaston perustamista, jonka tehtävä olisi tukea esimerkiksi ympäristöliiketoimintaan ja biotalouteen syntyviä uusia kasvuyrityksiä. Sipilä keräisi rahastoon kolmesta viiteen miljardin peruspääoman myymällä valtion omistusta vähäistä strategista merkitystä omaavista yrityksistä, eläkeyhtiöiltä ja yksityisiltä sijoittajilta.

Sipilä toivoo metsäteollisuuden ja puutuotealan lisäävän tutkimus- ja kehityspanostuksia, koska puun uusissa käyttömuodoissa on mahdollisuuksia uudelle liiketoiminnalle. - Suomella on mahdollisuus yhdistää puutuotealan osaamista informaatioteknologiaan ja tehdä älykkäästä, energiatehokkaasta ja vähähiilisestä puurakentamisesta vientituote, ehdottaa Sipilä. 

 

Keskustan puheenjohtaja Juha Sipilä vauhdittaisi biotalouden ja ympäristöliiketoiminnan kehittämistä. Sipilä näkee biotalouden toimialalla paljon kasvumahdollisuuksia ja ehdottaa uuden kasvurahaston perustamista edistämään uusien innovatiivisten kasvuyritysten syntyä alalle.

- Rahaston tulisi edistää biotalouden ja vihreän teollisuuden innovaatioiden sekä vähähiilisten tuotteiden kehitystyötä. Näin saisimme alan uusien yritysten ja tuotteiden kautta todellista sisältöä vihreälle liiketoiminnalle, jonka tulee olla Suomen uusteollistamisen veturi, ehdottaa Sipilä.

Rahasto tukisi Sipilän mukaan aloittelevia ja kasvuvaiheessa olevia ympäristöliiketoimintaan ja biotalouteen erikoistuneita yrityksiä. - Nykyiset yhteiskunnan rahoitusjärjestelmät eivät ole riittävän tehokkaasti saaneet aikaan uutta vientipainotteista pk-yritystoimintaa. Nyt tulee hakea kasvua uusilta innovatiivisilta aloilta ja tehdä Suomesta kestävän liiketoiminnan mallimaa.

Suomi voisi olla Sipilän mukaan biotaloudessa kokeileva yhteiskunta ja mahdollistaja eikä jarrumies yrityksille. - Nyt tarvitaan pilotointia vientimarkkinoiden uusille tuotteille, teknologialle ja osaamiselle. Kaiken tavoitteena on teollisten työpaikkojen turvaaminen ja uusien luominen Suomessa, muistuttaa Sipilä.

Sipilä keräisi rahastoon kolmesta viiteen miljardin pääoman myymällä valtion omistuksia osakeyhtiöissä, eläkeyhtiöiltä ja vapailta sijoitusmarkkinoilta. - Minusta valtion omistusta voitaisiin merkittävästikin vähentää sellaisilla toimialoilla, millä ei ole strategista tai huoltovarmuuteen liittyvää tehtävää yhteiskunnan kannalta, ehdottaa Sipilä. Tässä tarvitaan läheistä yhteistyötä julkisen vallan ja elinkeinoelämän kanssa, jotta saamme vauhtia Suomen uusteollistamiseen.

Valtion yhtiöiden myynnistä voisi saada Sipilän mukaan 1,5 miljardia ja saman verran eläkeyhtiöiltä ja yksityisiltä sijoittajilta. - Meillä olisi käsissä parhaimmillaan jopa viiden miljardin rahasto, jolla saataisiin uusien kasvualojen kehittäminen kunnolla käyntiin, kaavailee Sipilä.

Älykkäästä rakentamisesta vientituote

Esimerkkinä biotalouden piirissä olevista lupaavista kehityskohteista Sipilä mainitsee puutuotealan ja puurakentamisen. Sipilä viittaa PTT: n tekemään tutkimukseen, jonka mukaan puutuotealalle tehtävät investoinnit voisivat tuottaa uusia pk-yrityksiä, tuhansia uusia työpaikkoja, vero-, kantohinta- ja satojen miljoonien vientituloja. Sipilä viittaa Pekka Ala-Pietilän informaatioteknologian hyödyntämistä liiketoiminnassa koskeviin ehdotuksiin ja muistuttaa, että uutta liiketoimintaa syntyy aina eri osaamisklustereiden rajapinnoissa.

- Suomella on mahdollisuus yhdistää puutuotealan osaamista informaatioteknologiaan ja tehdä älykkäästä, energiatehokkaasta ja vähähiilisestä puurakentamisesta vientituote, ehdottaa insinööritaustainen Sipilä.

- Uskon, että näille tuotteille tulee tulevaisuudessa yhä enemmän kysyntää, kun ympäristötietoisuus kasvaa kuluttajien keskuudessa ja vihreää teollisuutta pystytään tuotteistamaan. Lontoon keskustaan rakennettu puukerrostalo on hyvä esimerkki siitä, miten puurakentaminen sopii keveänä rakentamisena myös urbaaniin keskustarakentamiseen. Siinä tulee esiin sen esiteolliseen valmistukseen, keveyteen ja muunneltavuuteen liittyvät myönteiset ominaisuudet, luettelee Sipilä.

Teollisuuden lisättävä puutuotealan kehityspanostukia

Sipilä korostaa puutuotealan vahvistumisen vaikuttavan myönteisesti erityisesti aluetalouksiin, koska alan pk-yritykset sijaitsevat pääosin lähellä raaka-ainevaroja. - Olennaista on saada uusia yrityksiä ja työpaikkoja puunjalostukseen, koska puulle kehitetään koko ajan uusia käyttömuotoja. Puurakentamisessa on korkean jalostusasteen tuotteita, joiden tuotannossa raaka-aineen saatavuus ja osaava työvoima ovat ratkaisevampia kuin esimerkiksi etäisyyden aiheuttamat kuljetuskustannukset. Puutuotealan välijalostuksessa on teollisen rakentamisen komponenttitarvetta kun puurakentaminen kasvaa, painottaa Sipilä.

- Kannustan metsäteollisuutta panostamaan kunnolla puutuotealan kehittämiseen lisäämällä tutkimus- ja kehitysvaroja ja ottamaan pk-yritykset siihen mukaan. Koko metsäteollisuuden osaamiskeskusjärjestelmää tulisi kehittää siihen suuntaan, että pk-yrityksillä on nykyistä helpompi päästä hankkeisiin mukaan. Kehitystyöhön ja puualalle tarvitaan nyt yrittäjävetoisuutta, muistuttaa itsekin yrittäjänä toiminut Sipilä.

- Puurakentaminen tuleekin nähdä osana ilmastopolitiikkaa, koska puu sitoo hiiltä sen sijaan että se tuottaisi päästöjä lisää kuten muut rakentamisen materiaalit. Myös yhteiskunnan muilla toimin kuten kaavoituksella ja yleishyödyllisellä rakentamisella tulee edistää vähähiilistä rakentamista. Sipilä ottaisi vähähiilisyyden myös julkisten hankintojen kriteeriksi.

- Puurakentamisen eräs keskeinen vahvuus voi olla sen vähähiilisyys, joista tulisi tehdä markkinoinnissa  puurakentamisen brändi. Rakentamisen materiaalien kestävyys, elinkaari, vähähiilisyys ja kierrätettävyys ovat keskeinen osa resurssitehokkuutta, jonka tuloa rakentamisen kriteereihin pidän hyvänä, sanoo Sipilä.

- Puurakentaminen on sinällään jo ilmastoteko ja sen edistäminen osana ilmastopolitiikkaa on julkisen vallan toimin myös perusteltua. Rakentamisen vähähiilisyys tulisi ottaa huomioon yhä vahvemmin kaavoituksessa ja esimerkiksi yhteiskunnan rahoittamassa asuntotuotannossa.

Puulle kehitettävä uusia käyttömuotoja

Euroopan unionin piirissä valmistellaan resurssitehokas Eurooppa -aloitetta, jonka tavoitteena on määritellä resurssitehokkuuden kriteerit lainsäädäntöön. Sipilä näkee riskinä, että biomassalle tulee Suomen metsien jalostuksen kannalta epäedulliset kestävyyskriteerit, jotka estävät uusien innovaatioiden kehittämistä puun uusille käyttömuodoille.

- Tässä on nyt lobbauksen paikka, että voimme käyttää järkevästi metsien biomassaa uusiin ympäristön kannalta kestäviin tuotteisiin, sanoo Sipilä. Suomen metsät kasvavat jo nyt enemmän kuin niitä pystytään hyödyntämään. Siksi puulle tarvitaankin uusia käyttömuotoja, jotka voisivat olla puurakentamisen ja puutuoteteollisuuden tuotteiden lisäksi esimerkiksi uusiutuvan energian tuotteita, lääketeollisuuden innovaatioita, pakkausmateriaaleja ja hygieniatuotteita, luettelee Sipilä.

Eduskunnan tulevaisuusvaliokunnassa valmistellaan Sipilän johdolla raporttia puun uusista tulevaisuuden käyttömuodoista. - Tässä työssä tulisi ympäristöliikkeiden kanssa löytää konsensus, koska puurakentaminen edistää myös metsien kestävää käyttöä. Euroopassa ekologinen rakentaminen koetaan nimenomaan puurakentamisena, jolle ekologisuus luo vahvan markkinamahdollisuuden.

Puutuotealan kehitystyöhön ja tuotantoon Sipilä haluaa kasvurahaston avulla uusia pk-yrityksiä kehittämään uusia puun käytön mahdollisuuksia. - Suomen markkinat ovat tähän liian pieniä, siksi tuleekin tavoitella alusta alkaen vientimarkkinoita, muistuttaa Sipilä.

 

Artikkelipalvelu Markku Laukkanen

Lisätietoja: Juha Sipilä, puheenjohtaja, 0400 284 774, juha.sipila@eduskunta.fi