Olet täällä

Arviointi: Valtakunnallinen puurakentamisohjelma onnistunut - Ohjelmalle suositellaan jatkoa

Valtakunnallinen puurakentamisohjelma nostetaan tavoitteisiin verrattuna onnistuneimmaksi osioksi hallituskauden aikana toteutetun Metsätalouden strategisen ohjelman (MSO) arvioinnissa. Myös ohjelman keskeisten sidosryhmätahojen näkemysten perusteella puurakentamisen lisäämisessä on onnistuttu erittäin hyvin.  - Tavoite puukerrostalojen 10 prosentin markkinaosuudesta toteutuu Suomessa lähiaikoina, sanoo MSO-ohjelman strateginen johtaja Sixten Sunabacka Työ- ja elinkeinoministeriöstä. Sen sijaan emme ole löytäneet tehokkaita keinoja puutuoteteollisuuden kasvun ja puutuotteiden viennin edistämiseksi. 

Sunabackan mukaan ohjelman ansiosta puurakentaminen on Suomessa noussut volyymiltään kokonaan uudelle tasolle. - On saavutettu merkittäviä tuloksia, jotka perustuvat yhteistyöhön toimijoiden kanssa. Meillä on ollut yhteinen tavoite ja olemme saavuttaneet ison muutoksen puurakentamisessa. Käytännössä tämän vaalikauden aikana puurakentamisesta on tullut varteenotettava vaihtoehto kerrostalorakentamisessa. Olennaista on uusien puurakentamiskohteiden käynnistäminen sekä vaikuttaminen puurakentamisen lainsäädännön esteiden purkamiseen.

Kataisen hallituksen ohjelmassa linjattiin uuden Metsäalan strategisen ohjelman (MSO) päätavoitteiksi puurakentamisen ja puutuoteratkaisujen lisääminen, perusmetsäteollisuuden jalostusasteen nostaminen, uuden yritystoiminnan luominen innovaatioilla ja uusilla tuotteilla sekä puunkäytön lisääminen ja metsä- ja energiateollisuuden puunhankinnan pullonkaulojen poistaminen.

- Ohjelman kautta on luotu myös laajemmin ymmärrystä ja uskoa metsäalan ja koko biotalouden kehittämiseen. Se on rohkaissut yrityksiä uudistumaan ja kehittymään, muistuttaa Sunabacka.

Arvioinnissa pidetään julkisen vallan roolia ensisijassa edellytysten luojana. Tutkimus- ja kehitystoiminta on tuonut uusia innovaatioita, joita yritykset tuotteistavat ja kaupallistavat. - Uudessa markkinassa yhteiskunnan on perusteltua luoda työllisyyden nimissä investointiedellytyksiä.

Asenteet metsätaloutta kohtaan muuttuneet

Arvioinnin mukaan ohjelman tuottamana lisäarvona voi pitää myös sitä, että ohjelma on tiivistänyt eri hallinnonalojen välistä yhteistyötä sekä lähentänyt hallintoa ja teollisuutta. Yhteistyössä on saatu aikaan yhteinen näkemys suomalaisen metsäalan ja biotalouden tulevaisuudesta ja siihen liittyvistä kasvumahdollisuuksista.

- Kyllä tässä neljässä vuodessa tilanne suhtautumisessa metsätalouteen on muuttunut täysin. Tuolloin kaikki kantoivat huolta metsäteollisuuden tuotannon ja puun käytön laskusta. Nyt kysytään, riittävätkö puuvarat kaikkiin biotalouden kehittämisen myötä syntyneisiin uusin innovaatioihin ja tuotteisiin. Biotalouden ympärille on kasvanut uudenlainen klusteri, jossa metsä-, energia-, kemian- ja rakennusteollisuus vievät kukin omilla tuotteillaan toimialaa eteenpäin, kuvailee Sunabacka.

Arvioinnin mukaan MSO on onnistunut metsäalalla luomaan uskoa alan tulevaisuuteen ja se on pyrkinyt vaikuttamaan laajasti myös kansallisen investointiympäristön paranemiseen. - Rohkenen uskoa, että ohjelmalla on kokonaisuutena ollut kannustusvaikutuksia myös viimeaikaisiin metsäteollisuuden liiketoimintaa uudistaviin investointeihin.

Kiinnostus metsän uusiin mahdollisuuksiin näkyy Sunabackan mukaan myös virkamiestyössä. - Kun valtionhallinnossa hahmotetaan uutta Suomen teollisuuspolitiikkaa, kaikki haluavat osallistua siihen. Tämä osoittaa asenteissa tapahtuneen muutoksen ja tätä työtä tulee jatkaa. Uuteen hallitusohjelmaan tarvitaan edelleen entistä laajemmalla mandaatilla varustettu ohjelma jatkamaan työtä Suomen kasvun kärjeksi valitun biotalouden ja siihen liittyen myös puurakentamisen edistämiseksi.

Biotalous nojaa metsään ja puuhun

Ohjelman arvioinnissa metsäalaa pidetään tärkeänä toimialana Suomelle ja sen merkitys biotalouden keskeisimpänä toimialana tulee Suomen biotalousstrategian mukaan huomattavasti kasvamaan.  Biotaloudessa on tapahtunut yli teollisuusalojen menevä iso kansallinen muutos.

- Metsään ja puuhun nojaavan uuden liiketoiminnan mahdollisuudet kiinnostavat yrityksiä entistä enemmän. Kun ilmoitimme haluavamme edistää biotalouden piiriin tulevia investointeja, olemme saaneet 1,5 miljardin edestä investointiesityksiä. Tämä ja medianäkyvyys osoittavat biotalouden brändäyksen onnistuneen niin kotimaassa kuin EU:n tasollakin, kuvaa Sunabacka.

Biotaloutta on edistetty päättyvän hallituskauden aikana myös vienninedistämismatkoilla. Team Finland verkoston käyttöön laaditaan parhaillaan vienti- ja kasvuohjelmaa, joka koskee esimerkiksi sahatavaraa, agroteknologiaa ja uusia biomateriaaleja kuten pakkaus- ja tekstiilikuitutuotteita.

- Olemme kyenneet rakentamaan sillan seuraavalle vaalikaudelle jatkaa tätä työtä. Biotalouteen kohdistuva odotusarvo on suuri, joka toivottavasti kannustaa uutta hallitusta jatkamaan lavealla rintamalla tätä työtä, toivoo Sunabacka.

 

Artikkelipalvelu Markku Laukkanen

Lisätietoja: Sixten Sunabacka, 029 506 3562, sixten.sunabacka@tem.fi

Arviointiraportti löytyy kokonaisuudessaan sähköisenä tästä linkistä.