Olet täällä

Insinööritoimistojen kiinnostus puurakentamiseen kasvussa

Vahanen-yhtiöiden pääomistaja Risto Vahanen pyrkii vahvistamaan yhtiön suunnitteluosaamista puurakentamisessa. Vahasen mielestä puurakentamisessa on nyt keskityttävä detaljimaailman ja rakentamisen prosessien hallintaan. - Teolliseen esivalmistukseen perustuvalla puurakentamisella  saadaan merkittäviä kustannussäästöjä. Puun lujuus, sen mahdollistamat pitkät jännevälit ja keveys tekevät siitä yhden parhaista rakentamisen materiaaleista, muistuttaa Vahanen.

Vahanen Oy oli mukana Helsingin Kampin kappelin toteuttamisessa, minkä jälkeen Vahanen on vahvistanut yhtiön osaamista puurakentamisen hallinnassa. - Me otimme Kampin hankkeen yhtiössä oppimisprosessina ja nyt pyrimme vahvistamaan osaamistamme puurakentamisen suunnittelussa, sanoo Vahanen. 

Teolliseen esivalmistukseen perustuvalla puurakentamisen elementtituotannolla saadaan Vahasen mukaan aikaan merkittäviä kustannussäästöjä. - Puu on tulossa vahvasti kerrostalomarkkinaan kun paloturvallisuusasiat, äänen eristykseen ja tärinään liittyneet ongelmat on pystytty tähän mennessä järkevästi ratkaisemaan. Nykytekniikalla pystyttäisiin rakentamaan 20-kerroksinen puukerrostalo, uskoo Vahanen.

Vahasen mielestä puurakentamisessa on nyt keskityttävä detaljimaailman ja rakentamisen prosessien hallintaan. - Arkkitehtonisen ulkonäön kustannuksella ei saa vaarantaa materiaalien ominaiskestävyyttä. Puulla on pitkä ja hyvä elinkaari, kun sitä käytetään oikein. Väärillä ratkaisuilla elinkaarikestävyys voi pudota murto-osaan sen potentiaalista. Erityistä huomiota on kiinnitettävä räystäsrakenteisiin, ikkuna- sekä parvekeliittymiin ja otettava huomioon ilmastonmuutoksen mukanaan tuomat voimistuneet tuulet viistosateineen ja haettava riskittömyyttä käyttöikään.

Vahanen sanoo puun kevyenä materiaalina soveltuvan erinomaisesti täydennys- ja lisärakentamiseen, jota voisi toteuttaa varsinkin lähiöissä. - Tätä tukee puun myönteinen esteettinen vaikutus, mikä on jo arvo sinänsä. Täydennysrakentamisen esteeksi on muodostunut kaavoitusmaksu, joka tekee täydennysrakentamisen usein kannattamattomaksi.

CLT-puulevyä Vahanen pitää ihanteellisena rakentamisen materiaalina, joka ennakoi paluuta massiivirakenteiden käyttöön. - Massiivipuurakentamisessa kuivaketju ja detaljien hallinta ovat avain onnistumiseen, muistuttaa Vahanen.

- Sandwich-rakenteen virhe- ja vaurioherkkyys on CLT- levyä suurempi. Ilmastomuutos tuo lisää haasteita kun kuivumisjaksot säänmuutosten myötä lyhenevät ja kosteusjaksot pitenevät. CLT-levyn etu on siinä, että se kuivuu kumpaankin suuntaan eikä ei ole kovin herkkä ilmastomuutokselle, tulkitsee Vahanen.

Laatuongelmat seurausta hankintaosaamisen puutteesta

Vahanen sanoo energiatehokkaan rakentamisen korostavan rakentamisen laatutekijöitä. - Tulevaisuudessa laadukas rakentaminen edellyttää teollista esivalmistusta kuivissa tehdashalleissa, logistiikan kuivaketjua ja ulkona työmaan huputusta. Kaikissa huputetuissa rakennushankkeissa on saavutettu parempi rakentamisen tehokkuus, säästä johtuva luppoaika on vähentynyt ja ennen kaikkea laatuvirhekustannukset ovat pudonneet, muistuttaa Vahanen.

Rakentamisen asiantuntijapalveluita tuottavan yhtiön pääomistaja Risto Vahanen katsoo rakentamisen laatuongelmien olevan seurausta hankintaosaamisen puutteesta. - Rakentamisen laadussa ja ekotehokkaassa rakentamisessa on viime kädessä kyse rakentamisen prosessin hallinnasta. Tässä markkinatilanteessa julkiset rakennuttajat haluavat hyödyntää alhaista markkinahintaa ja kun tarjousten vertailu on vaikeaa, otetaan useimmiten halvin. Kun tilaaja ei osaa speksata, mitä tarvitsee, hankintaprosessista on tullut enemmän juridiikkaa kuin tarjousten sisällöllistä määrittelyä, pohtii Vahanen. 

Korjauspuolella hankintaosaamisen vaje näkyy lähtötietojen vajavaisuutena hankkeisiin ryhdyttäessä varsinkin kuntapuolella, missä korjausvolyymit ovat suuria. - Laatu lähtee siitä, että tilaaja pystyy kuvaamaan mitä tarvitsee. Tilaajan ja toimittajan kesken on löydettävä yhteinen näkemys hankkeesta, mikä rakennettiin ennen sosiaalisella kanssakäymisellä, kuvailee Vahanen.

Älyä rakentamisen logistiikkaan ja rakenteiden seurantaan

Rakentamisen energia- ja resurssitehokkuuteen tarvitaan Vahasen mukaan ohjausta edistämään ekologista rakentamista ja uusiutuvien materiaalien käyttöä. - Myös puun vähähiilisyyteen liittyvät imagotekijät voimistuvat markkinoilla, mikä näkyy jo nyt esimerkiksi kaupan kiinteistöratkaisuissa. Tässä on paljon markkinapotentiaalia, joka tulee yleisön kysynnän ja hyväksynnän kautta. Ekologisuus on tullut toimistotilamarkkinaankin, mikä trendi näkyy jo meilläkin.

- Energiatehokkuussäädökset tulivat rakentamiseen niin nopeasti, että emme ole enää varmoja tunnetaanko niiden kokonaisvaikutukset. Rakennusten vaipan tiiveys mahdollistaa terveellisen ja energiatehokaan rakentamisen, toisaalta lämmöneristysvaatimukset voivat johtaa kosteusteknisesti haastaviin rakenteisiin, pohtii Vahanen. Menee ainakin viisi vuotta ennen kuin saamme riittävästi kokemusperäistä tietoa nolla- ja matalaenergiatalojen taloteknisestä toimivuudesta. Tarvitsemme palautetietoa urakoitsijoilta suunnittelijoille, jotta sitä voidaan jakaa eteenpäin uusiin hankkeisiin. Systemaattisen taustatiedon kerääminen edelleen puuttuu, muistuttaa Vahanen.

Älyn tuominen talotekniikkaan on vasta aluillaan. Vahasen mielestä älyä tarvitaan erityisesti rakentamisen logistiikkaan ja rakenteiden seurantaan, jotta voidaan parantaa riskien hallintaa. - Esimerkiksi Japanissa älykäs rakentaminen on pitkällä energiatehokkuuden, hyvän sisäilman, turvallisuuden ja viihtyvyyden hallinnassa, kuvailee Vahanen.

Vahanen haluaisi laajentaa rakentamisen energiatehokkuuden ekotehokkuudeksi. - Kun Suomessa lämmön talteenoton teknologiat ovat korkeatasoisia, voimme tavoitella energiaomavaraisuuden kautta laajempaa ekotehokkuutta. Voimme optimoida rakennusten vaipan, ikkunoiden, parvekkeiden ja ovien lämpöhävikin, mutta merkittävin on se tapa, millä rakennusten lämpö tai sähkö tuotetaan, muistuttaa Vahanen.

Korjausrakentamisen uudet määräykset ovat Vahasen mukaan harhaanjohtavia kun tavoitellaan 50 prosentin energiansäästöä rakenne- tai järjestelmäkohtaisesti. - Tämä tavoite johtaa siihen, että kun ollut huono lähtötaso se saa jäädä huonommaksi kuin hyvän lähtötason omaava rakennus. Tarvitaan siten rakennuksen kokonaisvaltaista tarkastelua, mikä on toki määräyksissä tuotu esille.  Lisäksi tarvitaan esimerkiksi lähiöissä lähiön kokonaisvaltaista ekotehokkuustarkastelua yksittäisen kiinteistön tarkastelun rinnalle.

Laajamittaisessa korjausrakentamisessa Vahanen ei pidä mitään teknologiaa kokonaisvaltaisesti parempana kuin jotain muuta. - Korjaushankkeissa on mietittävä myös kysymyksiä, jotka liittyvät rakennusten omaan historiaan ja sen vaalimiseen kussakin kohteessa. Uusia mielenkiintoisia teknologioita tulee markkinoille runsaasti: julkisivukorjauksiin on tarjolla älykkäitä aurinkoenergiaa hyödyntäviä puuelementtiratkaisuja, joita on kehitetty ja otettu käyttöön mm. Saksassa ja Itävallassa.

 

Artikkelipalvelu Markku Laukkanen

Lisätietoja: Risto Vahanen, 0415152550, risto.vahanen@vahanen.com

 

Täydennyskoulutusta puurakenteiden AA-pätevyyksien lisäämiseksi

Suurten puurakenteiden ja puukerrostalojen rakennesuunnittelijoilta edellytetään korkeinta AA-pätevyyttä. Puurakenteiden AA-pätevyyden omaavia suunnittelijoita tarvitaan lisää. Rakennesuunnittelijoille valmistellaan parhaillaan uutta täydennyskoulutusta, jonka tavoitteena on lisätä puurakenteiden suunnittelun AA-pätevyyksiä. Suunnittelijoita houkutellaan täydennyskoulutukseen korkeatasoisella sisällöllä ja huipputason opettajilla. Pätevyyttä hakeville suunnittelijoille kurssi on ilmainen. Lisätietoja tulevasta koulutuksesta saa Puuinfosta toimitusjohtaja Mikko Viljakaiselta.

mikko.viljakainen@puuinfo.fi