Olet täällä

Asuntoministeri Viitanen: Lähiöiden peruskorjauksessa muhii iso kansantaloudellinen haaste

Suomessa arvioidaan olevan yli puoli miljoonaa 1960-1970 -luvuilla rakennettua lähiöasuntoa, jotka vaativat energiatehokkuuden parantamista ja peruskorjausta. Asuntoministeri Pia Viitanen, sd., nostaa lähiöiden kerrostalojen saneerauksen ja viihtyvyyden parantamisen lähivuosien asuntopolitiikan suureksi haasteeksi.

kuva: LVM/viestintä

- Lähiöissä on kiinni valtava kansantaloudellinen varallisuus, josta on pidettävä huolta. Vanhan rakennuskannan korjaamisessa on päästöjen vähentämisessä uudisrakentamista enemmän voitettavaa. Tulevaisuudessa rakentamisen vähähiilisyyden merkitys kasvaa, kun resurssitehokkuus tulee myös rakentamisen säätelyyn, uskoo Viitanen.

Asuntoministeri Pia Viitanen haluaa parantaa suomalaisten lähiöiden arvostusta asettamalla tavoitteeksi vanhojen kerrostalojen peruskorjauksen ja alueiden viihtyvyyden parantamisen. 

Tänä syksynä on valtion lisäbudjetissa 15 miljoonaa ja ensi vuoden varsinaisessa talousarviossa 100 miljoonaa euroa korjausavustuksiin.

 - Peruskorjausten avustus on tässä vaiheessa suhdanneluontoinen ja sillä haluttiin tukea rakennusalan työllisyyttä nimenomaan korjausrakentamisessa. Tavoitteena on että tällä kymmenen prosentin avustuksella saataisiin liikkeelle vuokratalojen, asunto-osakeyhtiöiden ja asumisoikeusasuntojen peruskorjaushankkeita yli miljardin euron edestä, sanoo Viitanen. 

Avustukset kohdentuvat ARA:n päätöksillä etupäässä lähiöiden asuintalojen peruskorjauksiin, kuten julkisivujen, ikkunoiden, parvekkeiden ja hissien rakentamiseen.

Lähiöissä muhii iso peruskorjauksen urakka

Voimakkaan maaltamuuton seurauksena Suomeen rakennettiin 1960-70 -luvuilla suuri määrä betonikerrostalolähiöitä, joiden rakennuskanta on saavuttanut peruskorjausiän. Arkkitehti Markku Karjalaisen arvion mukaan Suomessa on 560 000 peruskorjausta vaativaa kerrostaloasuntoa, jotka ovat pääosin omistusasuntoja tai kuntien omistamia vuokrataloja.

- Lähiöiden rakennuskannassa on kiinni valtava kansantaloudellinen varallisuus. Talojen saneerauksen ja niihin kohdistuvan lisä- ja täydennysrakentamisen avulla parannetaan talojen kuntoa ja arvoa, säästetään energiakustannuksissa sekä lisätään lähiöiden viihtyvyyttä, kommentoi Viitanen.

Elo-syyskuun aikana ministeri Viitanen vieraili Kotkassa, Lahdessa, Turussa, Vantaalla ja Tampereella, missä hän tapasi lähiöiden asukkaita ja haki keskusteluissa ideoita lähiöiden kehittämiseen. Lähiöissä asuu paljon ikääntynyttä väestöä, jotka ovat muuttaneet niihin 1960-70 -luvuilla.

- Lähiöistä on tullut heille läheinen ja rakas kotiseutu, jossa elämisen identiteetti on muodostunut vuosikymmenien aikana, muistuttaa Viitanen. Mielestäni lähiöiden maine ja todellisuus on parempi kuin julkisuudessa niihin lyöty leima ja siksi niissä asuivat ihmiset ovat innokkaita lähiöiden kehittämiseen.

Lähiöissä olevien vuokratalojen kunnon arvioidaan olevan keskimäärin parempia kuin omistusasuntojen, koska kunnilla on ollut mahdollisuus vuokratalojen omistajana toteuttaa talojen tarvitsemia peruskorjauksia vuosien varrella paremmin kuin omistusasumiseen perustuvissa asuntoyhtiöissä.

Kotitalousvähennyksen laajentamisella korjaushankkeisiin vauhtia

Parantaakseen asunto-osakeyhtiöissä asuvien kykyä toteuttaa peruskorjauksia, Viitanen teki ehdotuksen kotitalousvähennysoikeuden laajentamisesta asunto-osakeyhtiön osakkaille. - Tämän keskusteluavauksen tavoitteena oli saada kotitalousavustus tasapuoliseksi kaikille perheille asumismuodosta riippumatta. Siinä vaiheessa kun kotitalousavustusjärjestelmän kattavuutta seuraavan kerran arvioidaan, tämäkin laajennus tulee pohtia, ehdottaa Viitanen. 

Lähiöiden täydennysrakentamiseen Viitanen suhtautuu myönteisesti. - Se on hyvä keino asunto-osakeyhtiöille rahoittaa peruskorjaushankkeita. Mutta pallo on tässä kunnilla, jotka suhtautuvat kaavassa hieman eri tavoin täydennysrakentamisen sallimiseen. On lähiöitä, joiden kaupunkikuvaa ei haluta lisäkerroksilla ja täydennysrakentamisella muuttaa, vaikka se toisikin tehokkuutta rakentamiseen.

Julkisen vallan edistettävä vähähiilistä rakentamista

Ministeri Pia Viitanen haluaa myös rakentamisen ja asumisen ilmastotalkoisiin, koska niiden yhdessä aiheuttama osuus päästöistä on 40 prosentin luokkaa. Kun rakennuskanta uudistuu hitaasti, vain vajaan puolentoista prosentin vuosivauhdilla, vanhan asuntokannan energiatehokkuuden parantamisen arvioidaan tuovan päästöjen vähentämiseksi nopeampia tuloksia.

- Vanhan rakennuskannan korjaamisessa on päästöjen vähentämisessä enemmän voitettavaa. Tulevaisuudessa rakentamisen vähähiilisyyden merkitys kasvaa, kun EU-tasolla tullaan säätelyn avulla parantamaan resurssitehokkuutta ja materiaalikestävyyttä myös rakentamisessa, uskoo Viitanen.

Rakentamisen vähähiilisyyttä voidaan Viitasen mukaan parantaa sitomalla esimerkiksi valtion ja kuntien julkiset hankinnat vähähiilisyyteen, joka on hallituksen asettaman Cleantech-ohjelman ideana ja tavoitteena. - Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus ARA:lla on tässä suuri rooli, koska sen rahoittamassa tuotannossa tulee voida kokeilla ja edistää myös uusia rakentamisen innovaatioita. Myös valtion omistamalla Kruunuasuntojen A-Kruunu Oy:llä on tässä resurssitehokkuuden ja vähähiilisen rakentamisen edistämisessä luonteva rooli, sanoo Viitanen.

Vähähiilisen puurakentamisen kustannustehokkuuden ja kilpailukyvyn Viitanen katsoo perustuvan sen nopeuteen ja keveyteen. - Meillä on koko ajan kasvavaa tarvetta kohtuuhintaiselle asuntotuotannolle niin vuokra-asunto- kuin omistusasuntopuolellakin. Esimerkiksi sosiaalisessa asuntotuotannossa puurakentaminen voisi olla kustannustehokkuutensa ansiosta Ruotsin tapaan hyvä vaihtoehto.

Lisää puurakentamisen kehitystyötä

Viitasen mielestä Suomessa tulisi hyödyntää rakentamisessa paremman arkkitehtonisen ilmeen ohella ihmisten arkea helpottavia rakentamisen älyratkaisuja. - Seuraavan sukupolven rakentamisen ratkaisuilla on vientipotentiaalia, uskoo Viitanen. Kun suomalainen informaatioteknologian osaaminen tuodaan rakentamiseen ja käyttäjälähtöisesti koteihin, siinä voi olla älykästä ja ympäristöystävällistä vihreää rakentamista yhtä aikaa.

Uusiin vähähiilisen puurakentamisen innovaatioihin Viitanen odottaa lisää teollisuuden panostuksia. - Vaikka puun jatkojalostuksella on Suomessa aina ollut suuri merkitys, rakentamisen  kehitystyö on alkanut vasta nyt toden teolla, kun piti pakon edessä löytää puulle uusia käyttömuotoja. Olisi hyvä, että Suomeenkin tulisi puurakentamista eteenpäin vieviä investointeja.

Puurakentamisessa tulisi Viitasen mielestä tarjota hyvää, energiatehokasta, sprinklaukseen perustuvaa paloturvallista rakentamista, jossa ei ole rakennusaikaisia kosteusjäämiä. - Suomessa rakentamisen laatuun tulee kiinnittää entistä vakavampaa huomiota, koska rakennusten home- ja kosteusvaurioita esiintyy uudisrakentamisessakin aivan liikaa, muistuttaa Viitanen.

Riihimäki edelläkävijänä lähiöiden peruskorjauksessa

Riihimäen Peltosaaressa toteutettiin viime vuonna asuinkerrostalon saneeraus passiivitasoon esivalmistetuilla puurakenteisilla TES- julkisivuelementeillä. Riihimäen kaupunginjohtajan Seppo Keskiruokasen mielestä Peltosaari-projektista tuli kansallisesti merkittävä lähiön kehittämishanke, jonka kokemuksia voi siirtää myös muiden kaupunkien lähiöiden saneeraukseen ja kehittämiseen.

Keskiruokasen mielestä 1970-luvun betonikerrostalojen rakennuskannan kunnostaminen on iso haaste ja kansantaloudellinen kysymys, joka pitää ratkaista. Hankkeen ansiosta talossa saavutettiin jopa 75 prosentin energian säästö.

- Peltosaaren asuinalueen kehittäminen käy malliksi muillekin, sanoo Keskiruokanen. Asukkaiden kannalta kyse on asumismukavuuden paranemisesta ja asuntojen arvon noususta. Peltosaaren kiinteistöjen arvon arvioidaan nousevan yhteensä sadalla miljoonalla eurolla mittavan saneerauksen ansiosta. Tähän korjausrakentamiseen kannattaa sekä julkisen että yksityisen sektorin nyt panostaa.

Peltosaaren Innova-talon korjaushanke toteutettiin Tekesin, ARA:n, Sitran, Riihimäen Kotikulman sekä mukana olevien yritysten rahoittamana. Hankkeen tavoitteena oli kehittää teollista vanhan kerrostalon peruskorjaustapaa ja rakenneratkaisuja niin, että talosta saadaan passiivitason rakennus. TES- menetelmän tavoitteena on kehittää puurunkoisiin suurelementteihin perustuvaa rakennusten julkisivujen korjausmenetelmää

 

Artikkelipalvelu Markku Laukkanen

Lisätietoja:
Ministeri Pia Viitanen, 020 610 100, pia.viitanen@ymparisto.fi
Erityisavustaja Jouni Parkkonen, 040 176 1304, jouni.parkkonen@ymparisto.fi