Olet täällä

Asuntosäätiöllä mittava teollisen puurakentamisen hanke Tapiolaan

Asuntosäätiö on vahvasti mukana TEM:in, Aalto-yliopiston ja Espoon kaupungin yhteistyössä Otaniemen alueen ja Tapiolan kehittämisessä. "Tavoitteena on rakentaa Tuuliniityn alueelle 6-7 kerroksia puukerrostaloja ja samalla kehittää teollista puurakentamista. Kohde antaa mahdollisuuden ekologisuutta korostavaan miljöörakentamiseen tulevaisuuden rakentamisen keinoin", kuvailee hanketta Asuntosäätiön toimitusjohtaja Esa Kankainen.

Kankaisen mukaan alueen rakentamisessa korostuvat samat tavoitteet hyvästä arkkitehtuurista ja asuinmiljööstä kuin 1950-luvun Tapiolan rakentamisessa. "Tavoitteena on kehittää tulevaisuuden rakentamista vanhasta Tapiolasta saatujen kokemusten pohjalta. Keskeisiä asioita ovat, miten uudisrakentaminen voidaan liittää vanhaan Tapiolaan ja voidaanko sama hyvää arkkitehtuuria ja asuinmiljöötä korostava 1950-luvun Tapiolan rakentaminen toistaa 2010-luvulla."

Espoon kaupunki on hyväksynyt Tapiolan Tuuliniittyyn suunnitelman, jossa on varaus MetsäWoodille ja Asuntosäätiölle puukerrostalorakentamiseen. Tavoitteena on kumppanuuskaavoituksen kautta hakea 20-30 tuhatta kerrosneliömetrin kokoluokkaa oleva puurakentamisen hankekokonaisuus. "Tavoitteena on rakentaa 6-7 kerroksia puukerrostaloja ja samalla kehittää teollista rakentamista", kertoo Asuntosäätiön toimitusjohtaja Esa Kankainen." Kohde antaa mahdollisuuden tulevaisuuden asuinmiljöön suunnitteluun, miljöörakentamiseen ja sen liittämiseen uutena viihtyisänä elinympäristönä vanhaan Tapiolaan."

Hanke on yksi TEM:in, Aalto-yliopiston ja Espoon kaupungin yhteistyön kärkihankkeita Otaniemen alueen ja Tapiolan kehittämisessä. Nyt selvitellään hankkeen osalta myös mahdollista Tekes-yhteistyötä. "Tämän kohteen osalta me mietimme tulevaisuuden rakentamista vanhan Tapiolan onnistumisen ja siitä saatujen kokemusten pohjalta. Keskeisiä asioita ovat, miten uudisrakentaminen voidaan liittää vanhaan Tapiolaan ja voidaanko sama hyvää arkkitehtuuria ja asuinmiljöötä korostava 1950-luvun Tapiolan rakentaminen toistaa 2010-luvulla", kertoo Kankainen.

Kankaisen mielestä puurakentamisella on nyt 1990-lukuun verrattuna aivan eri lähtökohdat, kun siihen ollaan lähdetty vakavasti ja uudelta teollisen rakentamisen pohjalta. "Kun tavoitteena on suunnitella hyviä koteja, puurakentamisen muunneltavuus ja monimuotoisuus ovat vahvuus. Me selvittelemme nyt puurakentamisen prosesseja, elinkaarikaarikestävyyttä, julkisivujen kestävyyttä ja talotekniikan integrointia puurakentamisen järjestelmissä", kertoo Kankainen.

"Vaikka tavoitteena on puurakentamisen edistäminen, niin lopputuloshan on aina hybridirakentamista, jossa haetaan eri materiaalien järkevää yhdistämistä", sanoo Kankainen. "Materiaali ei ole itsetarkoitus rakentamisessa, vaan materiaalin valintaan voi vaikuttaa rakentamisen nopeus ja keveys, joka on puurakentamisen vahvuuksia. Kun tavoitteena on tuottaa vuokra-, asumisoikeus-, opiskelija- ja senioriasuntoja, omistamisen kannalta on olennaista hyvin tehty talo, jonka elinkaarikustannus on ratkaisevaa. "

Avoin järjestelmä edistää puurakentamista

Kankaisen mielestä Aran kilpailuehtoja tulee uudistaa, koska Aran ehdot on räätälöity betonielementtirakentamiselle sen kulta-aikoina, jonka jälkeen sitä ei ole edes yritetty haastaa uudistumaan." Kun betonielementtijärjestelmälle ei ole ollut kilpailua, ei ole tarvetta muuttaa mitään. Nyt kun puurakentamiseen tulee myös avoin järjestelmä, tilanne muuttuu", arvioi Kankainen. "Vaikka puurakentamisen avointa standardia, runkopes- järjestelmää ei vielä tunnetakaan, sen myötä puurakentamisella on mahdollisuus tulla varteenotettavaksi järjestelmäksi myös kerrostalorakentamisessa. Vaikka meillä ei ole vielä siitä kokemuksia, olennaista on se, ettei kohteita tarvitse erikseen räätälöidä, vaan puurakentamista voidaan kehittää avoimen järjestelmärakentamisen pohjalta."

Kankainen sanoo, että kokemukset puukerrostalorakentamisesta 1990-luvulta eivät ole yksinomaan myönteisiä. "Kohteita jouduttiin talo kerrallaan räätälöimään ja ratkomaan sellaisia detaljiongelmia, joita betonikerrostalorakentamisessa ei ollut. Lisäksi pelättiin puujulkisivujen elinkaarikustannuksia ja sprinklauksen mahdollisia vesivahinkoja. Nyt uusien palomääräysten myötä puutaloja voidaan pitää sprinklauksen ansiosta turvallisempina kuin betonitaloja."

Kaavoituksen oltava neutraali eri materiaaleille

Kankainen muistuttaa, että asumisessa ja rakentamisessa tulee ottaa tulevaisuudessa enemmän huomioon ekologiset ympäristötekijät. "Asuminen on muutakin kuin pelkät seinät ympärillä. Me halusimme Asuntosäätiössä lähteä kehittämään meille uutta rakentamisen aluetta ja päästä mukaan puurakentamiseen. Koemme sen materiaaliltaan ja tunnelmaltaan asukasystävälliseksi materiaaliksi ja rakentamiseksi."

Asuntosäätiö on mukana Espoon Suurpellon rakentamisessa, jossa haetaan ratkaisuja vähäpäästöisten ja energiatehokkaiden talojen rakentamiseen. Rakentamiselle asetettujen energiatehokkuustavoitteiden myötä asumisen hiilijalanjälki ja ekologisuus ovat nousseet Kankaisen mielestä uudella tavalla keskusteluun. "Tämä on puurakentamisen kehittymisen kannalta hyvä, koska siihen liittyy lähtökohtaisesti ekologisuus ja alhainen hiilijalanjälki. Myös vanhojen kerrostalojen saneerauksessa puuelementtien käyttö voi olla vahvuus, kun talotekniikkaa voidaan asentaa elementin sisään, vaikka Asuntosäätiön omistuksessa oleva talokanta ei vaadikaan vielä mittavia peruskorjauksia."

"Yhteiskunnalla tulee puurakentamisen kehittämisessä olla vahva rooli, koska se liittyy myös asetettuihin ilmasto- ja energiatehokkuustavoitteiden toteuttamiseen. Kaavoitusta tulee kehittää siihen suuntaan, että se antaa mahdollisuuden kaikille rakentamisen materiaaleille. Kaavoituksen tulee olla neutraali, koska sillä voidaan ohjata, suosia tai estää jonkun materiaalin käyttöä", arvioi Kankainen.

Asuntosäätiön tavoitteena kehittää hyviä asuinympäristöjä

Asuntosäätiö on perustettu vuonna 1951 kehittämään yhteiskuntarakentamista, hyviä asuinympäristöjä ja hyvälaatuista sosiaalista asuntotuotantoa erityisesti pääkaupunkiseudun lapsiperheille. Tunnetuin Asuntosäätiön toteuttama hanke on edelleen Espoon Tapiolan rakentaminen 1950-luvulla. "Olemme halunneet kiinnittää erityistä huomiota asuinalueen kehittämiseen ja rakentaneet asumisoikeusasuntoja että vuokrakohteita. Meillä on ollut aluekehittäminen alusta alkaen vahvasti mukana sekä kumppanuuspohjalta kunta- tai yksityisten toimijoiden kanssa että perinteinen rakennuttaminen", kertoo Kankainen.

Asuntosäätiön omistuksessa on noin 2000 asuntoa, joissa asuu yli 3000 asukasta. Tällä hetkellä Asuntosäätiö aloittaa vuodessa noin 400 asunnon rakennuttamisen, joista runsaat kaksi kolmasosaa jää omaan omistukseen ja edelleen vuokrattaviksi loppujen valmistuessa myyntiin. Asuntosäätiö muuttaa syyskuussa Tapiolassa sijaitsevaan FMO-taloon, joka on yksi merkittävimpiä puurakentamisen toimistotalokohteita koko Suomessa.

Puuinfon artikkelipalvelu / Markku Laukkanen

Lisätietoja:

toimitusjohtaja Esa Kankainen, puh. 040 758 5580, esa.kankainen@asuntosaatio.fi