Olet täällä

Brittiläisessä Kolumbiassa edistetään puun käyttöä rakentamisessa lain voimin

Kanadan läntinen metsävaltainen provinssi Brittiläinen Kolumbia pyrkii lisäämään puun käyttöä rakentamisessa vahvoin julkisin toimin. Osavaltiossa hyväksyttiin vuonna 2009 laki, joka edellyttää huomioimaan puun ensisijaisena rakentamisen materiaalina julkisesti rahoitetuissa hankkeissa. Lain seurauksena osavaltiossa on toteutettu satoja rakennushankkeita asuintaloista julkisiin rakennuksiin, joissa puu on ollut ensisijainen rakentamisen materiaali.

- Lain myötä asenteet ovat muuttuneet puun käyttöä kohtaan myönteisiksi, sanoo Forest Innovation Investmentin varapääjohtaja Michael Loseth. Laki on lisännyt merkittävästi puun käytön kysyntää rakentamisessa ja antanut mahdollisuuden tukea ilmastoystävällistä rakentamista ja provinssin metsäriippuvaisia kuntia. Monet kunnat ovat hyväksyneet politiikkaansa lain tavoitteet ja toteuttaneet sen mukaisia hankkeita. 

Forest Innovation Investment edistää Brittiläisen Kolumbian metsäteollisuuden markkinoita ja tuotekehitystä sekä tuottaa informaatiota provinssin metsäpolitiikasta, tuotteista ja puurakentamisen teknologioista. Provinssi on metsävaroiltaan Kanadan tärkein alue, jonka vuosittaiset hakkuut ovat lähes 80 miljoonaa kuutiometriä vuodessa eli neljänneksen enemmän kuin Suomessa. Metsäsektori työllistää suoraan yli 50 tuhatta työntekijää, tuottaa pääosan provinssin vientituloista ja 40 prosenttia provinssin taloudesta perustuu metsäsektoriin.

- Pyrimme provinssin metsästrategiassa edistämään uusia puun käytön innovaatioita ja sen myötä kestävän kehityksen mukaista puun käyttöä koti - ja vientimarkkinoilla, joista haemme vahvaa kasvua.  Wood First Act - lain tavoitteet ovat sekä taloudellisia että ympäristöpoliittisia, kiteyttää varapääjohtaja Michael Loseth.

Brittiläisen Kolumbian provinssissa hyväksyttiin vuonna 2009 laki Wood First Act, jonka tavoitteena on puun käyttö ensisijaisena materiaalina kaikissa uusissa julkisesti rahoitetuissa rakennuksissa, jotka täyttävät provinssin rakentamisen säädökset. Esimerkiksi Vancouverissa vuonna 2010 järjestettyjen talviolympialaisten tapahtumapaikkarakentamisessa puu oli vahvasti esillä.

Tavoitteena puutuotteiden markkinoiden ja kysynnän kasvattaminen

 Forest Innovation Investment (FII) toteuttaa kymmenen vuoden ohjelmaa 17 miljoonan Kanadan dollarin vuosibudjetilla ja 18 henkilön resursseilla.  - Työmme perustuu yhteistyöhön liittovaltion ja teollisuuden kanssa. Kun me laitamme yhden dollarin, saamme yhdessä käyttöön kolme dollaria puuinnovaatioiden ja hankkeiden toteuttamiseen, kuvailee Loseth. Emme tue yksittäisiä yhtiöitä, vaan niiden yhteistä markkinointia ja uusien tuotteiden kehitystyötä ja lanseerausta markkinoille. Yritämme näin kasvattaa markkinaa ja luoda kysyntää puulle.

Ohjelma tukee puualan koulutuksen ja osaamisen vahvistamista, tutkimus- ja innovaatiotyötä sekä pyrkii vähentämään puun käytön säädöksellisiä esteitä.

- Wood First Act perustuu metsäalan strategiseen linjaukseen, mihin hallitus on vahvasti sitoutunut. Tämä näkyy esimerkiksi siinä, miten tyynesti poliitikot ottivat vastaan betoniteollisuuden räikeän hyökkäyksen lakia vastaan, kertoo Loseth. Poliitikoilta olemme saaneet varmuuden siitä, että tämän ohjelman takana seisotaan. Meidän tehtävä on kertoa faktoja puun käytöstä emmekä halua vastakampanjoita tai taistelua eri materiaalien välille.

Betoniteollisuus julkaisi Kanadan päälehdissä sivun kokoisen ilmoituksen, jolla se pyrkii vaikuttamaan yleiseen mielipiteeseen ja pysäyttämään rakennussäädösten uusimisen, mikä sallisi puun käytön kuusikerroksisiin taloihin asti.

- Lain myötä lähti lumipallo liikkeelle, päivitimme rakentamisen määräyksiä tasavertaisimmiksi eri rakentamisen materiaalien kesken ja sen seurauksena puu on tulossa keskeiseksi rakentamisen materiaaliksi, uskoo Loseth. Puu on valtarakennusmateriaali matalissa taloissa ja laki- sekä asennemuutos laajentaa käyttöä korkeammissa kerrostaloissa sekä julkisessa rakentamisessa syöden betonirakentamisen markkinoita.

Hankkeessa tuotetaan materiaalia puun ominaisuuksista arkkitehdeille, suunnittelijoille ja rakentajille, joille argumentoidaan puun uusiutuvuuden, kestävyyden, resurssitehokkuuden ja vähähiilisyyden merkitystä rakentamisessa. - Olemme tuottaneet paljon viestintämateriaalia, mm. videoita, millä osoitetaan puun käytön mahdollisuuksia eri kohteissa. Käytämme viestinnässä kaikkia mahdollisia välineitä, myös sosiaalista mediaa, muistuttaa Loseth.

- Olemme osoittaneet myös hakkuita vastustaville ympäristöjärjestöille puun käytön olevan esimerkiksi rakentamisessa ympäristön kannalta kestävän kehityksen mukaista. Siksi pyrimme julkisessa rakentamisessa maksimoimaan puun käytön, mutta emme tee puun käytöstä pakollista, vaan argumentoimme sen vapaaehtoisen käytön puolesta, muistuttaa Loseth lain tavoitteista.

Kuluttajien asenteet muuttuneet puulle myönteisiksi

Lailla ja sen toteutusta tukevilla ohjelmilla on Losethin mielestä ollut vaikutusta jo nyt puun käytön lisäämisessä julkisessa rakentamisessa, uusien rakentamisen teknologioiden käyttöönotossa ja rakentamisen tuotteiden markkinoinnissa. - Tavoitteemme on, että Brittiläinen Kolumbia on johtava toimija maailman puutuotteiden markkinoilla, kiteyttää Loseth.

- Kun olemme pitäneet puun käyttöä esillä, suuri yleisö on alkanut ajatella sellaisia kysymyksiä kuten rakentamisen ja asumisen päästöjä, hiilijalanjälkeä ja näkevät, että on tehtävä enemmän ilmastomuutoksen torjumisessa. Pidänkin toteutettujen rakennushankkeiden sekä meneillään olevien tutkimus- ja kehitysohjelmien rinnalla ihmisten asenteiden muutosta suurena saavutuksena, arvioi Loseth.   Ympäristötietoisuuden kasvu johtaa muutokseen, jossa puun käyttö kasvaa erityisesti uusiutuvuuden ansiosta. Asennemuutos on meneillään kuluttajien, arkkitehtien, suunnittelijoiden ja rakentajienkin keskuudessa. 

Loseth ei kuvittele, että puuta käytetään jokaisessa rakennuksessa, mutta tavoitteena on saada se samalle viivalle teräksen ja betonin kanssa vähentämällä puun käytön esteitä. - Meillä on nyt uutena rakentamisen segmenttinä puurakenteiset 5-6 kerroksiset asuintalot. Tuemme puurakentamisen tutkimus- ja kehitystyötä, joiden tavoitteena on toteuttaa 10-12 kerroksisia, jopa 20 kerroksisia rakennuksia puusta. Haluamme olla vaikuttamassa siihen, miltä rakentaminen näyttää vuosikymmenen kuluttua, muistuttaa Loseth.

Prince Georgeen on rakenteilla 30 metriä korkea puun innovaatio- ja suunnittelukeskus. Tästä 8- kerroksisesta CLT-tekniikalla rakennettavasta University of Northern British Columbian rakennuksesta tulee korkein Pohjois-Amerikan puurakennus.

Puun käyttö rakentamisessa sitoo hiilipäästöjä

Puun käytön edistämiseen tähtäävän lain tavoitteena on rohkaista kulttuuriseen muutokseen rakentamisessa näkemään puu ensisijaisena materiaalina rakentamisessa, sisustuksessa ja arkielämässä. - Puu on kestävä, kustannustehokas ja ilmastoystävällinen materiaali. Käyttämällä lisää puuta autetaan provinssin metsäriippuvaisia kuntia saavuttamaan ilmastotavoitteita, kun jokainen rakentamisessa käytetty tonni puumateriaalia sitoo 5,7 tonnia päästöjä, kuvailee Loseth.

- Puu on vahva, kevyt ja joustava, jonka ansiosta puurakennukset ovat osoittautuneet kestäviksi myös seismisesti herkillä alueilla kuten Brittiläisessä Kolumbiassa. Puu on orgaaninen, kierrätettävä, uusiutuva ja luonnollinen visuaalisesti kaunis ja lämmin materiaali, luettelee Loseth puun käytön etuja rakentamisessa.

Loseth muistuttaa, että puun teollinen jalostus vaatii vähemmän energiaa kuin muut materiaalit. - Puu on kustannustehokas ja paikallinen materiaali, jonka käytöllä tuetaan taloutta ja paikallisia kuntia. Meidän kokemuksemme on, että puurakennukset on helppo korjata, niitä voidaan laajentaa ja muuntaa uuteen käyttöön.

Brittiläisessä Kolumbiassa on eräs maailman uusiutuvimmista ja kilpailukykyisimmistä metsäsektoreista, jonka haasteena on löytää uutta jatkojalostusta, uusia tuotteita ja markkinoita valtaville metsävaroille. Provinssin metsien riesana esiintynyt Mountain pine beetle eli vuoristomäntykovakuoriainen (Dendroctonus ponderosae) tuhosi viime vuosina 19 miljoonan hehtaarin laajuisella metsäalueella 720 miljoonan kuution verran puuta, jonka hyödyntämiseksi etsitään koko ajan uusia mahdollisuuksia. Määrä vastaa noin 12 vuoden hakkuita Suomessa. Puuhun perustuvilla biotuotteilla pyritään vähentämään hiilen tuotantoa ja lisäämään puun energiakäyttöä. Bioenergian tarvitsema raaka-aine tulee osana sahateollisuuden sivuvirtoja eikä se kilpaile puun muun taloudellisen käytön kanssa. 

Suomi häviää edistämisresurssien vertailussa

Kanadan läntisellä provinssilla Brittiläisellä Kolumbialla on puuraaka-aineen runsauden ongelma. Satsaukset puurakentamiseen voidaan nähdä osana provinssin luonnonvarapolitiikkaa, jolla tavoitellaan metsätuotteiden markkinoiden kasvua erityisesti Kiinassa, Japanissa ja Intiassa. Provinssin metsäteollisuus on kasvattanutkin viime vuosina vientiään vahvasti erityisesti Aasian kasvavissa maissa.

Puutuoteteollisuuden toimitusjohtaja Mikko Viljakainen sanoo provinssin puun käytön edistämiseen tähtäävän lain vahvistavan kotimaan kulutuksen lisäksi puutuotealan viennin uskottavuutta, koska valtaville raaka-aineresursseille ja jatkojalosteille on markkinat haettava muualta kuin kotimaasta.

 - Meillä on kehitystyössä samoja aiheita kuten puurakentamisen koulutuksen kehittäminen, innovatiivisten uusien puurakentamisen kohteiden toteuttaminen ja puurakentamisen promovointi, luettelee Viljakainen.

Viljakaisen mukaan suurin ero on resursseissa. – Meillä on ohjelmia, mutta konkreettisiin toimenpiteisiin ei ole suunnattu lainkaan erillisrahoitusta. Pelkällä poliittisella myötätunnolla ilman kohdennettuja resursseja ei synny riittävästi toimenpiteitä, jotka saisivat aikaan samanlaisia tuloksia kuin mihin Kanadassa päästään, kiteyttää Viljakainen.

Viljakaisen arvion mukaan Kanadan lähes 12 miljoonan euron tasoinen vuosittainen investointi puurakentamisen edistämiseen vaatisi suhteutettuna Suomeen noin kahden miljoonan euron julkisen rahoitustarpeen vuodessa. - Kun julkinen sektori laittaa resursseja, sillä on vipuvaikutus, jolla saadaan teollisuus mukaan. Valtakunnallista puurakentamisen edistämisohjelmaa toteutetaan nyt ilman tällaista rahoitusinstrumenttia. 

- Tulevaisuudessa tarvitaan resurssien ja toimenpiteiden lisäksi luontevaa yhteistyötä myös betoni- ja terästeollisuuden kanssa. Puutaloja ei voi tehdä ilman betonia ja terästä mutta betoni- ja terästaloja voi tehdä ilman puuta, muistuttaa Viljakainen.  Kanadassa on onnistuttu asennemuutoksen lisäksi tuomaan puurakentaminen todelliseksi vaihtoehdoksi suurimittakaavaiseenkin rakentamiseen. 

 

Artikkelipalvelu Markku Laukkanen

Lisätietoja: Michael Loseth, 990- 1- 604-685-7507, loseth@bcfii.ca
www.bcfii.ca
www.woodfirstbc.ca

Mikko Viljakainen, 040 526 6413, mikko.viljakainen@rakennusteollisuus.fi