Olet täällä

Asiantuntijat haluavat sammutusjärjestelmän kaikkiin kerrostaloihin

Toiminnalliseen palosuunnitteluun erikoistunut toimitusjohtaja Markku Kauriala pitää sammutusjärjestelmällä  varustettua puukerrostaloa turvallisempana paloturvallisuuden kannalta kuin perinteistä betonirunkoista kerrostaloa. - Tämä perustuu puukerrostalojen sprinklauspakkoon, joka paloturvallisuuden kannalta tulisi ulottaa kaikkiin kerrostaloihin  materiaalista riippumatta, perustelee Kauriala. Paloturvallisuuden kannalta voitaisiin rakentaa enemmän puukerrostaloja. Kuva: Helsingin keskustakirjaston palosimulointimalli / Antti Rostedt

Toimitusjohtaja Markku Kaurialan mielestä viranomaisilla on puun suhteen ylitulkintaa.  - Tämä on johtanut siihen, että puupinnat peitetään kipsilevyillä, vaikka paloriskianalyysimme ja simuloinnit osoittavat, että sammutusjärjestelmällä varustetuissa  puukerrostaloissa voisi olla puuta näkyvillä.

Kaurialan mukaan eri rakennusmateriaalien väliseen kilpailuasetelmaan palosuunnittelussa törmätään jatkuvasti. - Tässä näkyy se, että palomääräysten valmistelussa ovat rakennusmateriaalien valmistajat  olleet keskeisesti mukana ja säädöksistä on tehty kompromisseja turvaamaan rakentamisen vanhoja rakenteita.

- Me olemme puolueettomia ja meillä  kanttia myös sanoa se, että sammutusjärjestelmällä  varustettu puukerrostalo on turvallisempi paloturvallisuuden kannalta kuin perinteinen betonirunkoinen kerrostalo. Tämä perustuu nimenomaan puukerrostalojen sammutusjärjestelmään eli sprinklauspakkoon, joka paloturvallisuuden kannalta tulisi ulottaa kaikkiin kerrostaloihin materiaalista riippumatta, esittää Kauriala.

- Paloturvallisuuden kannalta voitaisiin harkita, pitäisikö puukerrostaloja rakentaa enemmän. Nykyiset sprinklerit laukeavat ennemmin kuin savupatja ehtii saavuttaa asukkaan. Sprinklauksesta koituvat vesivahingot ovat pieni haitta sen rinnalla, mitä itse palo saattaa aiheuttaa, muistuttaa Kauriala.

Kaurialan mielestä Pohjois-Amerikan tapaan Suomessakin tulisi harkita sammutusjärjestelmän laajempaa käyttöä kerrostaloissa ja tutkia mahdollisuutta kehittää sellaista sprinklerjiärjestelmää, mikä voitaisiin yhdistää käyttövesiverkostoon, jolloin hankintakustannus alenisi merkittävästi.

Vaikka rakennuksessa sprinklauksella saa lievennyksiä joihinkin palomääräysten kohtiin, sen vaikutus paloturvallisuuteen on huomattavasti suurempi. Sammutusjärjestelmä on tarkoitettu sekä henkilöiden että rakenteiden suojaukseen.

Paloluokitukset eivät vastaa nykyaikaista rakentamisen teknologiaa

Aluejohtaja, tekniikan tri  Jukka Hietaniemen mielestä nykyiset taulukot ja luokitukset tuottavat vääränlaisen kuva paloturvallisuudesta, mikä näkyy esimerkiksi siinä, että Suomi on edelleen Länsi-Euroopan synkimpiä maita palokuolemien vertailussa.  - Toiminnallisella paloteknisellä suunnittelulla pystytään paljastamaan ja korjaamaan katteettomia turvallisuutta koskevia olettamuksia ja ylimalkaisia ja jopa virheellisiä näihin perustuvia tulkintoja. Toiminnallinen palotekninen suunnittelu tuottaa asianmukaisesti toteutettuna korkeamman turvallisuustason kustannustehokkaammin  kuin taulukoituihin lukuarvoihin perustuva suunnittelu.

- Taulukoiden lukuarvoihin perustuva suunnittelu perustuu vuosikymmeniä sitten vallinneeseen tilanteeseen, väittää Hietaniemi. Vaikka rakentaminen ei ole edistynytkään kovin nopeasti toimialana, monet säädösten takana olevat tekijät ovat vanhentuneet. Tämä näkyy erityisesti puurakentamisessa, missä nykyaikainen rakentamisen teknologia, materiaalit ja järjestelmät ovat täysin erilaisia kuin muutama vuosikymmen sitten.

Jukka Hietaniemen mielestä nykyisiä vanhentuneita taulukoihin perustuvia palomääräyksiä tulisi uudistaa poistamalla materiaalin palokäyttäytymistä koskevat luokkavaatimukset - Jos kiistattomasti pystytään osoittamaan, että runko täyttää halutun palonkestävyysvaateen, niin silloin ei ole mitään syytä puuttua siihen, mistä aineesta tuo runko on tehty. Olen aina ihmetellyt, että miten yhtä materiaalia voidaan diskriminoida, ihmettelee Hietaniemi.

Markku Kauriala muistuttaa, että vaikka palomääräyksiä uudistettiin vuonna 2011 ja 8-kerroksisen puukerrostalon rakentaminen tuli mahdolliseksi, puun käytöstä rangaistaan edelleen. - Puurakentamiselta vaaditaan joka huoneeseen tuleva sprinklaus ja sen lisäksi 60 minuutin hiiltymisaika ja puupintojen peittäminen kipsilevyillä. Betonirakentamiselta ei tämmöistä vaadita. Esimerkiksi Tukholmaan rakennetun 8-kerroksisen puukerrostalon paloriski on häviävän pieni, vaikka porrashuoneita myöten kaikki on massiivipuuta.

- Puusta voidaan tehdä paloturvallisesti korkeita ja suuria rakennuksia samaan tapaan kuin betonista tai teräksestä, sanoo Kauriala.  Palomääräyksillä on puun käyttöä rakentamisessa rajoitettu voimakkaasti tavalla, joka vaatii päivittämistä. Nykysäädöksissä sekoitetaan palokäyttäytymisluokka ja palonkestävyyden luokkavaatimukset keskenään, mikä on johtanut puun käytön kannalta epäedullisiin tulkintoihin.

- Ministeriössä ei tunneta toiminnallista määrittelyä, vaan luetaan taulukoita, väittää Hietaniemi.  Hankaluuksia tulee myös siitä, että paloturvallisuus kuuluu kahdelle eri ministeriölle. Rakennustarkastajat ovat ympäristöministeriön hallinnossa kun palotarkastajat taas sisäministeriössä. Näiden välistä yhteistyötä tulisi tiivistää, koska paikallisissa ratkaisuissa eri kaupungeissa ja kunnissa törmätään erilaisiin tulkintoihin. Tämä heijastelee asenteita ja ennen muuta tiedon puutetta, koska tiukka linja on helppo valita silloin kun ei tiedetä. 

Aalto-yliopistosta uusi palotutkimuksen keskus

Suomessa on voitu toteuttaa vuodesta 1997 alkaen toiminnallista palosuunnittelua perinteisen taulukoituihin paloluokkiin perustuvan palomitoituksen rinnalla. Esimerkiksi Englannissa, Ruotsissa, Norjassa, Kanadassa, Yhdysvalloissa, Japanissa, Ranskassa, Hollannissa ja monissa muissa maissa toiminnallinen palomäärittely on ollut pitkään käytäntönä. Toiminnallinen palosuunnittelu perustuu tietoon, malleihin, laskentaan sekä tilastoihin ja muuhun tapahtuneisiin tulipaloja koskevaan informaatioon.

 - Tietoa tarvitaan koko ajan lisää, muistuttaa Hietaniemi. Suomessa asia on kuitenkin menossa huonoon suuntaan, kun tuota tietoa aiemmin tuottanut VTT on menettänyt toimintojen supistamisen myötä puolet palotutkijoista. Odotankin että uuden paloprofessuurin myötä Aalto-yliopistosta tulisi uusi voimakas palotutkimuksen keskus.

VTT:n säästöjen myötä Hietaniemen mukaan on tullut ongelmaksi myös palosuunnitelmista annettavien kolmannen osapuolen antamien lausuntojen saatavuus. Nyt lausuntoja pyydetään muilta toimistoilta, jotka ovat keskenään kilpailijoita ja joiden osaamisen taso tarkastustoiminnan suhteen on kirjava. - Odotankin että Aalto-yliopisto ottaa lausuntojenkin antamisessa tulevaisuudessa vahvan roolin, toivoo Hietaniemi.

Viranomaisilla on oikeus pyytää palosuunnitelmista kolmannen osapuolen lausunto, mikä on käytössä kaikissa toiminnallista paloturvallisuussuunnittelua tekevissä maissa. Kansainväliset ohjeet määrittelevät lausunnon puolueettoman tahon tekemäksi neutraaliksi, asioihin keskittyväksi työksi, jonka tarkoituksena on tarkastuksen lisäksi antaa lisäarvoa hankkeelle tukemalla ja edistämällä sitä.

Kaurialan mielestä toiminnallinen palosuunnittelu tukee muita rakentamisen toimintoja kuten arkkitehtejä ja rakennesuunnittelijoita toteuttamaan kohteen suunnittelun. Rakennuksen käyttötarkoitushan on siinä oleva toiminta, jota varten rakennetaan paloturvallisuus eikä toisinpäin. - Meillä on tavoitteena,  että autojen hiilidioksidipäästöt ovat pienemmät, mutta laki ei määrää miten se tehdään, vaan riittää, että se todennetaan toiminnallisesti, vertaa Kauriala.

Artikkelipalvelu Markku Laukkanen

 

Lisätietoja:

Markku Kauriala, DI, toimitusjohtaja, 050 308 0899, markku.kauriala@kauriala.fi
Jukka Hietaniemi, TkT, aluejohtaja,045 7750 3099, jukka.hietaniemi@kauriala.fi


Mitä on toiminnallinen palomitoitus

Rakennusten palomitoituksessa määritellään mm. kantavien rakenteiden kestävyys, palon ja savun kehittymisen rajaaminen, leviämisen estäminen, poistumistiet sekä pelastushenkilökunnan toiminnan ja turvallisuuden järjestäminen.

Palomitoituksissa käytetään kahta eri menetelmää. Perinteinen ja yleisimmin käytössä oleva palosuunnittelu perustuu rakennus- ja maankäyttölakiin perustuvan asetuksen paloluokkien ja lukuarvojen noudattamiseen. Paloluokitus voidaan määritellä myös soveltamalla ns. toiminnallista paloluokitusta. Toiminnallisessa palomitoituksessa turvallisuusvaatimusten täyttyminen todennetaan perustuen oletettuun palonkehitykseen ja kohteessa todennäköisesti esiintyviin tilanteisiin ja niiden simuloitiin suunnittelussa. Tämä nojaa yhtäältä tutkittuun tietoon, jota maailmanlaajuinen tutkimustyö toisen maailmansodan jälkeen on tuottanut runsaasti ja toisaalta tapahtuneista tulipaloista saatuihin tietoihin.

Toimitusjohtaja Markku Kauriala johtaa paloteknistä suunnittelu- ja insinööritoimistoa, joka on erikoistunut toiminnalliseen palomitoitukseen.

Yhtiön tuottamia toiminnallisia palosuunnitelmia on toteutettu mm seuraavissa valmiissa tai tulevissa suurissa kohteissa: UPM:n pääkonttori, Kiasma, Kauppakeskukset Myyrmanni, Iso Omena ja Jumbo, Sanomatalo,  Jätkäsaaren WoodCity,  Helsingin uusi keskustakirjasto ja Seinäjoen Lintuviita.