Olet täällä

FM-Haus: Puurakentamisen hankkeilla kestävää elvytystä

Vähähiilisyyden tavoitteista rakentamisessa pidettävä kiinni

Toimitusjohtaja Juhani Sjöman kutsuu vuonna 1996 perustamaansa yritystä innovatiiviseksi perheyritykseksi. Liiketoiminta alkoi elementtirakenteisten omakotitalojen viennillä Saksaan, mistä yhtiön nimi FM-Haus (Finnmeister-Haus) on peräisin. Noin 15 miljoonan euron liikevaihdolla toimiva yritys on erikoistunut elementtirakenteisten toimitilojen rakentamiseen ja se työllistää 80 rakentamisen ammattilaista kirvesmiehistä laatoittajiin, sähkömiehistä ja LVI-asentajista suunnittelijoihin.

- Konseptoimme Saksan viennin tyrehdyttyä elementtirakenteisen maatilan hallirakennuksen, mistä tuli pohja myöhemmin kasvaneeseen kaupan toimitilojen rakentamiseen. Hankimme Parmacolta halliliiketoiminnan ja olemme rakentaneet rankarakenteisista tasoelementeistä toista tuhatta kohdetta kuten kaupparakennuksia, päivä- ja hoivakoteja sekä kouluja Turun saaristosta Nuorgamiin, kertoo Sjöman.
Sjömanin mukaan rakennustuoteosavalmistajan on tarjottava tiloja, jotka valmistuvat hetkessä ja muuttuvat tarpeen mukaan. - Me ymmärrämme modernin yhteiskunnan haasteita ja hektisyyttä. Rakennus voi toimia tänään terveysasemana ja huomenna kauppana, kertoo Sjöman.

- Meillä on omasta takaa tuoteosasuunnittelua, mutta arkkitehti- ja rakennesuunnittelun ostamme alihankintana. KVR-hankkeissa vastaamme kaikesta rakentamisesta maanrakennustöistä elementtien asennukseen. Projektien hallinnointi ja aikatauluttaminen on helpompaa, kun yksi yritys vastaa kaikesta. Joissakin kohteissa teemme rakennusliikkeiden kanssa elementtikauppaa.

Koronapandemia on näkynyt Sjömanin mukaan siten, että on ollut kiire saada meneillään olevat projektit valmiiksi ja uudet käyntiin. - Kevään aikana olemme laskeneet tarjouksia niin paljon kuin olemme ehtineet. Emme ole omalta osaltamme pantanneet tarjousten tekemistä, kokonaan toinen asia on, miten hankkeet lähtevät liikkeelle.

- Tuotannon olemme nyt siirtäneet kahteen vuoroon, jotta vähennetään kontakteja. Olemme jatkaneet rekrytointeja tuotantoon, kun sieltä on osa siirtynyt suunnitteluun. Tilauskirja on lyhyt, mutta seuraavat viikot ovat tukossa.

Sjömanin mukaan vain yksi isomman kohteen tilaus on pandemian vuoksi siirtynyt. - Suurempi haaste vastata sellaisiin tarjouspyyntöihin, joissa päätöksenteko on jätetty myöhään ja valmista pitäisi tulla hyllystä.

Asenteet muuttumassa puurakentamista kohtaan myönteisimmiksi

Pitkän uran rahoitusalalla tehnyt yhtiön operatiivinen johtaja Maria Jokinen arvioi, että pandemian seurauksena rakentamisen volyymeihin tulee viime vuosien tasosta merkittävääkin laskua. Jokisen viesti valtiovallalle on selvä; rakentamiseen kannattaa panostaa, koska sen vaikutukset kansantalouteen ja työllisyyteen ovat suuria.

– Puurakentamisen kannalta tilanne ei näytä huonolta tulevaisuudessa, jos vähähiilisyyden tavoitteista rakentamisessa tullaan pitämään kiinni. Puurakentaminen korvaa lisäksi rakentamisen komponenttien tuontia ja tukee kestävän kehityksen tavoitteita, korostaa Jokinen.

Jokinen korostaa, että katse on suunnattava nyt tulevaisuuteen sekä kohti kestävää elvytystä ja yhteiskuntaa. - Puurakentamisen ohjelmalle on esitetty määrärahojen kasvattamista ja se on hyvä suunta. Kun rakentamisessa pandemian vaikutukset tulevat näkymään viiveellä, olisi tärkeää saada esimerkiksi julkisen sektorin välttämättömät korjaus- ja uudisrakentamisen investoinnit vireille nopeutetussa aikataulussa.
Kunnilla ja muuallakin julkisella sektorilla tulisi olla Jokisen mielestä nyt rohkeutta rakentaa puusta. - Kun hallituskin tavoittelee päästöjen vähentämistä kaikilla sektoreilla, on pakko alkaa käyttää uusiutuvia materiaaleja myös rakentamisessa. Yhteiskunnalle on kokonaistaloudellisesti edullisempaa käyttää uusiutuvia kotimaisia materiaaleja, mitä tulisi verotuksen keinoin edistää.

- Kun kaikki rakentamisen osatekijät otetaan huomioon, puurakentaminen on edullisempaa kuin perinteinen teollinen rakentaminen. Kun puutuoteosateollisuus kykenee tuottamaan kilpailukykyisiä ratkaisuja isoihinkin kohteisiin, tulisi asettaa tavoitteeksi, että vuoteen 2035 mennessä puolet julkisista rakennuksista on puuta, ehdottaa Jokinen.

Jokinen ihmettelee puurakentamista kohtaan tunnettavaa epäluottamusta. - Usein ihmetellään ja kysytään, voisiko tavanomaisen kohteenkin toteuttaa puurakenteisena. On myös nähtävissä asenteiden muuttumista myönteiseen suuntaan. Varsinkin nuoremman polven kuntajohtajat jakavat aktiivisesti puurakentamisen onnistumistarinoita sosiaalisessa mediassa.

- Kunnissakin törmää hankkeiden valmisteluvaiheissa pinttyneisiin asenteisiin, ettei puurakentaminen ole teknisesti valmista, se on kallista ja siitä ei saa arkkitehtonisesti kauniita kohteita. Juuri tämän takia valtion elvytystoimilta toivoisi ohjaavaa vaikutusta kestävän rakentamisen suuntaan, toivoo Jokinen.

Puurakentamisen koulutusta lisättävä

Koulutuksen puutetta Sjöman pitää yhtenä puurakentamisen kasvun tulppana. Puurakentamisen osaamisvaje on niin vakava, että tarvitaan nopeita ratkaisuja koulutuksen lisäämiseksi - Kun eläköityminen on rakennusalla kovaa, tarvitsemme lisää koulutuspaikkoja rakentamisen ja erityisesti puurakentamisen alalle. Kun digitaalinen suunnittelu, valmistuksen automatisaatio ja teollinen esivalmistus kasvavat, puurakentamisen vetovoima kasvaa.

- Puurakentaminen on sisätiloissa tapahtuvan teollisen valmistuksen edelläkävijä. Kun viime talvena satoi lähes joka päivä, teollinen rakentaminen on Suomen oloissa paras vaihtoehto. Tähän teolliseen rakentamiseen tarvitaan koulutettuja työntekijöitä, kun nyt rakennusalan koulutusohjelmasta valmistuneilta puuttuu nimenomaan teollisen valmistusprosessin osaaminen, painottaa Sjöman.

Koulutuksen ja osaamisen kasvattamisen lisäksi puurakentamisen edistämisohjelmat ja julkisuus toimivat puurakentamisen kasvun puolesta. - Kun meillä on käytännössä näyttää valmiita puurakentamisen hyviä kohteita, asenteet muuttuvat sitä kohtaan myönteisimmiksi. Hyvä uutinen oli, että lisäbudjetissa osoitetaan rahaa puurakentamisen koulutukseen ja faktatiedon kertomiseen puurakentamisesta, sanoo Sjöman.

Markku Laukkanen ja Mikko Viljakainen


Artikkeli on osa Ympäristöministeriön Puurakentamisen toimenpideohjelman rahoittamaa ja Puuinfon toimittamaa artikkelisarjaa, jossa esitellään suomalaisten puualan ja puurakentamisen parissa toimivien yritysten toimintaa ja näkemyksiä.