Olet täällä

Helsinki vauhdittaa puurakentamista

Helsingin kaupunki haluaa edistää puurakentamisen läpimurtoa ja olla puurakentamisen veturina Suomessa. Apulaiskaupunginjohtaja Hannu Penttilän mielestä puukerrostalorakentamiseen liittyy myönteinen mielikuva asumisviihtyvyydestä ja hyvästä arkkitehtuurista, joka muokkaa tulevaisuuden kaupunkikuvaa. Kaupungin linjauksella lisätä puurakentamista halutaan tukea myös ilmastomuutoksen tavoitteita ja pienentää rakentamisen hiilijalanjälkeä. Penttilän arvion mukaan lähivuosien puurakentamisen mahdollisuudet ovat Helsingissä jopa 300 tuhatta kerrosneliömetriä, joka merkitsee 5000 asuntoa. Tätä voidaan pitää erittäin merkittävänä sysäyksenä puurakentamisen vauhdittamiseksi. 

 Helsingin kaupungin uusin merkittävä puurakentamisen julkistaminen liittyy puutalokorttelin varaamiseen Jätkäsaareen, jonne kaupunki, Stora Enso, SRV ja kaupungin oma asuntotuotantotoimisto rakentavat puurakenteisia asuin-, toimisto-, hotelli- ja liikerakennuksia.

- Jätkäsaaren puukorttelista muodostuu pysyvä puurakentamisen kehittämiskeskus, jossa toimii puurakentamiseen keskittyneitä yrityksiä, suunnittelutoimistoja sekä tutkimus- ja koulutuslaitoksia, kertoo Penttilä. Jätkäsaaren Wood City -hanke on hyvä esimerkki uudenlaisesta kokonaismiljöön rakentamisesta kaupunkimaisissa puitteissa ja toivon todella, että se talouden haasteista huolimatta toteutuu ajallaan, pohtii Penttilä.

Asumisen ja rakentamisen elinkaarikustannukset ja ilmastovaikutukset painavat tulevaisuudessa yhä enemmän. Niinpä Jätkäsaaren Low2No-energia-ja innovaatiokorttelissa tavoitellaan hiiliniukkaa rakentamista. Samalle alueelle nousee myös puurakenteinen pääkonttori Sitralle, joka on vahvasti mukana alueen kehitystyössä. Kaupunki tulee esittelemään Jätkäsaaren ja Kalasataman hankkeita kansainvälisillä alan messuilla ja jatkaa puurakentamishankkeissa tiivistä yhteistyötä elinkeinoministeriön ja Puuinfon kanssa.

Helsingissä runsaasti puurakentamishankkeita

Helsingin kaupungin asuntopolitiikassa puurakentaminen on keskeisessä roolissa. Helsingin ekobrändi rakentamisessa alkoi Viikistä 90 -luvulla. Sen jälkeen moni asia on muuttunut paljon. Nyt on aika uusille aluekokonaisuuksille. Viikin kymmenen vuotta sitten tehdyistä puukerrostaloista on hyvät kokemukset, kertoo Penttilä. Tämä on syy, miksi lähdettiin tähän uuteen Viikin kuuden talon hankkeeseen Metsäliiton ja Peabin kanssa.

Vuonna 1997 valmistunut Viikinmansio loi perustaa puukerrostalojen rakentamiselle kaupunkeihin. Puurakenteisia kerrostaloja, kouluja, päiväkoteja, pientaloja ja kouluja on tämän jälkeen noussut mm. Omenamäkeen ja Myllypuroon. Vireillä on ensi vuonna alkava Honkasuon tiivis puurakenteinen kaupunkikylä, jonka toteuttamisen tavoitteena on mahdollisimman pieni hiilijalanjälki. Kaavaehdotuksessa on määräys matalaenergiarakentamisesta ja uusiutuvan energian käytöstä.

Latokartanon puukerrostaloalueelle nousee 110 asuntoa. Rakennukset on tarkoitus toteuttaa puukomponentteihin perustuvana modulaarisena kerrostalojärjestelmänä, jossa yhdistyy rakentamisen ratkaisujen nopeus, ekotehokkuus ja kaupallinen kilpailukyky. Kuninkaantammen alueesta osa kaavoitetaan puurakentamiseen kymmenkuntaa puukerrostaloa ja kaupunkimaista pientalorakentamista varten. Saman kaupunginosan Lammenrannan alueelle tulee puisia townhouse-tyyppisiä kaupunkipientaloja ja vanhaa pientaloaluetta täydentäviä puutalokortteleita.

Kruunuvuorenrannassa on alustavia suunnitelmia puurakentamisesta. Sipoon liitosalueella Östersundomissa määritellään rakentamistapoja, mutta Penttilä arvioi alueella olevan runsaasti potentiaalia tulevaisuuden puurakentamiseksi. Alueen rakentamisessa pyritään myös aurinkoenergian hyödyntämiseen.

Helsinki-talot ovat puutaloja, joilla on valmiit kaupungin ja valmistalotehtaiden laatimat mallipiirustukset. Helsinki-talo on suunniteltu erityisesti Helsingin olosuhteisiin, missä tontit ovat ahtaita ja jonne talotehtaiden vakiotalot eivät sovellu. Helsinki-pientaloja on nyt 50 valmiina pohjoisissa kaupunginosissa. Konalan kaupunginosiin on kaupungin vuokratonteille valmistumassa kokonainen kortteli Helsinki-pientaloja.

Penttilän mukaan rakennusvalvonnassa ennalta testattu pientalo saa alennuksen lupaharkinnassa. Viisi talotehdasta on sitoutunut tekemään kaupungin olosuhteisiin sopivia pientaloja. Tämä on yksi tapa edistää puupientalorakentamista, sanoo Penttilä.

Helsinkiin on noussut myös merkittäviä puurakenteisia julkisia rakennuksia. Laajasalon ja Viikin kirkot, Vuosaaren merimieskeskus ja Seurasaaren rakennuskonservointikeskus ovat näyttäviä ja innovatiivisia moderneja puurakennuksia. Kamppiin on valmisteilla hiljentymiskappeli ja Viikkiin Suomen ympäristökeskuksen Synergiakeskus, josta tulee merkittävä ympäristönäkökohdat huomioivan puurakentamisen edelläkävijä, sanoo Penttilä. Myös uutta Musiikkitaloa ja sen maailmanluokan konserttisalia voidaan pitää modernin puurakentamisen lippulaivana sen akustiikkaa palvelevan puusisustuksen ansiosta.

Puurakentaminen muokkaa kaupunkikuvaa

Meille on tärkeää, että tiiviissä kaupunkirakenteessa voidaan hyödyntää esimerkiksi sitä, että työ on siirtynyt yhä enemmän rakennuspaikan ulkopuolella tehtäväksi työksi, sanoo Penttilä. On hyvä, että toimialalla on nyt puurakentamisen ratkaisutarjontaa. Tässä saavutetaan logistiikkaan, laatuun ja kustannuksiin liittyviä etuja. Rakennusteknologia, tuotantotavat ja menetelmät ovat kehittyneet nopeasti. Penttilän mukaan ilmastonäkökulma ja hiilijalanjäljen pienentäminen on nyt mukana kaikessa rakentamisessa, kun halutaan päästä nopeasti matalaenergiaratkaisuihin. Energiatehokkuus sekä rakennusten elinkaari- ja materiaalitehokkuus suosivat puurakentamista.

Puukerrostalorakentamisen brändiin liittyy asumisviihtyvyys ja nykyiset tehokkaat tuotantomenetelmät. Kaupunkina haluamme, että on vaihtoehtoisia tuotantomateriaaleja. Tähän saakka varsinkin kerrostalotuotannossa erityisesti betoniteollisuuden standardit ovat muokanneet kaupunkikuvaa. Tulevaisuudessa haluamme tuottaa monimuotoista kerrostaloympäristöä, kertoo Penttilä. Puu antaa uusia mahdollisuuksia niin arkkitehtuurin kuin asuinmiljöönkin osalta. Toivotaan että päästään aitoon kilpailuun ja kustannustehokkaaseen tuotantoon.

Työ maksaa täällä pääkaupunkiseudulla enemmän, rakennusmateriaalien kuten soran kuljetus alueelle on yhä kalliimpaa. Siksi on hyvä, että talotuotantoa voidaan siirtää teolliseen tuotantoon katon alle, koska näin voidaan välttyä monilta virheiltä. Modulirakentaminen tulee kaikilla materiaaleilla. Tämän edellytyksenä on, että meillä on järjestelmärakentamista. Nyt on avattu mahdollisuus myös teolliseen puukerrostalotuotantoon ja nyt Suomessa on rakennusmarkkinassa avoin kilpailutilanne, arvioi Penttilä.

Käynnistysavustuksia puukerrostalorakentamiseen

Kaupunkina haluamme, että rakentamisessa on vaihtoehtoisia tuotantomateriaaleja, sanoo Penttilä. Kilpailun lisääntyminen rakentamisessa hyödyttää kaikkia, mutta tavoitteena on oltava rakentamisen hiilijalanjäljen pienentyminen. Tässä yhteiskunnalla voi olla ohjaavia keinoja kuten rakennusluvan myöntäminen halvemmalla energiatehokkaille taloille.

Penttilä katsoo, että jos valtiovalta haluaisi tukea vähäisen hiilijalanjäljen omaavaa tuotantoa, se voisi käyttää sosiaalisesta asuntotuotannosta tuttua käynnistysavustusmallia. Tällä mallilla valtio voisi osoittaa suuntaa ja tahtotilaa. Viime kaudella sosiaalisessa asuntotuotannossa oli asuntokohtainen 15 tuhannen euron käynnistysavustus ja tämä malli toimi hyvin, muistuttaa Penttilä.

Hallitusohjelmassa on kirjattu puurakentamisen puolesta vahva poliittinen tahtotila, joka antaa selkänojaa Helsingin kaupungin asuntorakentamisen linjauksille. On hyvä, että ala itse on nyt vastannut haasteeseen ja se osoittaa ettei ole epäilystäkään siitä, etteikö puukerrostalorakentaminen ole merkittävää.

- Tapasimme elinkeinoministeriön johtoa pääkaupunkiseudun kaupunginjohtajien kanssa ja viesti oli hyvin selvä, sanoo Penttilä. Puurakentamista kohtaan tunnetaan laajaa kiinnostusta pääkaupunkiseudulla.

Puurakentaminen sopii kaupungin täydennysrakentamiseen

Helsingissä on maan suurin 1970-luvulla rakennettujen betonikerrostalojen kanta. Näiden talojen energiakorjausten toteuttamista pidetään uudistalohankkeita haastavampana, arvioi Penttilä. Tämän päivän rakennusteknologialla päästään uudisrakentamisessa asetettuihin energiatavoitteisiin. Vanhojen kerrostalojen korjaaminen energiatehokkaaksi ja samalla kustannuksen vyöryttäminen vuokriin ei toimi, sanoo Penttilä. Jos vanhat rakennukset halutaan energiatehokkaaksi, niitä ei kyetä maksamaan sillä säästöllä, mitä vähentyvästä energiankäytöstä saadaan.

Valtion energia- avustukset voisivat olla myös yksi keino edistää puurakentamista. Jos korjausrakentamiseen ohjataan käynnistysavustuksen kaltainen summa, se tuottaisi nopeasti työllistäviä tuloksia.

Puurakentamiseen perustuva TES - elementtimalli antaa korjausrakentamiseen mahdollisuuksia myös lisäkerrosten rakentamisen suhteen. Helsingissä on suosittu mm. ullakkorakentamista, jonka avulla on saatu hissit rakennettua. Täydennysrakentaminen on yksi vakava vastaus asuntopulaan, vastaa Penttilä. Jos asuntoyhtiöissä löytyy intoa, kaupungilta löytyy kyllä tahtoa myöntää lisärakennusoikeutta. Taloyhtiöt saavat näin investointikykyä, koska kaikkein vaikein asia energiakorjaushankkeissa on taloyhtiön päätöksenteko.

 

Puuinfon artikkelipalvelu / Markku Laukkanen