Olet täällä

Ihalainen: Vähähiilisellä puurakentamisella tulevaisuus

Työministeri Lauri Ihalainen uskoo metsäteollisuuden säilyvän Suomessa tulevaisuudessakin vahvana investoimalla puun uusiin käyttömuotoihin kuten uusiin biotalouden ja puutuoteteollisuuden tuotteisiin. Ihalainen kaipaa metsäteollisuudelta uudenlaista ajattelua sekä voimakasta tutkimus- ja kehitystyötä puun uusien tuotteiden kaupallistamiseen.

- Vähähiilisen energiatehokkaan puurakentamisen ja puutuotealan kehittäminen on osa cleantech-toimialaa, jolla on iso tulevaisuus. Puutuotealan kehitystyössä on tavoiteltava vientimarkkinoita, koska viennin kasvu luo nopeasti uusia työpaikkoja varsinkin metsäteollisuuden rakennemuutoksesta kärsineille paikkakunnille, muistuttaa Ihalainen.

Ministeri Ihalainen ehdottaa julkisten rakentamishankkeiden kriteeriksi vähähiilisyyden ja ympäristönäkökulman, jotka samalla tukevat yhteiskunnan ilmastotavoitteita.

Metsäteollisuuden rakennemuutoksesta huolimatta metsäsektori tuottaa edelleen viidenneksen Suomen vientituloista ja työllistää noin 200 tuhatta suomalaista. Työministeri Lauri Ihalainen uskoo metsäteollisuuden tulevaisuuden perustuvan puun uusiin kaupallisiin käyttömuotoihin biotaloudessa ja puutuotealalla.  

- Vaikka perinteinen metsäteollisuus on voimakkaassa rakennemurroksessa, uusilla tuotteilla voi olla vahva tulevaisuus osana vihreää taloutta ja ympäristöliiketoimintaa, cleantechiä, näkee Ihalainen. Esimerkkinä Ihalainen mainitsee energiatehokkaan vähähiilisen puurakentamisen, jonka kehitystyössä on tavoiteltava myös vientimarkkinoita. PTT:n tutkimuksen mukaan puolen miljardin vientitulojen lisäys puutuoteteollisuudessa loisi kuusi tuhatta työpaikkaa.

Koska metsäteollisuuden rakennemuutospaikkakunnilla on työvoimaa, teollisen osaamisen perinnettä ja raaka-ainetta, puutuotealan kehittämiseen on tällaisilla alueilla erityisesti tarvetta ja edellytyksiä. - On muistettava, että olemme riippuvaisia edelleen viennistä. Siksi tässä globaalin talouden murrosvaiheessa on nyt oikea aika sijoittaa uusiin vientiä edistäviin ja uusia työpaikkoja luoviin hankkeisiin, muistuttaa Ihalainen.

Lisää kehityspanostuksia uusiin tuotteisiin

Työministeri kaipaa uudenlaista ajattelua myös metsäteollisuudelta, jonka tulisi panostaa nykyistä enemmän puun uusien käyttömuotojen tutkimukseen, kehitystyöhön ja kaupallistamiseen.

- Puutuoteteollisuudessa ja varsinkin puurakentamisessa on näköpiirissä paljon kasvun mahdollisuuksia, joita Suomi nyt tarvitsee. Koska meillä ei näitä lentoon lähteviä kasvualoja ole kovinkaan montaa, puukerrostalotuotantoa tulee tukea pitämällä teemaa esillä ja muokata asenneilmastoa yritysten kanssa puurakentamista suosivaan suuntaan.

Ihalainen kaipaa puurakentamisen kehittämiseen uskottavia, isoja toimijoita, jotka ovat valmiita vahvistamaan osaamistaan puuosatoimittajana ja kykenevät liiketaloudellisesti kannattavaan toimintaan ja vientiin. - Puurakentamisen kasvun mahdollisuuksia on nimenomaan ammattimaisessa kerrostalorakentamisessa, jossa tulee edistää myös yhdistelmärakentamista. Jos nyt suunnitteluvaiheessa olevat kuusi tuhatta puukerrostaloasuntoa toteutuu, se on iso juttu!

- Koska korjausrakentamisessa on näköpiirissä jopa uudisrakentamista suurempi markkina, siihen tarkoitettujen teknologioiden kehittämiseen kannattaa nyt panostaa. Korjausrakentaminen on yhteiskunnan kannalta kiitollinen kohde, koska siihen suunnatut elvytystoimet vaikuttavat työllisyyteen nopeasti, muistuttaa Ihalainen.

Vähähiilisyys julkisten hankintojen kriteeriksi

Työministeri Lauri Ihalaisen mielestä yhteiskunnan tulisi painottaa omissa toimissaan ympäristötekijöitä ilmastomuutoksen hillinnässä, mikä tulisi saada läpimenevänä ajatuksena kaikkeen julkisen sektorin toimintaa. Esimerkkinä Ihalainen mainitsee julkiset hankinnat, joissa voisi olla laadullisia kriteereitä.

- Kun EU:n hankintadirektiiviä uudistetaan, sinne voitaisiin kirjata julkisten hankintojen laadullisia kriteereitä. Tilaaja voi asettaa esimerkiksi rakentamiselle kriteeriksi vähähiilisyyden ja ympäristönäkökulman, jotka samalla tukevat yhteiskunnan ilmastotavoitteita, ehdottaa Ihalainen.

- Julkinen sektori, kuten kunnat, ovat isoja rakennuttajia esimerkiksi sosiaalisessa asuntotuotannossa. Siitä voitaisiin aloittaa julkisten hankintojen ohjaaminen vähähiilisyyden perusteella. Myös kaavoituksella voidaan kuntatasolla ohjata ja edistää vähähiilisten rakennusmateriaalien käyttöä. Vaikka puumateriaalin käytön edistämiselle ja suosimiselle on olemassa hyvät perusteet, se ei tarkoita vastakkain asettelua muiden materiaalien kanssa, muistuttaa Ihalainen.  

Puualalla tulevaisuuden ammatteja

Lauri Ihalainen on huolissaan käden taitojen rapistumisesta Suomessa. Puurakentamisen kehitystyössä tarvitaan Ihalaisen mukaan kaikilla tasoilla kovaa osaamista alkaen metsä- ja rakentamisen duunaripäästä korkeamman koulutuksen omaaviin suunnittelijoihin ja arkkitehteihin.

- Esimerkiksi lentoon lähtevässä puukerrostalorakentamisessa  on tarvetta kovan luokan ammattilaisille, mikä korostaa ammatillisen peruskoulutuksen tarvetta. Nyt on huolehdittava siitä, että puualalla ei käy samoin kuin kaivannaisteollisuudessa, missä syntyi suuri hätä aloittaa uudelleen aiemmin alas ajettu ammattilaisten koulutus. Perusduunariammatit ovat kiinnostavia ja haastavia ja tämä viesti tulisi metsä- ja rakennusteollisuuden saada nuorille, toivoo Ihalainen.

Ihalainen muistuttaa, että Suomen haasteena on pienenevät ikäluokat, kun yhä vähemmän nuoria tulee työelämään. Metsäteollisuuden tulisi huolehtia osaavan työvoiman saatavuudesta, koska siitä tullaan kasvualoilla tulevaisuudessa kilpailemaan.

- Ympäristötietoisuuden kasvaessa alan imago on hyvinkin myönteinen ja metsäklusteri tarjoaa mielenkiintoisia tulevaisuuden ammatteja, joiden arvostusta tulisi kasvattaa esimerkiksi kertomalla niistä kouluissa enemmän. Puualan osaamispohjaa tuleekin vahvistaa kannustamalla yrityksiä esimerkiksi oppisopimuskoulutukseen, jolle yhteiskunta on luonut todella paljon houkuttelevia edellytyksiä, sanoo Ihalainen.

 

Artikkelipalvelu Markku Laukkanen

Lisätietoja: Lauri Ihalainen, työministeri, 029 50 48000, lauri.ihalainen@tem.fi