Olet täällä

Elementtivalmistaja: Hidas päätöksenteko ja tiedon puute peruskorjaushankkeiden esteenä

Rakentamisen puuelementtejä valmistavan Teeri-Kolmio Oy:n toimitusjohtaja Pauli Parviainen pitää taloyhtiöiden ja kuntien hidasta päätöksentekoa peruskorjaushankkeiden toteutumisen esteenä. - Ongelmana on myös tiedon puute. Taloyhtiöissä ja kunnissa ei tunneta tarpeeksi elementtirakentamisen mahdollisuuksia vanhojen betonikerrostalojen energia- ja julkisivukorjauksissa. Myös Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus ARA:n rahoituksen saanti on osoittautunut vaikeaksi peruskorjauksiin, vaikka juuri niitä ARA:n pitäisi tukea, muistuttaa Parviainen.

Parviainen pitää Suomessa toteutettuja julkisivu- ja energiakorjaushankkeita erittäin onnistuneina. - Esimerkiksi Riihimäen Peltosaaren hankkeessa saavutettiin merkittävä energiansäästö ja talon arvon nousu, sanoo Parviainen.

Asuntoministeri Pia Viitanen nimesi Puuinfon haastattelussa vanhojen kerrostalojen peruskorjauksen ja energiatehokkuuden parantamisen lähivuosien asuntopolitiikan suureksi haasteeksi. Suomessa arvioidaan olevan yli puoli miljoonaa energiatehokkuuden parantamista ja peruskorjausta vailla olevaa 1960-1970 -luvuilla rakennettua betonikerrostaloasuntoa.

Ylöjärvellä toimiva Teeri-Kolmio Oy on erikoistunut puurakenteisten elementtien tuotantoon. Yhtiö rakensi Riihimäen Peltosaaressa toteutetun Innova-hankkeen puurakenteiset TES-elementit, joilla uusittiin vanhan kerrostalon julkisivut. Vaikka hankkeella saavutettiin julkisivun uusimiselle ja energiansäästölle asetetut tavoitteet, toimitusjohtaja Pauli Parviainen ihmettelee toteutettujen peruskorjausten vähäisyyttä.

- Vaikka Peltosaaren valmistumisen jälkeen tuli elementtituotantoamme kohtaan paljon mielenkiintoa, ei  elementteihin perustuva betonikerrostalojen peruskorjaustoiminta ole lähtenyt lentoon. Nyt tarvittaisiin tietoa taloyhtiöihin ja kuntiin, jotka ovat korjaushankkeiden päätöksentekijöitä, ehdottaa Parviainen.

Taloyhtiöissä ja kunnissa ei ole tarpeeksi tietoa TES-elementtikorjaamisen mahdollisuuksista, vaikka korjausvelka kasvaa joka vuosi.

Peruskorjaukseen asennusvalmiita paketteja

Parviaisen mukaan rakennuttajille ja rakentajille on tarjottava kokonaispaketteja, jotta isännöitsijät ja taloyhtiöiden hallitukset saavat hankkeesta kustannuksia myöten hyvän kokonaiskuvan. - Nyt on tärkeintä että ala pystyy tarjoamaan peruskorjaukseen valmiin korjauspaketin asennettuna. Ongelmana on, että taloyhtiöiden päätöksenteko korjaushankkeissa on vaikeata.  Sama koskee kuntia, joilla on paljon peruskorjausta vaativia vuokrakerrostaloja, muistuttaa Parviainen.

- Taloyhtiöt ja kunnat tarvitsevat erilaisia vaihtoehtoja, joiden pohjalta tehdään päätöksiä. Nyt tarvittaisiin taloyhtiöihin ja kuntiin suuntautuvaa markkinointia. Tässä voisimme ottaa oppia pientalopakettien myynnistä, huomauttaa Parviainen.

Kiinteistönomistajien epävarmuus ryhtyä peruskorjaushankkeisiin johtuu Parviaisen mielestä siitä, että kiinteistönomistajat eivät ole varmoja peruskorjauksen teknisestä toteutuksesta. - Vaikka emme elementtitoimittajana teekään markkinointityötä taloyhtiöiden suuntaan, olemme valmiita tekemään taloyhtiöille yhteistyössä suunnittelijoiden kanssa kokonaissuunnitelman, missä haetaan rahoitus, toteutetaan hankkeen valvonta ja ollaan urakoitsijana. 

ARA ei rahoita riittävästi korjaushankkeita

Valtion lisäbudjetissa ohjataan tänä syksynä 15 miljoonaa ja ensi vuoden varsinaisessa talousarviossa 100 miljoonaa euroa korjausavustuksiin. Peruskorjausten avustus on suhdanneluontoinen ja sillä halutaan tukea rakennusalan työllisyyttä nimenomaan korjausrakentamisessa. Tavoitteena on saada kymmenen prosentin avustuksella liikkeelle vuokratalojen, asunto-osakeyhtiöiden ja asumisoikeusasuntojen peruskorjaushankkeita yli miljardin euron edestä. Avustukset kohdentuvat Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus ARA:n päätöksillä etupäässä asuintalojen peruskorjauksiin, kuten julkisivujen, ikkunoiden, parvekkeiden ja hissien rakentamiseen.

Vaikka elementtituotannon tilauskirja uudisrakentamiskohteisiin näyttää Teeri-Kolmio Oy:ssä hyvältä, Parviaisen mukaan peruskorjaushankkeisiin ARA:n rahoitusta on vaikea saada. - Tuntuu siltä, että ARA:n omat rahoitussäädökset eivät tue korjaushankkeita, mitä korjausavustuksilla tulisi edistää, ihmettelee Parviainen. Varsinkin kuntien kannattaisi panostaa nyt vuokratalojen kunnostukseen, koska kunnilla on omistuksessaan suuri vuokratalomassa ja sen remonttivelka kasvaa koko ajan.

Puurakentamisen mahdollisuudet kuivassa teollisessa rakentamisessa

Teeri-Kolmio Oy tuottaa 15-20 tuhatta neliötä puurakenteisia elementtejä vuodessa. Pääosa tuotannosta on eristettyjä elementtejä, osa on kylmärakenteisia varastoseiniä, päätykolmioita ja räystäskasetteja. Nyt yhtiö kehittää rakentamiseen puuelementtijärjestelmään perustuvia puuosatuotteita uudisrakentamiseen ja peruskorjaukseen. Peruskorjauksessa käytetään TES-elementtejä (timberbased element system), mihin asennetaan ilmastointiaukot, parvekkeet ja ikkunat. Nyt yhtiössä mallinnetaan aurinkopaneelien asentamista elementteihin.

- Teollinen esivalmistus on vastaus rakentamisen kosteusongelmiin, sanoo Parviainen. Puurakentamisen vahvuus on kuivan teollisen rakentamisen vieminen loppuun hyvin suunnitellulla logistiikalla, elementtien kuljetuksenaikaisella suojaamisella, oikea-aikaisella asentamisella ja osaavilla työmaakäytännöillä.

Parviainen uskoo, että puurakentamisella on mahdollisuus läpimurtoon sekä uudisrakentamisessa että peruskorjauksessa. - Nyt on panostettava puurakentamisessa perusasuntoihin ja kerrostalotuotantoon eikä niinkään arkkitehtien isoihin kalliisiin luomuksiin. Lisäksi on tuotettava talotekniikaltaan pitkälle kehitettyjä elementtejä massiiviseen peruskorjaukseen, mikä viisi vuosikymmentä vanhoja betonikerrostaloja odottaa, kuvailee Parviainen.

Puu pärjää betonille Parviaisen mielestä hinnallisesti jo nyt hyvin. - Puurakentamisen läpimurron kannalta on tärkeää, että isot metsäyhtiöt Stora Enso ja Metsä Wood ovat tulleet puuosastoimittajina rakentamisen markkinaan.

Puutuotealan yritykset koulutusyhteistyön oppilaitosten kanssa

Puurakentamisessa on osaamisvajetta, mitä Parviainen korjaisi oikein suunnatulla koulutuksella ja ehdottaa rakennusalan koulutuksen ja työelämän yhteistyön syventämistä. - Olemme tehneet yhteistyötä ammattikoulujen kanssa ja tarjonneet koulunaikaisia oppilastyöpaikkoja. Monet heistä ovat jääneet taloon töihin kuten nykyiset tuotanto- ja asennuspäällikkö. Kun meillä nuori kaveri tulee koulusta ja pääsee vanhemman asentajan rinnalle, tieto ja osaaminen siirtyvät varmasti. Myös puurakentamisessa hankkeiden kautta syntynyt tieto tulisi saada jaettua edelleen seuraaviin hankkeisiin, missä osaaminen kasvaa toistojen kautta.

Elementtituotanto on Parviaisen mielestä hybridirakentamista, koska puuelementit käyvät mihin runkoon tahansa, on se sitten betonia, terästä tai puuta. - Nyt tarvitaan puurakentamiseen onnistumisia. Tulevien vuosien visiossa haluamme olla mukana puuelementtitoimittajana kerrostalorakentamisessa, mikä tuotanto pyörii hiljaisenakin aikana. Toisaalta olemme vahvasti mukana kehittämässä peruskorjauksissa käytettäviä puuelementtejä, mihin asennetaan yhä enemmän talotekniikkaa.

 

Artikkelipalvelu Markku Laukkanen

Lisätietoja:
Pauli Parviainen, toimitusjohtaja, 010 821 2401, pauli.parviainen@pprakennus.com