Olet täällä

Asuntoministeri Kiuru: Vanhoissa kerrostaloissa iso korjausvelka maksettavana

Asuntoministeri Krista Kiuru katsoo, että Suomessa ikääntyy suuri määrä 1960- ja 1970-luvuilla rakennettua kerrostalokantaa, joka tulisi saada energiatehokkuutta parantavan korjausrakentamisen piiriin. "Meille on kertynyt valtavan iso korjausvelka maksettavaksi. Näitä taloja ei ole varaa jättää korjaamatta energiatehokkaiksi", sanoo Kiuru. "Toteutetut pilottikohteet osoittavat, että vanhojen kerrostalojen energian kulutusta voidaan pienentää kustannustehokkailla rakentamisen ratkaisuilla."

Kiuru uskoo, että energiakorjausten edellyttämät investoinnit tulevat takaisin asukkaille ja kiinteistönomistajille moninkertaisina, kun voidaan pitkäjänteisesti asua merkittävästi pienemmillä kustannuksilla. Kiuru näkee korjausrakentamisessa enemmän kasvun ja työllisyyden mahdollisuuksia kuin uudisrakentamisessa. "Tässä taloustilanteessa voidaan miettiä myös suhdannepoliittisia toimia korjausrakentamisen vauhdittamiseksi. Nyt tarvitaan korjausrakentamiseen erikoistumista, koulutusta ja pilottikohteiden myötä parhaita käytäntöjä, miten mahdollisimman kustannustehokkaasti voidaan korjata isoja kerrostaloalueita."

Uudisrakentamisen energiatehokkuusvaatimukset astuivat voimaan heinäkuun alussa. Asuntoministeri Krista Kiurun mukaan valmistelutyö energiasäädösten ulottamisesta olemassa olevaan rakennuskantaan on ministeriössä lausuntokierrosta vaille valmis. "Tavoitteena on, että eduskunta saa korjausrakentamisen energiatehokkuusvaateita koskevan lakiesityksen käsiteltäväkseen syksyllä ja se tulisi voimaan vuoden 2013 alusta lukien", kertoo Kiuru.

Kiuru muistuttaa, että uusien energiatehokkuustavoitteiden taustalla on EU:n asettamat ilmasto- ja energiapoliittiset tavoitteet." Koko EU:n alueella sekä uudis- että korjausrakentaminen tulee energiamääräysten piiriin ja me otamme samat ohjauskeinot käyttöön."

Ekologisuus ja päästöttömyys painavat tulevaisuuden rakentamisessa

Rakentamisen ja asumisen osuus päästöistä on 40 % luokkaa eli enemmän kuin teollisuuden tai liikenteen. Koska uudisrakentamisella rakennuskanta uusiutuu vain noin 1,5 prosenttia vuodessa, on erittäin tärkeää, että myös olemassa olevaan rakennuskantaan tehdään energiatehokkuutta lisääviä toimenpiteitä. "Energiaviisaus ja ekologisuus painavat tulevaisuuden rakentamisessa yhä enemmän. Meidän on syytä valmistautua huolella uusien energiatehokkuussäädösten käyttöön ottoon. Energiatehokkuuden ja elinkaariajattelun tulee ulottua kaikkeen rakentamiseen alkaen maankäytöstä ja kaavoituksesta ja päätyä julkiseen ja korjausrakentamiseen sekä kaikkeen asuntotuotantoon”, arvioi Kiuru. "Energiaviisaus tarkoittaa myös puun käytön lisäämistä rakentamisessa, arvio Kiuru. Puurakentaminen tulee nähdäkin osana ilmastopolitiikkaa ja siksi energiatehokkaassa rakentamisessa tarvitsemme nyt uusia mittavia avauksia."

Kiuru uskoo rakentamisen energiamääräysten olevan kymmenen vuoden kuluttua paljon tiukemmat kuin nyt. "Nyt pitäisikin ryhtyä maankäyttö- ja kaavoituspolitiikan uudistamiseen, koska se vie erittäin paljon aikaa. Isoja rakentamiskohteita tulee voida aloittaa tulevaisuudessa aivan uudelta pohjalta”, visioi Kiuru.

Kiuru muistuttaa, että rakentamisen energiatehokkuus kannattaa jokaisen ottaa huomioon sekä uudis- että korjausrakentamisessa, koska se tuo merkittäviä säästöjä energian kulutukseen ja kuluttajan laskuun. "Alhaisempi energiakustannus on kuluttajalle se porkkana, miksi kannattaa rakentaa ja korjata energia- ja kustannustehokkaasti. Investoinnit tulevat takaisin asukkaille ja kiinteistönomistajille moninkertaisina, kun voidaan pitkäjänteisesti asua merkittävästi pienemmillä kustannuksilla. Nykyään kukaan ei osta peruskonettakaan tietämättä, mitä on sen energiankulutus. Samalla tavoin kuluttajat on saatava vaatimaan energiatehokkaita asuntoja", sanoo Kiuru.

Ministeri Kiurun mielestä hallitus antaa tulevaisuuden rakentamiselle selvän suunnan. Siinä painavat ekologisuus ja päästöttömyys. Tehtyjen selvitysten mukaan ekologisen kestävyyden kannalta puu on elinkaarivertailussa rakennusmateriaalina ylivoimainen. ”Kun paloturvallisuusmääräyksiä uudistettiin, meillä on merkittävästi suuremmat mahdollisuudet lisätä puun käyttöä kerrostalorakentamisessa, arvioi ministeri Kiuru. Puurakentaminen sopii suomalaiseen sielunmaisemaan, sen käyttö asuntorakentamisessa on ekologisesti ja yhteiskuntataloudellisesti järkevää. Siksi tavoitteena ei pidä tyytyäkään alhaiseen tasoon puurakentamisessa, vaan lähteä ottamaan kiinni Ruotsin etumatkaa, ” rohkaisee Kiuru.

Korjausrakentamisessa rakennusteollisuudelle kauraa purtavaksi

Kataisen hallitusohjelman tavoitteena on parantaa rakentamisen energiatehokkuutta ja pyrkiä lähes nollaenergiarakentamiseen vuoteen 2020 mennessä. Tarkoituksena on määritellä rakennuskannan päästövähennysmahdollisuudet ja lisätä energiatehokkaan rakentamisen ja korjausrakentamisen koulutusta sekä alan tutkimusta. Lisäksi laaditaan kokonaisvaltainen suunnitelma rakennuskannan korjaustoimien lisäämiseksi ja edistetään uusia korjausrakentamisen käytäntöjä ja innovaatioita.

"Koska Suomessa ikääntyy suuri määrä 1960- ja 1970-luvuilla rakennettua kerrostalokantaa, meille on kertynyt valtavan iso korjausvelka maksettavaksi. Näitä taloja ei ole varaa jättää korjaamatta energiatehokkaasti", muistuttaa Kiuru. "Toteutetut pilottihankkeet osoittavat, että vanhojen kerrostalojen energiankulutusta voidaan alentaa merkittävästi kustannustehokkaalla korjausrakentamisella."

Kiuru näkee korjausrakentamisen tarjoavan uudisrakentamista enemmän kasvun ja työllisyyden mahdollisuuksia. "Me tarvitsemme rakennusalalle kasvua ja työllisyyttä. Vanhan massiivisen rakennuskannan energiakorjaamisessa on rakennusteollisuudelle pitkäksi aikaa kauraa purtavaksi", pohtii Kiuru. "Nyt kun meillä on toteutettu onnistuneita pilottikohteita esimerkiksi Riihimäen Peltosaaressa, korjausrakentamisessa on päästävä laajamittaiseen energiatehokkuuden hyödyntämiseen. Nyt tarvitaan korjausrakentamiseen erikoistumista, koulutusta ja pilottikohteiden myötä parhaita käytäntöjä siihen, miten mahdollisimman kustannustehokkaasti voidaan korjata isoja kerrostaloalueita."

Julkinen sektori korjausrakentamisen lippulaivaksi

Rakennusalalla on toivottu korjausrakentamisen vauhdittamiseen yhteiskunnan porkkanoita sekä julkisen korjausrakentamisen hankkeita. "Nyt on arvioitava, minkälaisia vaatimuksia ja ohjauskeinoja voidaan julkisen rakentamisen materiaalivalintoihin ja energiatehokkuudelle asettaa, jotta se toimisi energiatehokkaan rakentamisen lippulaivana", kommentoi Kiuru rakennusalan odotuksia. "Uusi lainsäädäntö lähtee siitä, että julkinen rakentaminen toimii edelläkävijänä, kun rakentamisen road-mapissa pyritään tulevaisuudessa lähes nollaenergiarakentamiseen."

Tässä hitaammassa talouskasvussa Kiuru näkee mahdollisuuksia myös korjausrakentamisen vauhdittamiseksi valtion toimin. "Nyt kun talouskasvu on hitaampaa kuin toivottu, voidaan miettiä myös suhdannepoliittisia toimia korjausrakentamisen vauhdittamiseksi", vahvistaa Kiuru. "Työllisyys- että energiapoliittisten tavoitteiden suhteen olemassa olevan rakennuskannan korjaaminen energiatehokkaaksi on iso juttu. "

Kiurun mukaan hallitusohjelmakirjauksia tulee tulkita siten, että yhteiskunta suosii omilla ohjauskeinoillaan ympäristövaikutuksiltaan edullisempia rakentamisen vaihtoehtoja. "Säädöksissä on otettava kantaa siihen, kohdellaanko uudisrakentamista ja korjausrakentamista samalla tavalla. Energiatehokkuusvaateet johtavat entistä tarkempiin materiaali- ja lämmitysmuotovalintoihin. Nämä asiat ovat niitä keskeisiä rakentamisen energia- ja ilmastotavoitteisiin liittyviä kysymyksiä, joihin tällä vaalikaudella tulee puuttua. Toivottavasti poliittista tahtotilaa kaikilta löytyy siihen riittävästi" toivoo Kiuru.

 

Puuinfon artikkelipalvelu / Markku Laukkanen

Lisätietoja:
ministeri Krista Kiuru, 09 1603 9304, krista.kiuru@ymparisto.fi
erityisavustaja Jouni Parkkonen, 040 176 1304, jouni.parkkonen@ymparisto.fi