Olet täällä

Euroopan metsästrategia elintärkeä puun käytön edistämisessä

Metsähallituksen pääjohtaja Jyrki Kangas toivoo Euroopan Parlamentin hyväksyvän komission valmisteleman EU:n yhteisen metsästrategian.  - Parhaimmillaan siitä voi tulla suojakilpi ja työkalu eurooppalaiselle metsäpolitiikalle, kun muut toimialat joutuvat omassa toiminnassaan ja säätelyssä ottamaan huomioon nykyistä paremmin metsätalouden näkökulmat. Siksi Suomen kannattaa olla ajamassa tätä yhteistä metsästrategiaa, painottaa Kangas.

EU:n yhteistä metsästrategiaa tarvitaan Metsähallituksen pääjohtajan Jyrki Kankaan mielestä siksi, että muiden toimialojen tarpeet ovat ohjanneet metsäpolitiikkaa ja metsätalous on joutunut sopeutumaan näiden asettamiin ehtoihin.

- Metsästrategian ideana on olla sateenvarjona Euroopan metsäpolitiikassa ja antaa puitteet kansalliselle metsäpolitiikalle, mutta ei ohjata kansallista metsien käyttöä. Pidän tätä hyvänä avauksena, koska sen myötä muut toimialat kuten maaseudun kehittäminen, ilmasto- ja energiapolitiikka joutuvat sopeuttamaan toimintansa metsäpolitiikan puitteisiin eikä toisin päin, kuten tällä hetkellä on, kuvailee Kangas.

Kangas arvelee vierastuksen yhteistä metsäpolitiikkaa kohtaan juontuvan siitä, että metsätalous on ollut tähän asti alisteinen muille politiikkalohkoille. - Tämä on johtanut siihen, että metsäpolitiikkaa on pyritty ohjailemaan ja säätelemään aivan muista lähtökohdista kuin metsätalouden tavoitteista käsin. Esimerkiksi ilmastopolitiikan tavoitteet ovat olleet tosiasiallisesti muualla kuin kestävän metsätalouden edistämisessä, arvioi Kangas.

Puun käyttö ilmastoteko

Kangas toimii Euroopan valtion metsäorganisaatioiden, European State Forest EUSTAFOR -yhdistyksen varapresidenttinä. Kankaan mukaan tähänastinen EU:n metsästrategia ei ole pystynyt suojaamaan metsätaloutta muiden toimialojen säätelyn kautta tapahtuvalta ohjaukselta. - Esimerkiksi energiapolitiikassa on ollut havaittavissa kovaa lobbausta puun energiakäyttöä vastaan muiden energiamuotojen taholta.

Metsästrategia etenee vielä tällä kaudella EU:n parlamentin käsittelyyn, jossa Kangas toivoo sen etenevän maaliin asti. - Tärkeintä strategiassa on, että metsäpolitiikkaa ja metsätaloutta voitaisiin kehittää kokonaisvaltaisesti. Ilmastostrategian merkeissä on pyritty tuomaan metsätalouteen aivan vääränlaisia käytäntöjä ja kriteereitä, joiden mukaan puustoa voitaisiin hakata ja käyttää vain tietyin osin ja tiettyyn tarkoitukseen sen sijaan että voisimme metsätaloudessa hyödyntää kaiken korjattavan puun.

- Meidän intressimme on, että tuleva säätely sallii talousmetsien monipuolisen hoitamisen ja hyödyntämisen. Ilmastomuutoksenkaan kannalta ei ole eduksi, että ylimitoitamme metsien suojelun määrän. Kun puun nettokasvu tasautuu, se ei enää sido hiiltä pitkän päälle vaan on parempi korjata puu sellaiseen hyötykäyttöön, missä puu sitoo hiiltä ja korvaa fossiilisia polttoaineita. Puurakentaminen ja puun energiakäyttö on ilmastoteko, muistuttaa Kangas. 

Puukuidusta kilpaillaan tulevaisuudessa

Suomessa talousmetsien vuosittainen kasvu on noin sata miljoonaa kuutiota vuodessa. Kankaan arvion mukaan Suomessa voitaisiin lisätä ainakin 70 miljoonan kuution kestäviin vuosittaisiin hakkuisiin. - Olen hyvin luottavainen, että metsille on tulevaisuudessakin käyttöä kun uusiutuviin luonnonvaroihin tullaan nojautumaan enemmän monilla aloilla. Tämä on meidän kansantaloudellinen etumme, koska mitä muuta uusiutuvaa luonnonvaraa kuin puuta meillä samassa määrin löytyy, kysyy Kangas.

EU:n uusiutuvien energiamuotojen tavoitteeseen vastaaminen edellyttää Kankaan mielestä puun energiakäytön merkittävää kasvattamista. - Energiapuusta tulee volyymikäyttöä, mutta samalla on kehitettävä puun uusia käyttömuotoja, joista monilla voidaan korvata esimerkiksi öljyä. Nyt on meneillään monta kehityshanketta, jotka toteutuessaan korvaavat öljypohjaisia tuotteita ja tuovat merkittävästi puukuutiota kohden lisäarvoa.

Kangas uskoo, että parin vuosikymmenen kuluttua puulle kehitetään uusia erilaisia taloudellisia käyttömuotoja niin, että puukuidusta kilpaillaan. - Vaikka puukuidun käytön volyymit ovatkin pieniä esimerkiksi lääketeollisuudessa, vastaavasti tekstiiliteollisuudessa voidaan korvata keinokuituja ja puuvillaa ja saada puukuidulle uutta merkittävää volyymikäyttöä.

Varsinkin puun energiakäytön ja puurakentamisen kasvu tuovat puun käyttöön sekä volyymia että lisäarvoa. Kankaan mielestä puurakentamisen kasvu tulee perustamaan sen nopeuteen ja teolliseen valmistukseen perustuvaan kilpailukykyyn ja materiaalin uusiutuvuuteen.

 - Myös puun ekologiset ja terveysvaikutukset tunnetaan yhä paremmin ja nekin lisäävät puurakentamisen mielenkiintoa kuluttajien keskuudessa. Monet tutkimukset osoittavat, että puulla ja metsällä sekä puutalossa asumisella on merkittäviä myönteisiä vaikutuksia ihmisen terveyteen ja mielialaan.

Biomassan kestävyyskriteerit uuteen tarkasteluun

Keskustelu biomassan kestävyyskriteereistä on Jyrki Kankaan mielestä mennyt hakoteille, kun niiden käyttöönotto tosiasiallisesti tulee vähentämään puun energiakäyttöä ja sen myötä syömään metsätalouden kannattavuutta. Puun käytön erityisominaisuutena voidaan pitää sen uusiutuvuutta, ekologisuutta ja vähähiilisyyttä.

- Biomassakriteereissä tulisi puun negatiivinen hiilijalanjälki huomioida kaikessa, missä puulla voidaan korvata fossiilisten luonnonvarojen käyttöä. Sama koskee jäteasetusta, minkä tulisi sallia rakentamisen jätteenä syntyvän puutavaran käyttö energiapuuna.

Kangas kaipaa metsätalouteen kokonaisnäkemystä, mikä antaa monille puuta käyttäville toimialoille kuten energiatalouteen ja rakentamiseen nykyistä enemmän jalostus- ja käyttömahdollisuuksia.

- Me haluamme olla omassa toiminnassamme kehittämässä puun ekologista käyttöä eri muodoissa ja olla edelläkävijä vihreillä markkinoilla. Kun poliittiseksi tavoitteeksi on asetettu ilmastomuutoksen hillintä ja hiilineutraalisuus, on poliittisin toimin perusteltua edistää ekologisten materiaalien markkinoille tuloa, muistuttaa Kangas.

Puu rakentamisen valtavirtaan

Metsähallitus haluaa pääjohtajan mukaan olla valtion laitoksena suunnannäyttäjä omassa rakentamisessaan, mistä on hyviä esimerkkejä kuten toimitalo ja tiedekeskus Pilke Rovaniemellä, hirsinen toimistotalo Pudasjärvellä ja tänä vuonna syyskuun loppuun mennessä jo 70 tuhatta kävijää vetävä Luoston Luonto- ja kulttuurikeskus Naava. Liminganlahden Luontokeskusta laajennettiin viime vuonna ja tänä vuonna otettiin käyttöön Nuuksion Luontokeskus Haltia, mikä oli edistyksellisten puurakentamisen ratkaisujen kokeilukohde.

- Vaikka Haltian hankkeen kustannusarvio ylittyikin, pitää nähdä, että nämä kaikki kohteet ovat olleet myös markkinointipanostuksia puurakentamisen edistämiseen, perustelee Kangas. Haltian rakentamiskustannukset kasvoivat myös siksi, että rakennusviranomaiset vaativat erikseen Suomessa standardisoitavaksi sellaisiakin puurakentamisen tuoteosia, jotka täyttivät jo eurooppalaiset standardit.

Kangas pitää tavoitteena puun saamista materiaaliksi rakentamisen valtavirtaan, missä julkinen rakentaminen voisi toimia esimerkkinä ja veturina.  - Puun menekille ja metsien talouskäytön kasvattamiselle puurakentamisen kasvu olisi tervetullutta. Olisi myös toivottavaa, että Haltiassa erinomaiseksi rakennusmateriaaliksi osoittautuneen CLT-puulevyn tuotanto  voitaisiin aloittaa myös Suomessa. Myös Metsähallitukselle valtion metsien hoitajana puun uusien käyttömuotojen kehittämisellä ja puun käytön lisäämisellä on suuri merkitys.

 

Artikkelipalvelu Markku Laukkanen

Lisätietoja:
Jyrki Kangas, pääjohtaja, 0205 64 4202, jyrki.kangas@metsa.fi

Kuvat: Metsähallitus