Olet täällä

Asukastyytyväisyys kannustaa jatkamaan puukerrostalotuotantoa

Työnjohtaja Matti Röytiö ja lastentarhaopettaja Anne Auvinen muuttivat kolmen lapsen kanssa Heinolan Vierumäen puukerrostaloon sen valmistuttua viime vuoden joulukuussa. - Kyllähän puukerrostalo herätti uteliaisuutta ja eniten mietitytti äänieristys. Nyt voi sanoa, että kun muutimme 1970-luvun betonikerrostalosta, niin äänet jäivät sinne. Täällä ei kuulu mitään, on kuin asuisi omakotitalossa. Täällä emme tiedä naapureista mitään, kun ei kuulu ääniä eikä tärinää, kertovat Anne ja Matti. (Kuvassa vas. Essi, Anne, Laura, Matti ja Tuukka) 

Heinolan PuuEra-talon rakentajan Rakennusliike Reponen Oy:n toimitusjohtaja Mika Airaksela ei ole yllättynyt asukaspalautteesta. - VTT ja insinööritoimisto Heikki Helimäki ovat tehneet meille talosta kattavaa seurantaselvitystä ja se osoittaa äänieristyksen olevan kohdallaan ja että olemme pystyneet jo suunnitteluvaiheessa ratkomaan mahdolliset rakenteiden tärinäongelmat. Myönteinen asukaspalaute kannustaa rakentamaan lisää puukerrostaloja. Airaksela kertoo yhtiöllä olevan neuvotteluvaiheessa noin 300 puukerrostaloasunnon rakentaminen. 

 

Puukerrostalojen asukastyytyväisyyttä on seurattu Viikin tiedepuistoon jo vuonna 1997 valmistuneessa Helsingin yliopiston KOy Viikinmansiossa. Puutaloja pidetään asumisen kannalta miellyttävinä ja asukaspalaute on positiivista. Kiinteistönhoidon kokemusten mukaan taloissa ei ole kohdattu normaaleja huoltotöitä suurempia ongelmia. Myös Finnish Wood Research toteutti laajan olemassa olevien ja uusien puukerrostaloasuntojen asukas- ja isännöitsijätyytyväisyystutkimuksen. Tutkimuksen mukaan asukkaiden viihtyvyys ja tyytyväisyys oli korkealla tasolla sekä vuokralla että omistusasunnoissa asuvien asukkaiden keskuudessa. Haastatteluissa selvitettiin asukkaiden yleistä viihtyvyyttä, tyytyväisyyttä, akustiikkaa ja äänimaailmaa, kustannuksia sekä kokemuksia arkkitehtuurista ja asuinmiljööstä.

Hiljaista kuin omakotitalossa

Työnjohtaja Matti Röytiö ja lastentarhaopettaja Anne Auvinen muuttivat kolmen lapsen kanssa Kajaanista työn perässä Heinolaan. Matin työnantaja Versowood Oy tarjosi asuntoa viime joulukuussa valmistuneesta puukerrostalosta, josta perhe sai 70 neliön vuokra-asunnon.

- Tiesin että muutamme puukerrostaloon, mutta en ajatellut sitä puutalona. Meille oli tärkeää, että saamme riittävän tilavan kodin vasta seutukunnalle muuttaneina töiden kannalta helposta paikasta. Kun Matti on työnjohtajana Versolla ja minä käyn Heinolassa, selviämme yhdellä autolla, kertoo Anne Auvinen.

Matti tiesi että muutetaan monen muun Versowoodin työntekijän tavoin uuteen puukerrostaloon. - Ei niitä rakennusmateriaaleja tule miettineeksi, kun asuntoa etsii. Mutta kyllähän puukerrostalo herätti uteliaisuutta ja kun otin etukäteen vähän selvää, niin onneksi talosta oli hyvät rakenneselosteet Reposen sivuilla, kertoo Matti Röytiö.

Mattia mietitytti etukäteen eniten talon äänieristys. - Nyt voi sanoa, että kun muutimme 1970-luvun betonikerrostalosta, niin äänet jäivät sinne. Täällä ei kuulu mitään, on kuin asuisi omakotitalossa. Täällä emme tiedä naapureista mitään, kun ei kuulu ääniä eikä tärinää. Ja kyllähän tuo uusi sprinklerijärjestelmä tuo turvallisuutta lapsiperheelle.

Vierumäen viisikerroksisessa puukerrostalossa julkisivut ovat puuta, jota on käytetty myös porraskäytävässä, mutta ei sisustuksessa. - On hyvä, että se näkyy porraskäytävässä, jossa alkuun oli hyvä puun  tuoksu. Mutta ei me kaivata ainakaan paneelia sisustukseen, sanovat Anne ja Matti.  

Matille pohjoisen ihmisenä puu on tuttu materiaali, jonka parissa hän on tehnyt töitä talotehtaalla ja huonekalusuunnittelijana. - Kun suvussa on talonrakentajia, niin tulevaisuudessa tavoitteena on oman hirsitalon rakentaminen, kun nykyinen 70 neliön asunto käy viisihenkiselle perheelle ahtaaksi.

Vierumäelle rakennettu kerrostalo on matalaenergiatalo, johon Versowood tuottaa uusiutuvalla energialla kaukolämpöä. - Rakentamisessa pitää etsiä erityisesti energiatehokkaita ja taloudellisia ratkaisuja, koska sähkö on kallista. Ei näissä asumisasioissa ajattele niinkään materiaaleja ja ilmastomuutosta, vaan taloudellisuutta. Jos ne yhdistyvät, niin hyvä on, muistuttaa Matti Röytiö.

VTT seuraa asukastyytyväisyyttä ja energiankulutusta

Heinolan PuuEra-talon rakentajan Rakennusliike Reponen Oy:n toimitusjohtaja Mika Airaksela ei ole yllättynyt myönteisestä asukaspalautteesta. - VTT ja insinööritoimisto Heikki Helimäki ovat tehneet meille talosta kattavaa seurantaselvitystä ja se osoittaa äänieristyksen olevan kohdallaan. Olemme pystyneet jo suunnitteluvaiheessa ratkomaan mahdolliset rakenteiden tärinäongelmat. Sisäilman laatuhan on sama kuin muissakin nollaenergiataloissa, koska ne ovat pulloja ja koneellisen ilmanvaihdon piirissä.

Lahden tiede- ja yrityspuiston tilaamassa selvityksessä VTT tekee seurantatutkimusta, jonka seuraava vaihe on ensi keväänä. Siinä seurataan talon energiankulutusta ja asukastyytyväisyyttä. - Ennakkotiedot tutkimuksesta ovat erittäin positiivisia, kertoo Airaksela. Kiinnitimme rakentamisessa erityistä huomiota sekä rakentamisen että asumisen aikaiseen energiatehokkuuteen. Tyytyväiset asiakkaat kannustavat jatkamaan.

Rakennusliike Reposella on neuvottelun alla useita uusia puukerrostalohankkeita pääkaupunkiseudulla. - Jos kaikki lähtevät liikkeelle, meillä on vuoden kuluttua 300 asuntoa työn alla, kertoo Airaksela. - Puurakentamisessa pitäisi nyt koko puutuotealan puhaltaa yhteen hiileen ja keskittyä nokittelun sijaan kehitystyöhön. Me tuotteistamme ja kehitämme omaa Puu-Era järjestelmäämme, jossa ulkoseinä on kantavarakenteinen. Kaikille järjestelmille löytyy markkinaa, jos olemme kilpailukykyisiä. Me tarvitsemme nyt konkreettisia hankkeita ja maaleja. Hyviä hankkeita on paljon suunnitteluvaiheessa, mutta kovin nuukaa tämä eteneminen puurakentamisessa on, muistuttaa Airaksela.

Hyvä asukaspalaute kannustaa jatkamaan

Helsingin Viikkiin valmistui loppukesästä puukerrostalokortteli, jossa on viisi nelikerroksista puukerrostaloa ja 103 asuntoa. Hankkeen rakentajana oli rakennusyhtiö Peab, rahoittajana eläkevakuutusyhtiö Etera ja se toteutettiin MetsäWoodin pilaripalkkijärjestelmällä.

Eteran kiinteistöpäällikkö Matti Autereen kokemukset puukerrostalosta ovat samansuuntaisia toimitusjohtaja Mika Airakselan kanssa. Autereen mukaan uuden puurakentamisen järjestelmä on toiminut kiinteistönomistajan kannalta yllättävän hyvin. Esimerkiksi ääneneristykseen, tärinään ja huoneilmaan liittyvät ratkaisut on ratkaistu rakentamisessa onnistuneesti.  

- Meille omistajalle tullut palaute on ollut todella innostunutta, sanoo Autere. - Varsinkin sellaiset henkilöt, joille ympäristöarvot ovat tärkeitä, ovat olleet erityisen tyytyväisiä puun käyttöön kerrostalojen materiaalina. Jotkut ovat kyselleet, miksei puu näy enemmän sisätiloissa, kun kyseessä on kuitenkin puutalo. Lähdimme siitä, että kun puuta on rakenteissa, julkisivussa, porraskäytävissä ja muissa julkisissa tiloissa, huoneistot voisivat olla kaupunkimaisen asumisen kannalta neutraaleja.

Etera on valmis jatkamaan puukerrostalorakentamista. - Jatko ei ole meistä kiinni. Odotamme nyt kokemuksia sekä urakoitsijalta että puuosatoimittajalta. Jos se on näille ollut kaupallisesti hyödynnettävää, olemme valmiita toteuttamaan samalta pohjalta uusia hankkeita, koska meille kyseessä oli normaalihintainen kohde, kertoo Autere.

Autereen mukaan tulevaisuus näyttää puukerrostalorakentamisen kilpailukyvyn. - Urakoitsijoiden pitää nyt päästä hyödyntämään sitä tietotaitoa, mikä Viikin rakentamisessa on hankittu. Toivottavasti hankkeen toteuttanut työmaaporukka pääsee uusiin hankkeisiin, joissa voi hyödyntää Viikistä saamaansa kokemusta. Kohtasimme rakennusaikana monta uutta asiaa, mitkä pitää voida ottaa huomioon jo suunnitteluvaiheessa.

Autere muistuttaa, että Viikin kohde oli kehitysprojekti. - Suomi on pullollaan betonisia sandwich-taloja, joita kehitettiin 1960-70 -luvuilla. Kerrostalorakentamisessa puukerrostalot ovat nyt kehitysvaiheessa ja vie pitkän aikaa ennen kuin ollaan kokemusperäisesti samalla viivalla betonielementtirakentamisen kanssa.

Viikin ekologisen rakentamisen tavoitteet toteutuneet

Viikin aluerakentamisen projektinjohtaja Heikki Rinne on seurannut Viikin kehitystä kaksi vuosikymmentä aitopaikalta. – Viikki on ollut hyvin haastava ja mielenkiintoinen projektialue. Kun vuonna 1991 aloitin, täällä ei ollut juuri muuta kuin metsää ja peltoa. Kokonaisuus näyttää siltä kuin suunniteltiin, nyt eläkkeellä oleva Rinne kertoo.

Viikkiä lähdettiin alun pitäen rakentamaan ekologisista lähtökohdista käsin. Tavoitteet ovat Rinteen mielestä toteutuneet, vaikka talous on asettanut reunaehtoja esimerkiksi raideliikenteen kehittämiselle.

- Viikin ensimmäisiä asuntorakentamishankkeita oli puukerrostalokorttelin suunnittelu- ja toteutuskilpailun järjestäminen Helsingin kaupungin, yliopiston ja Puuinfon yhteistyönä Viikin tiedepuistoon. Vuonna 1997 valmistunut KOy Viikinmansio on ensimmäisiä merkittäviä puukerrostaloalueita koko Suomessa. Sen toteuttamisen taustalla oli paljon tutkimustyötä ja selvityksiä, joka johti tänäkin päivänä arvioiden erittäin hyvään lopputulokseen, arvioi Rinne.

–  Viikinmansiossa on tehty paljon teknistä seurantaa ja asukashaastatteluja. Puutaloja pidetään asumisen kannalta miellyttävinä ja asukaspalaute on positiivista. Kiinteistönhoidon kokemusten mukaan taloissa ei ole kohdattu normaaleja huoltotöitä suurempia ongelmia.

Tavoitteena oli Rinteen mukaan saada puurakentamista kerrostalomarkkinoille kilpailemaan betonirakentamisen kanssa. Kun käytössä ollut platform-tekniikka ei toiminut Suomen ilmasto-oloissa eikä pärjännyt hintakilpailussa, puukerrostalorakentamisesta ei vielä tuolloin tullut volyymirakentamista.

Viikkiin rakennettiin puurakenteisia pienkerrostaloja ja rivitaloja, Viikin puukirkko, päiväkoteja ja koulu, mutta kerrostalot ovat tavanomaiseen tapaan betonirunkoisia. Lisäksi vehreässä ekokylässä on yli 400 asuntoa aurinkolämmön ja 40 asuntoa aurinkosähkön piirissä.

Puukerrostalorakentamisen uusi sukupolvi

- Projektinjohtajan hommiin kuului edistää uusia hankkeita ja rakentamisen kehittämistä.  Luin keväällä 2009 Puulehdestä pikku uutisen silloisen Finnforestin uudesta puurakentamisen järjestelmästä.  Se käynnisti hankkeen, joka nyt valmistui, muistelee Rinne Viikin uuden puukerrostalokorttelin syntyhistoriaa.

Rinteen mielestä uusi puukerrostalorakentaminen edustaa uutta sukupolvea sekä teknisessä että kilpailukykymielessä. Teollinen esivalmistus antaa uskoa sen kilpailukykyyn. Nyt valmistuneessa puukerrostalokorttelissa työmaa-aika lyheni, kun paikalle tuotiin esivalmistetut elementit, jotka nostettiin paikoilleen kevyellä kalustolla kuin legopalikat konsanaan.

Helsingin kaupungilla on tavoitteena hakea uudenmuotoista kerrostalorakentamista, arkkitehtuuria, asuntosuunnittelua ja materiaaleja. Tämä sama pätee täydennysrakentamiseen, jolle on tarvetta myös kantakaupungin alueella, jossa ei uusia tontteja enää ole. - Viikin kohde osoittaa, että nyt ollaan päästy merkittävän kynnyksen ylitse kun mietitään puukerrostalorakentamisen hyväksyttävyyttä ja kilpailukykyä, arvioi Rinne.

Viikin puukerrostalokortteli oli monille näyttö- ja koulutuskohde. - Kävin siellä rakennustöiden aikana monien ammattiporukoiden kanssa ja joustava pilaripalkkijärjestelmä, arkkitehtuuri ja työmaakäytännöt kiinnostivat. Asuntojen hiljaisuus, välipohjien värähtelemättömyys, värimaailma ja sisäpihan kuja tekevät korttelista todella viihtyisän ja onnistuneen, arvioi tänä vuonna puurakentamisen edistämisestä palkittu Rinne Viikin puukorttelin valmistumista.

 

Artikkelipalvelu / Markku Laukkanen

Lisätietoja:
Mika Airaksela, toimitusjohtaja, 0500 703 113, mika.airaksela@rklreponen.com
Heikki Rinne, 050 593 1331, heikki.j.rinne@gmail.com