Olet täällä

ARAn Rossilahti: Julkisen asuntorakentamisen kilpailua avattava

Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskuksen (ARA) ylijohtaja Hannu Rossilahti on valmis väljentämään julkisesti tuetun rakentamisen kilpailun rakenteita. "Tilaajien on voitava kilpailuttaa hankkeita nykyistä väljemmin kriteerein, jolloin myös puutuoteteollisuus pääsisi tuomaan mukaan omia ratkaisuvaihtoehtojaan. Nyt kilpailumenettely on suosinut vallalla olevia rakenne- ja materiaaliratkaisuja, kun vaihtoehtoja ei ole tunnettu", arvioi Rossilahti. Hänen mukaansa tilanne on johtanut betoniteollisuuden valta-asemaan rakentamisessa eikä eri materiaaleihin perustuvia ratkaisuvaihtoehtoja ole päästy kunnolla vertailemaan keskenään. "Rakennusala on konservatiivinen eivätkä tilaaja ja rakentaja ole uskaltaneet ottaa riskejä uuteen ja vertailemaan aidosti eri vaihtoehtojen pohjalta tilaajan kannalta edullisinta vaihtoehtoa. On hyvä, että kilpailun kriteereitä avataan, jolloin markkinat ratkaisevat", sanoo Rossilahti.

ARAn rahoittaman asuntotuotannon vuosittainen määrä on noin 6 000 – 7 000 uutta asuntoa eli noin viidennes vuotuisesta asuntotuotannosta. Kun pientalorakentaminen rajataan pois, niin valtion tukeman tuotannon osuus kerrostalorakentamisesta on vielä huomattavasti suurempi. Lisäksi ARA rahoittaa merkittävästi kerrostalojen peruskorjaushankkeita.

Kataisen hallituksen ohjelmaan on kirjattu laaja sitoutuminen puurakentamisen edistämiseen. Asuntorakentamisen osalta hallituskauden aikana selvitetään muun muassa mahdollisuudet edistää elinkaarivaikutuksiltaan energiatehokkaimpien materiaalien suosimista julkisesti tuetussa asuntorakentamisessa. "Kun valtion tukea ohjataan asuntorakentamiseen, niin lähtökohtana on kilpailusäädösten mukaan oltava tasapuolisuus rakentamistapojen ja materiaalien suhteen", toteaa Rossilahti. Hän arvioi rakennusalan nykyisen kilpailumenettelyn suosivan kuitenkin vallalla olevia rakenne- ja materiaaliratkaisuja, kun vaihtoehtoja ei ole tunnettu. "Tilanne on johtanut betoniteollisuuden valta-asemaan rakentamisessa eikä eri materiaaleihin perustuvia ratkaisuvaihtoehtoja ole päästy kunnolla vertailemaan keskenään. Kilpailumenettelyn kriteereitä on hyvä arvioida uudelleen, jotta tilaajaa pääsee vertailemaan eri vaihtoehtoja niin rakennusjärjestelmien kuin materiaalienkin suhteen avoimesti", arvioi Rossilahti.

ARA mukana puurakentamisen kehityshankkeissa

Asuntorahasto on uudessa strategiassaan asettanut tavoitteekseen puurakentamisen määrän lisäämisen ARA-hankkeissa. "Olemme olleet varsinaisen rahoituksen lisäksi mukana asumisen ja rakentamisen kehittämishankkeissa", sanoo Rossilahti ja mainitsee esimerkkeinä Riihimäen Peltosaaren lähiön betonisen vuokrakerrostalon saneeraamisen passiivitaloksi puuelementeillä sekä Heinolan Vierumäen puukerrostalohankkeen, jonka toteutusta ARA edisti korkotuella. ARA on myös mukana kehittämisrahoituksella kohtuuhintaisen puisen nollaenergiapientalon kehitystyössä Tampereen asuntomessuille.

Rossilahti katsoo, että nyt on otollinen aika puurakentamisen läpimurrolle. "Puurakentamisen edistäminen vaatii edelleen määrätietoista kehitystyötä koko alalla. Jotta tilaajat saadaan innostumaan puurakentamisesta, rakennustuoteteollisuuden ja rakentajien on oltava mukana julkisen vallan lisäksi mukana kehitystyössä", sanoo Rossilahti.

Puun käytön lisäämiseen sekä uudis- että korjausrakentamisessa Rossilahti näkee suuria mahdollisuuksia. "Korjausrakentamisessa, jonka arvo on jo ohittanut uudisrakentamisen arvon, voidaan puuta lisätä merkittävästi", arvioi Rossilahti. "Puu on ollut rakennusmateriaalina alisuorittaja varsinkin kerros- ja toimitilarakentamisessa. Myös julkisessa rakentamisessa suuret puukohteet ovat olleet poikkeuksia", katsoo Rossilahti.

Puurakentamisen läpimurto meneillään

Ylijohtaja Hannu Rossilahti uskoo, että tällä hetkellä on useita perusteita puurakentamisen lopulliselle läpimurrolle. Tavoitteena tulee olla puun saaminen tasavertaiseksi materiaaliksi rakentamisessa, jotta sen käyttöä ei tarvitsisi erityistoimin edistää. "Uudet palomääräykset parantavat selkeästi puun asemaa ja puukerrostaloista on tullut sprinklauksen ansiosta asukkaiden kannalta betonitaloja turvallisempi vaihtoehto. Määräykset luovat ja mahdollistavat nyt puutuotteille useita uusia merkittäviä käyttökohteita uudis- ja korjausrakentamisessa kuten puuverhouksen käytössä ja lisäkerrosten rakentamisessa", sanoo Rossilahti. Uusien määräyksien Rossilahti arvioi vähentävän alueellisia tulkintoja ja lisäävän kilpailukykyisten puurakentamisen ratkaisujen vientiä.

Toisena merkittävänä puurakentamisen läpimurtoa edistävänä tekijänä Rossilahti näkee puunjalostusteollisuuden murroksen, joka avaa tilauksen uudelle tuotekehitykselle. Myös materiaalitekniikan kehittymisen Rossilahti uskoo lisäävän puun käyttöä rakentamisessa.

Ilmastomuutokseen vastaaminen ja ekologisten arvojen kasvu koskee myös rakentamista. Matala- ja passiivirakentamiseen siirtymisen Rossilahti arvioi korostavan rakennusmateriaalien ympäristövaikutusten merkitystä rakentamisessa. "Puurakenteiden valmistus kuluttaa vähemmän energiaa betonirakenteisiin verrattuna ja rakentamiseen käytetty puu toimii hiilivarastona", muistuttaa Rossilahti. "On hyvä myös muistaa, että on suurta kansantaloudellista tuhlausta jättää joka vuosi merkittävä osa uusiutuvasta puuvarannosta käyttämättä. Puun käytön lisäämisellä rakentamisessa saamme uutta työtä ja toimeentuloa Suomeen ja samalla aiempaa parempaa asumista ja viihtyisämpiä asuinmiljöitä", korostaa Rossilahti.

Puurakentamisen etenemisestä Suomessa kertovat monet kevään aikana julkistetut puurakentamisen mittavat hankkeet eri puolilla Suomea. "Puurakentamisen mittakaava on nyt muuttumassa", sanoo Rossilahti ja viittaa Tampereen Vuoreksen alueen Isokuusen moderniin puukaupunkihankkeeseen sekä elinkeinoministeriön, Aalto-yliopiston ja Espoon kaupungin Otaniemen alueen puurakentamisen monialaiseen kehityshankkeeseen.

"Esimerkit kertovat myös sen, että nyt on kunnilla mahdollisuus toimia puurakentamisen edistäjinä", uskoo Rossilahti. "Kaavoituksella voidaan vaikuttaa puun käyttöön rakentamisessa. Kunnat voivat merkittävästi vaikuttaa puurakentamisen edistämiseen ja tuottaa aiempaa monimuotoisempaa ja houkuttelevampaa asuinympäristöä myös kerrostalovaltaisille alueille", pohtii Rossilahti.

Viidentenä puurakentamisen läpimurtoon vaikuttavana tekijänä Rossilahti mainitsee puurakentamisen potentiaalin täydennys- ja lisärakentamisessa. "Korjausrakentaminen on vahvassa kasvussa ja sen arvo on ohittanut uudisrakentamisen", muistuttaa Rossilahti. "Korjausrakentamisen markkinoilla on huutava pula uusista kustannustehokkaista teollisen korjausrakentamisen ratkaisuista. Varsinkin 1960-ja 1970-luvuilla rakennettujen betonikerrostalojen ulkovaippakorjausten markkina voi olla seuraavan vuosikymmenen aikana jopa kymmenen miljardin suuruinen. Korjausrakentamisessa tulee tavoitella aiempaa moni-ilmeisempiä rakennuksia samalla kun energiatehokkuus kasvaa", visioi Rossilahti. 

Puurakentaminen menestyy kilpailukyvyllä

Ylijohtaja Hannu Rossilahti muistuttaa, että vaikka valtiovalta ja Asuntorahasto edistävät puurakentamista, sen lopullinen menestys perustuu puurakentamisen omaan kilpailukykykyyn. "Rakentajat eivät rakenna puusta, vaan rahasta", muistuttaa Rossilahti ja viittaa Ruotsin kokemuksiin, jossa puukerrostalo on aidosti sekä kustannuksiltaan että laadultaan kilpailukykyinen tuote. Ruotsissa noin 11 000 vuosittain valmistuvasta kerrostaloasunnosta 2500 on puukerrostaloasuntoja.

"Yhteiskunnan tulee turvata riittävät panostukset puurakentamisen koulutukseen, jotta suurimittaiseen puurakentamisen kysyntään voidaan vastata", sanoo Rossilahti. "Koulutusta tulee lisätä kaikilla tasoilla ja sen tulee vastata käytännön tarpeita. Nyt esimerkiksi rakennesuunnittelijoista ja puurakentamisen työnjohtajista on pulaa. Nyt tarvitaan erityisesti puurakentamisen suunnittelun osaamisen lisäämistä sekä teollista puurakentamista ja sen standardisointia", tiivistää Rossilahti.

Puurakentaminen on tulevaisuuden rakentamista

Sodanjälkeisestä rakentamisen historiasta Rossilahti tunnistaa kaksi merkittävää aaltoa, jotka edustivat aikansa tulevaisuuden rakentamista. "Vanhojen puukaupunkien perinnettä jatkettiin jälleenrakennusaikana laajamittaisella puutalorakentamisella ja 1960-luvun muuttoliikkeeseen vastattiin betonielementtirakentamisella, joka edusti aikanaan tulevaisuutta ja uutta kaupunkisuunnittelua. Betonielementtirakentamisesta tuli vallitseva tuotantotapa, joka perustui tehokkaaseen tuotantoketjuun ja rakentamisen järjestelmiin", kertoo Rossilahti.

Rossilahti uskoo, että monien puurakentamisen läpimurtoon tähtäävien yritysten jälkeen nyt ollaan tilanteessa, jossa puurakentaminen edustaa energia- ja materiaalitehokkaana rakentamisena tulevaisuutta. Ilmastomuutokseen perustuvien energiatehokkuus-vaatimusten arvioidaan merkitsevän kolmatta suurta rakentamisen rakennemuutosta. Puurakentaminen tulee Rossilahden mukaan muuttamaan asuinmiljöitä arkkitehtonisesti moni-ilmeisempään ja viihtyisämpään suuntaan, koska puulla saadaan aikaan runsasta, elävää ja vaihtelevaa julkisivujen massoittelua. "Puurakentamisen ratkaisujen tulee olla kilpailukykyisiä nimenomaan teollisessa rakentamisessa. Puun vahvuuksia rakentamisessa ovat myös sen kotimaisuus ja uusiutuvuus, raaka-aineen saatavuus, rakennustekninen nopeus ja energiataloudellisuus", kiteyttää Rossilahti.

"Puun todellista luonnetta ei pitäisi peitellä, vaan puuta tulisi käyttää rohkeammin arkkitehtuurissa", kannustaa Rossilahti ja mainitsee esimerkkinä Metla-talon Joensuussa. "Uusille rakennettaville kohteille tarvitaan myös rehellinen puutalon imago kuten Keski-Euroopassa, missä puutalot ovat puutalon näköisiä", muistuttaa Rossilahti.

Lisätietoja:
ylijohtaja Hannu Rossilahti, puh. 0400 921 490, hannu.rossilahti@ara.fi
Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus ARA

 

Puuinfon artikkelipalvelu / Markku Laukkanen