Olet täällä

Puurakennuksen kosteustekninen hallinta

Tässä kortissa annetaan suosituksia puurakennuksen kosteustekniseen hallintaan.

1 RAKENNUSOSIEN VALMISTUS

1.1 Rakennusosat
Rakennusosat valmistetaan teollisesti hallituissa olosuhteissa säältä suojassa. Tällä ehkäistään säävaihteluiden aiheuttamat haitat. Valmistuksessa noudatetaan rakennusosien kosteudesta annettuja suosituksia. Dokumentoitu laatu voidaan varmentaa valmistajan laatujärjestelmästä.

1.2 Puutuotteet
Rakennusosissa käytetyt puutuotteet ovat teollisesti valmistettuja ja kuivattuja, eikä niiden kosteus ylitä sallittuja arvoja. Puutuotteiden kosteusprosentti tarkistetaan valmistajan laatujärjestelmän mukaisesti ennen asennusta.

1.3 Kuljetukset työmaalle
Rakennusosat suojataan kastumiselta kuljetusten ajaksi.

2 KOSTEUDEN HALLINTA TYÖMAALLA

2.1 Rakennusosien varastointi työmaalla
Rakennusosat toimitetaan työmaalle siten, että ne asennetaan mahdollisimman nopeasti käyttökohteeseensa. Jos rakennusosia joudutaan välivarastoimaan työmaalla, ne suojataan kastumiselta välivarastoimalla ne kuivalle paikalle suorille alustoille, maasta irti, sadesuojan alle. Varastoinnin aikana huolehditaan paketoitujen rakennusosien tuuletuksesta. Jos rakennusosien sääsuojat on tarkoitus poistaa ennen asennusta, ne avataan vasta asennustyön alkaessa.

 2.2 Asennus
Asennustyö on tarkoituksenmukaista tehdä mahdollisimman ripeästi, jotta rakennukselle saadaan nopeasti sääsuoja. Mikäli asennustyön aikana on olemassa sateen riski, asennustyö on suositeltavaa tehdä säältä suojattuna, esim. teltassa. Vaihtoehtoisesti itse rakennusosat voivat olla suojattuja siten, että suojat poistetaan vasta kun rakennuksella on sääsuoja.

Teltta
Suurelementeistä koottavien rakennusten kokoamiseen työmaalla on kehitetty kokonaan uudenlainen teollinen menetelmä. Perustustöiden jälkeen työmaan ylle pystytetään pylonien varaan suuri teltta, jota voidaan nostaa työmaan edistyessä. Työmaan nosturin on integroitu teltan rakenteisiin. Nosturi on periaatteeltaan siltanosturi, joka teltan lailla ulottuu koko työmaan ylle. Nostot kuljetusautoista voidaan tehdä samalla nosturilla ajamalla auto perustusten viereen. Kaikki työt voidaan siten koko rakentamisen ajan tehdä säältä suojassa. Työmaat ovat hiljaisia ja siistejä. Asennusvauhti on nykyisin noin kerros viikossa.

Trä8
Metsäliiton pilaripalkki järjestelmässä sääsuojaus on integroitu yläpohjan ja rungon rakenteisiin. Pilaripalkkirungon pystytyksen jälkeen asennetaan välittömästi rakennuksen yläpohja ja vesikatto. Seinien sääsuojat ripustetaan räystäistä rakennuksen kaikille sivuille.

Mikäli rakenteisiin pääsee kosteutta asennustyön aikana, ne kuivataan ennen eristeiden ja pintakerrosten asentamista. Rakenteiden hyväksyttävä kosteusprosentti tulee aina varmistaa mittaamalla.

2.3 Laadunvarmistus työmaalla
Asennustyö eri vaiheineen ja vaiheistuksineen suunnitellaan siten, että mahdollisuus rakenteiden kastumiseen on minimoitu. Työntekijöiden riittävä osaaminen varmistetaan. Ennen työvaiheiden aloitusta asentajien kanssa käydään läpi asennustyön kriittiset kohdat ja tarvittavat toimenpiteet niiden toteuttamiseksi oikein. Kriittiset kohdat merkitään suunnitelmiin.

Asennustyön vaiheet, ajankohdat ja sääolot dokumentoidaan työmaapäiväkirjaan asennustyön suorittajan laatujärjestelmän mukaisesti. Rakenteiden hyväksyttävä kosteusprosentti varmistetaan mittaamalla. Mittaustulokset merkitään työmaapäiväkirjaan.

3 KOSTEUDEN HALLINTA RAKENNUKSEN KÄYTÖN AIKANA

3.1 Sisäilman kosteuden hallinta
Sisäilman kosteuden hallinta hoidetaan riittävän ilmanvaihdon avulla. Puurakennukset eivät tässä suhteessa poikkea muusta rakentamisesta.

3.2 Rakenteiden kosteustekninen toiminta
Puiset ulkoseinärakenteet suunnitellaan siten, että niihin mahdollisesti joutunut kosteus pääsee kuivu-maan. Käytännössä rakenteen sisäpinnan tulee olla kosteudenläpäisevyydeltään vähintään viisi kertaa ulkopintaa tiiviimpi. Erityistä huomiota kiinnitetään rakennusosien liitosten ja lävistysten tiiviyteen. Uusimmissa puurakennusratkaisuissa rakennuksen ilmatiiviys varmistetaan ilman työmaalla tehtäviä teippauksia. Myös energiatehokkuuden vuoksi on tärkeää, että rakenteet ovat ilmatiiviitä.

3.3 Märkätilat
Puurunkoisen rakennuksen märkätilat toteutetaan samoilla periaatteilla kuin muussakin rakentamisessa. Puurunkoisessa talossa voidaan käyttää erillisiä märkätilaelementtejä tai rakentaa märkätila paikalla. Olennaista on estää veden pääsy rakenteisiin ja huolehtia kosteiden tilojen riittävästä ilmanvaihdosta. Märkätilan kantavat rakenteet suunnitellaan värähtelyteknisesti siten, että esimerkiksi pesukone ei aiheuta runkoon haitallista värähtelyä. Rakenteiden mahdolliset painumat huomioidaan siten, että ne eivät aiheuta vesieristeiden vaurioita. Rakenteiden vesieristyksen tekee sertifioitu asentaja. Työvaiheet dokumentoidaan laadunvarmistamiseksi.

3.4 Vesi- ja viemäriputket
Puurunkoisen talon vesi- ja viemärijärjestelmät toteutetaan samoin periaattein kuin muussakin rakentamisessa. Vesi- ja viemäriputket on suositeltavaa sijoittaa siten, että niiden kunto on helppo tarkistaa ja mahdolliset vuotokodat havaitaan välittömästi. Puurunko tarjoaa mahdollisuuksia sijoittaa putket myös rakenteiden sisään. Tällöin on suositeltavaa huolehtia siitä, että rakenne on helposti avattavissa. Jos mahdollisten vaurioiden havaitseminen on hankalaa, on suositeltavaa käyttää rakenteisiin sijoitettuja kosteusilmaisimia.

3.5 Kodinkoneet
Puurakennuksissa käytetään samanlaisia kodinkoneita kuin muissakin rakennuksissa. Pesukoneet sijoite-taan vesieristettyihin lattiakaivollisiin tiloihin, jolloin mahdollisen vuodon sattuessa vuotovedet valuvat suoraan viemäriin. Astianpesukoneiden alusta vesieristetään siten, että mahdollinen vuoto havaitaan nopeasti ja mahdolliset vuotovedet eivät pääse valumaan rakenteisiin. Rakennuksen runkomateriaalilla ei ole vaikutusta kodinkoneiden hajoamisriskiin.

3.6. Automaattinen sammutusjärjestelmä
Yli 2-kerroksiset puurunkoiset kerrostalot varustetaan RakMK osan E1 (palomääräykset ja ohjeet) mukaan automaattisella sammutusjärjestelmällä. Henkilö- ja omaisuusturvan kannalta automaattinen sammutusjärjestelmä on erittäin toimintavarma ja hyväksi koettu keino. 

Automaattisen sammutusjärjestelmän vaatimukset
Enintään 3 - 4 kerroksiseen asuinrakennukseen vaaditaan SFS-5980 (INSTA 900-1:2009) mukainen sammutusjärjestelmä ja 5 – 8 kerroksiseen asuinrakennukseen ja 3 – 8 kerroksiseen työpaikkarakennukseen OH (SFS-EN 12845) mukainen sammutusjärjestelmä.

Sammutusjärjestelmänä on suositeltavaa käyttää nk. korkeapainesuuttimilla varustettua sammutusjärjestelmää. Korkeapainesuuttimien teho perustuu vesisumuun, joka viilentää palokaasut estäen palon lieskahduksen ja täyden palon kehittymisen palokunnan tuloon asti. Tehokkaan vesisumun aikaansaamiseen tarvittava vesimäärä on verrattain vähäinen eikä aiheuta vesivahinkoja. Vesisumun etuna on myös, että toisin kuin vesi se toimii kolmiulotteisesti tukahduttaen esim. pöydän alla olevaa paloa. Korkeapainesuuttimilla varustetun järjestelmän etuja ovat myös tarvittavien varavesisäiliöiden kohtuullinen koko sekä vesisammutusjärjestelmää pienempi putkien koko.

3.7 Säärasitusten eliminoiminen rakennuksen vaipassa
Puurakennusten suunnittelu- ja rakenneratkaisuissa varaudutaan säärasitusten aiheuttamien seuraavasti. Vesikatto suunnitellaan siten, että veden lammikoituminen katolle estyy. Rakennuksen räystäillä ja ulkoisella sadevesiviemäriin johdetulla sadevesijärjestelmällä estetään veden valuminen katolta seinäpinnoille ja rakennuksen perustuksiin. Räystäät suojaavat ylimmän kerroksen julkisivuja sateelta. Paikoissa, joissa sateen on mahdollista ulottua ulkoseinäpinnoille, pinnat, aukkojen pielet ym. suunnitellaan siten, että vesi ohjautuu valuessaan rakenteista pois. Ulkoverhouksen alareunoihin ja pellityksiin tehdään ns. tippanokka. Puurakenteiden etäisyys maanpinnasta on vähintään 500 millimetriä. Kapillaarinen kosteuden nousu perustuksista puurakenteisiin estetään kermieristein. Rakennuksen perustusten kuivamisesta huolehditaan salaojin ja estämällä valumavesien kertyminen rakennusten juureen sekä tarvittaessa perustusten ulkopuolisella kermieristyksellä. Maanpinta tasataan viettämään rakennuksesta poispäin ja valumavedet hallitaan sadevesijärjestelmällä.

4 ONGELMATILANTEET JA NIIDEN HOITAMINEN

4.1 Vesivuotojen aiheuttamat vauriot
Vesivuodon sattuessa on ensiarvoisen tärkeää, että vaurion laajentuminen estetään katkaisemalla vedentulo ja että vaurionlaajuus selvitetään nopeasti. Vaurion luonteeseen vaikuttaa, tapahtuuko vuoto huonetilassa vai rakenteen sisällä.

Pienehköt huonetiloissa tapahtuvat vesivahingot eivät yleensä aiheuta rakenteellisia vaurioita vaan niistä selvitään lattiapinnoitteen kuivaamisella ja tarvittaessa vaihtamisella. Laajemmat vesivahingot aiheuttavat todennäköisesti myös rakenteiden kastumista, joka tulee kuivata. Mitä nopeammin kastuneet rakennekerrokset poistetaan sitä pienemmillä vaurioilla selvitään.

Huonetiloissa tapahtuvat vesivahingot kohdistuvat useimmiten lattiarakenteisiin. Puiset lattiarakenteet ovat akustisista syistä tavallisesti monikerroksellisia joten vesivaurion eteneminenkin on moniportainen. Kerrostalossa on tavallista käyttää lattiapinnoitteen alla betoni- tai kipsivalua, joka osaltaan imee vuodon aiheuttamaa kosteutta. Uivana valettu laatta on periaatteeltaan vastaava kuin muissakin rakennuksissa. Vesivaurion eteneminen puurakenteisiin asti ei aiheuta äkillisiä muodonmuutoksia tai lujuuden heikkenemistä. 

Rakenteiden sisällä tapahtuva vaurio johtaa ensin rakenteen sisällä olevien eristeiden kastumiseen. Seuraavaksi vesi kastelee verhouslevyt, minkä vuoksi puurunkoisessa talossa rakenteiden sisällä tapahtuvat vauriot havaitaan tavallisesti nopeasti, rakenteet voidaan avata ja vaurio korjata.

4.2 Rakenteiden kuivattaminen
Kastuneiden puurakenteiden korjaaminen on verrattain yksinkertaista ja nopeaa. Kastuneet puurakenteet avataan poistamalla pintaverhoukset. Kastuneet levyt ja eristeet yms. poistetaan ja puurunko kuivataan. Mikäli vesivaurio on hetkellinen, puurakenteet eivät ehdi kastua kuin pintaosista. Pintamärän puun kuivaus on nopeaa. Tämän jälkeen poistetut levyt ja eristeet yms. korvataan uusilla.

Järeiden puurakenteiden kuten suurten liimapuupalkkien ja pilareiden kuivaaminen tulee tehdä riittävän hitaasti puun halkeilun estämiseksi. Järeiden puurakenteiden kuivaamisesta on olemassa erillinen ohjeistus.

4.3 Puun kastuminen
Huokoisesta solukkorakenteesta johtuen puulle on ominaista, että se imee vettä. Kuusen kosteuseläminen on vähäistä sillä sen solurakenne (solun torus-läppä) kuivuu kiinni. Männyssä solukkorakenne kuivuu auki, joten kylestynyttä ts. pihkalla täyttynyttä ydinpuuta lukuun ottamatta se on kosteudelle altis.

Eri syysuunnissa veden imeytyminen on huomattavan erilaista. Puusoiron päästä imeytyy vettä moninkertainen määrä verrattuna pitkänsivun kykyyn imeä vettä.

Kosteus aiheuttaa puussa muodonmuutoksia. Kostuessaan puu turpoaa 4…12 % kosteuspitoisuudesta ja syysuunnasta riippuen. Vastaavasti puu kuivuessaan kutistuu. Nopea kuivuminen voi johtaa myös puun halkeiluun.

Vesivahingon aikaansaamassa lyhytkestoisessa kosteusrasituksessa puurakenteet kostuvat vain pinnasta. Puun läpikastuminen kestää huomattavan pitkään.

4.4 Laho ja home
Vesivahinko ei oikein korjattuna johda lahottajasienen tai homeen syntyyn. Lahottajasienien syntyminen edellyttää pitkäaikaista kosteusrasitusta sekä muita sienen kasvun edellyttämiä ominaisuuksia. Lahon ja homeen esiintyminen ovat merkki pitkäaikaisesta kosteusvauriosta. Homeitiöt viihtyvät sopivissa oloissa samalla tavoin kaikissa rakennuksissa.


Pyydämme huomioimaan aina julkaisun ajankohdan ja tarkistamaan kulloinkin voimassa olevat ajantasaiset rakentamisen määräykset, asetukset ja ohjeet. Ajantasaiset määräykset löytyvät muun muassa Ympäristöministeriön sivuilta.