Olet täällä

Espoon, Aalto-yliopiston ja TEM:in puurakentamishanke on koko toimialalle ”iso jytky”

Työ- ja elinkeinoministeriön, Aalto-yliopiston ja Espoon kaupungin yhteistyötä puurakentamisen ja puutuotealan kehittämiseksi pidetään merkittävänä konkreettisena hankkeena, jossa yhdistetään tiedettä, teknologiaa, designia, arkkitehtuuria energiatehokkaaseen tulevaisuuden rakentamiseen. Työ- ja elinkeinoministeriön asettaman puurakentamisohjelman kehittämispäällikön Markku Karjalainen luonnehtii aiesopimusta puurakentamisohjelman tavoitteiden kannalta tervetulleeksi ” jytkyksi”, jollaisia esimerkkejä Suomi nyt tarvitsee. - Tässä luodaan puurakentamiselle laaja-alaista osaamispohjaa, hyväksyttävyyttä ja läpimurtoa merkitsevää brändiä, jolla on merkitystä koko puutuoteteollisuudelle.

Toteutuessaan Espoon Otaniemen, Tapiolan ja Keilanimen alueelle suunniteltu hanke kasvaa Suomen suurimmaksi puurakentamishankkeeksi. Sen puitteissa on lähivuosina tarkoitus toteuttaa laajaa uudis-, täydennys- ja korjausrakentamista, jonka kokonaisarvoksi arvioidaan viisi miljardia euroa. Yhteistyön tavoitteena on kehittää modernia suomalaista puurakentamista ja koko puutuotealaa sekä siihen liittyvää monialaista osaamista yhdistämällä puuarkkitehtuuria, korkealuokkaista muotoilua, resurssi- ja energiatehokkuutta, kysyntä- ja käyttäjälähtöistä innovaatiotoimintaa sekä tehokasta kaupallistamista ja markkinointia.

Kehittämispäällikkö Markku Karjalaisen mukaan hanke on jo aiemmin lähtenyt liikkeelle Espoon kaupungin ja Aalto yliopiston kampusalueen kehittämistä koskevasta yhteistyösopimuksesta. - Puurakentamiseen keskittyvä hanke on luontevaa, kun Aalto yliopistolla on puutekniikan, puurakentamisen, arkkitehtuurin ja designin opetusta.  Kampuksesta voidaan kehittää puurakentamisen monialainen näyteikkuna, jossa yhdistyy hajallaan olevan alaa palvelevan tutkimus- ja opetustoiminnan osaaminen.

Hankkeen ydin on sen monialaisuudessa. Aalto-yliopiston intressi on opetusohjelmien kehittämisessä konkreettisten hankkeiden kautta ja Espoon kaupungin vastuulle jää kaavoituksen ja infrastruktuurin toteuttaminen, jonka vastapainoksi se saa tulevaisuuden rakennuskantaa ja ympäristöystävällisen rakennuttajan kaupungin maineen, arvioi Karjalainen.

- Hankkeen tavoitteena on rakentaa alueelle julkisen rakentamisen lisäksi yksityistä tuotantoa ja kokonaisia asuinalueita, joiden identiteetti nojaa vahvasti puun käyttöön, luonnehtii Espoon kaupunginjohtaja Jukka Mäkelä. Espoosta muodostuu todellinen puurakentamisen osaamisen keskittymä ja merkittävä käyttöönottaja. Nyt solmittu yhteistyö tuottaa sekä tutkimustietoa että uutta liiketoimintaa. Kaupungin tavoitteena on, että puurakentamista kehitetään ja otetaan käyttöön laajasti Espoon alueella, Mäkelä sanoo. Espoon Tapiolan seudusta muodostuu hankkeen toteutumisen myötä puurakentamisen ja puuosaamisen monipuolinen näyteikkuna.

Espoo kaupungin tehtävä on mm. kaavoituksen avulla luoda edellytyksiä sille, että puun tutkimus- ja kehitystoimintaa vahvistetaan ja puurakentaminen etenee Suomessa, sanoo kaupungin elinkeinoasiantuntija Pasi Laitala. - Espoon eräs strateginen tavoite on olla tulevaisuuden energiatehokkaan rakentamisen edelläkävijä ja tukea ilmastomuutoksen hillintään liittyviä innovaatioita myös rakentamisessa. Uskomme, että puurakentamisen tutkimus- ja kehitystoimintaa vahvistamalla luodaan uusia markkinoita, sanoo Laitala. Tavoitteemme on toteuttaa puurakentamiskohteita myös muualla Espoossa sekä julkisen että yksityisen rakentamisen kohteina.

Ministeri Häkämies patistaa yhteistyöhön

Elinkeinoministeri Jyri Häkämies pitää rakennuttajien, rakennusliikkeiden ja puualan toimijoiden keskinäistä yhteistyötä välttämättömänä Espoon asumis- ja kaupunkimiljöön kehityshankkeeseen alusta alkaen. Tässä hankkeessa pitää rakennuttajien ja rakennusliikkeiden löytää alusta alkaen toisensa ja suunnittelusta alkaen selvittää puun luontevat käyttökohteet, missä se on tarkoituksenmukaisinta ja kilpailukykyisintä, vahvistaa Karjalainen. Tässä hankkeessa on roolia myös Tekesillä, joka tarvitsee tutkimus- ja kehitystoiminnan kannalta tämän mittakaavan luokan konkreettisia hankkeita pilotointi- ja testausympäristöksi. Työ- ja elinkeinoministeriön mahdollisuudet tukea hanketta ovat sen virallisissa rahoitusinstrumenteissa kuten esimerkiksi Tekes-rahoituksessa.

 - Erityisen tyytyväinen olen siihen, että Suomessa on lähdössä liikkeelle useita merkittävän mittakaavan puurakentamishankkeita, jotka ovat hallitusohjelmassa kirjattujen puurakentamisen edistämisen mukaisia. Suuria kerrostaloalueita on suunnitteilla Helsingin Jätkäsaareen, Tampereen Vuorekseen ja Ylivieskassa on vireillä Centria-talon laajennus ja siihen liittyvä kampusalue. Espoon Nuuksiossa on aloitettu Haltia-keskuksen rakentaminen ja Helsingin Viikin kerrostaloalue on valmistumassa. Olemme arvioineet, että näiden suurten kohteiden lisäksi Suomeen valmistuu lähivuosina yli viisi tuhatta puukerrostaloasuntoa.

Puurakentamisen edistämisessä tarvitaan nyt hyviä kohteita, kokonaisvaltaista ajattelua ja isoja kohteita. Puurakentamisohjelman tavoitteena on puutuotealan moninainen kehittäminen sekä alan kasvun ja kansainvälistymisen edistäminen uuden yritystoiminnan, innovaatioiden, uusien tuotteiden ja palveluiden avulla. Karjalainen muistuttaa, että puu on läsnä rakennusten lisäksi myös piha- ja ympäristörakentamisessa, jonka tulee myös tukea ekologista kestävän kehityksen tulevaisuuden rakentamista. - Espoon hanke tukee kaikkia näitä tavoitteita hyvin, sanoo Karjalainen.

Tutkimus palvelee puurakentamisen kehittämistä

Valtion, Espoon kaupungin ja Aalto-yliopiston yhteistyön arvioidaan luovan hyvän mahdollisuuden hyödyntää tutkimuksen tuomaa uutta tietoa puurakentamisessa sekä synnyttää uusia tutkimushankkeita. Aalto-yliopistoa pidetään yliopistona, jossa alan koulutusta ja tutkimusta voidaan toteuttaa puutuotetekniikan, -rakentamisen ja -arkkitehtuurin sekä muotoilun asiantuntijoiden osaamista yhdistäen. - Vaikka toimitaankin eri kohteissa, tulevaisuudessa on mahdollista, että eri opetuskokonaisuuksien opiskelijat tuodaan toistensa yhteyteen nykyistä enemmän, sanoo professori Tapani Vuorinen Aalto-yliopistosta. Arkkitehdit voivat perehtyä vaikkapa puutekniikan opetukseen ja päinvastoin. 

Yliopiston rehtori Tuula Teeri muistuttaa, että puunjalostus ja materiaalitekniikka elävät murroskautta. Tutkimus tuo jatkuvasti uutta tietoa biopohjaisista materiaaleista ja niiden hyödyntämismahdollisuuksista, sanoo Teeri puunkäytön uusista mahdollisuuksista. Olennaista ei ole, miten paljon käytämme puuta tulevassa rakentamisessa, vaan miten voimme sitä kehittää tutkimuksellisesti. Yliopistolle ei olla rakentamassa uutta päärakennusta, vaan keskitytään opetuksen kannalta keskeisten opetustilojen ja laboratorioiden rakentamiseen, toteaa Teeri.

Professori Vuorisen mukaan tavoitteena on yliopiston toimintojen keskittäminen Otaniemen kampusalueelle, jossa tarvitaan uudisrakentamista, mutta myös vanhan peruskorjausta. Hankesuunnittelu käynnistyy vielä tässä helmikuussa ja tämän vuoden loppupuolella päästään konkreettisesti liikkeelle, sanoo Vuorinen.

Kehittämispäällikkö Markku Karjalaisen mukaan tehdyllä aiesopimuksella on nyt linjattu tahtotila alueen kehittämisen suuntalinjoista. Nyt alkaa varsinaisen hankesuunnitelman laadinta, mikä on pitkäkestoinen prosessi. Varsinaiseen kaavoitukseen, suunnitteluun ja rakentamiseen on vielä pitkä matka, toteaa Karjalainen.

 

Puuinfon artikkelipalvelu / Markku Laukkanen

Lisätiedot:
kehittämispäällikkö Markku Karjalainen, TEM, puh. 040 583 2127, markku.karjalainen@tem.fi
professori Tapani Vuorinen, Aalto yliopisto, 09- 47001, tapani.vuorinen@aalto.fi
elinkeinoasiantuntija Pasi Laitala, Espoon kaupunki, puh. 043 824 5427, pasi.laitala@espoo.fi