Olet täällä

Puhetta puusta! artikkeli ja podcast -sarja

Artikkeli- ja podcastsarja esittelee puualan tekijöiden suulla esimerkkejä metsien ja puun käytön mahdollisuuksista ja tulevaisuudesta. Sarja kertoo yritysten ja ihmisten tarinoita sekä tarvittavasta työstä, jolla puu saadaan metsästä valmiiksi tuotteeksi. Se esittelee puualan monipuolisia ja mielenkiintoisia tehtäviä sekä kertoo minkälaisia urapolkuja ja kouluttautumisreittejä pitkin puu-uralle voi päästä.
Sweco on rakennetun ympäristön ja teollisuuden asiantuntija, joka suunnittelee tulevaisuuden kaupunkeja ja kestävämpää yhteiskuntaa. Euroopan johtavassa suunnittelu- ja konsulttialan yrityksessä työskentelee yli 16 000 työntekijää 14 eri maassa. Suomessa on 27 toimipistettä ja noin 2 400 työntekijää. Sweco on asiantuntijaorganisaatio, joka tuottaa palveluita muun muassa teollisuuden, arkkitehtuurin, infrarakentamisen, rakennetekniikan, projektinjohdon ja talotekniikan tarpeisiin. Tampereella toimiva projektipäällikkö Suski Friman on erikoistunut puurakennesuunnitteluun ja vastaa suurista puurakentamisen hankkeista. Puurakentamisen parissa Swecolla työskentelee täyspäiväisesti yli 40 ammattilaista.
Kuhmossa toimiva Elementti Sampo on massiivipuisia tilaelementtejä valmistava yritys, jonka päätuote on 4-8 -kerroksiset puukerrostalot. Tänä vuonna yhtiö arvioi valmistavansa noin 250 kerrostaloasuntoa ja ensi vuonna 400. Elementti Sammon elementtien valmistus perustuu Kuhmossa CLT-massiivipuulevyjen valmistuksen aloittaneen Crosslam Oy:n tuotantoon. Paikallisten yrittäjien omistama yritys valmistaa asennusvalmiita, täysin sisustettuja ja varusteltuja massiivipuisia moduuleita rakentamisen tarpeisiin. Yhtiön pääasiakasryhmänä myynti- ja kehitysjohtaja Sauli Ylinen pitää kunnallisia ja yhteiskunnallisia toimijoita, jotka haluavat rakentaa omalle asiakaskunnalleen hyviä, ympäristöystävällisiä, energiatehokkaita ja laadukkaita asuntoja.
Loviisassa vuonna 2016 perustettu Timberpoint on erikoistunut massiivipuisten CLT- ja LVL- rakentamisen tuoteosien valmistukseen ja kokoonpanoon rakennusteollisuudelle. Yhtiön perustajan ja toimitusjohtajan Marko Suonpään mukaan tavoitteena on kehittää uusia innovatiivisia ratkaisuja puuelementtien kokoonpanoon ja tehokkaaseen työstämiseen. Timberpointilla on pohjoismaiden suurin puuntyöstökone, jolla pystytään tuottamaan ja jalostamaan yksittäisiä jopa 44 metriä pitkiä puuosia. Suonpää korostaa uusien ratkaisujen kehittämistä, puurakentamisen osaamisen ja tiedon kasvattamista. Maamerkkejä, joihin Timberpoint on valmistanut puuosia, ovat Helsingin keskustakirjasto Oodin julkisivu ja tämän vuoden puupalkinnon saanut Joensuun 14-kerroksinen puukerrostalo Majakka. Parhaillaan tehtaassa valmistetaan puuosia ensi vuoden Tokion Olympialaisten Suomi-paviljonkiin.
Suomen ensimmäisellä CLT-tehtaan perustajalla Juha Virralla on syvät juuret puunjalostuksessa. Kuhmolaisen Crosslam Oy:n toimitusjohtaja kasvoi sahateollisuutta harjoittaneessa yrittäjäperheessä ja polku johti luonnollisesti Teknilliseen korkeakouluun opiskelemaan puun mekaanista teknologiaa ja puumarkkinatiedettä. Virta teki pitkään työuran Kuhmo Oy:n tuotantopäällikkönä, markkinoissa ja myynnissä sekä yrittäjänä. Keski-Euroopassa ja Englannissa vietettyjen työvuosien 1992-2011 aikana CLT-massiivipuulevy tuli tutuksi. - Kun lopetin sahatavarahommat vuoden 2011 lopussa, mietin vuoden ja päädyin aloittamaan CLT:n valmistuksen Kuhmossa, missä oli hyvät edellytykset sekä raaka-aineen että työvoiman saatavuuden kannalta.
Kouvolassa on valmistettu puisia elementtirakennuksia 1960-luvulta alkaen. Kolme vuosikymmentä radan rakentamisen ja korjauksen parissa yrittäjänä toiminut Veli Hyyryläinen hankki kymmenen vuotta sitten omistukseensa puurakentamisen elementtejä valmistaneen Elementti-E:n. Puunjalostus ja puurakentaminen olivat ”sahanpurua sieraimissa syntyneelle” Hyyryläiselle tuttuja jo lapsuudenkodin sahayrittäjäperheestä. - Kun yrittäjänä lähestyn asioita tuotteen ja tuotannon kehittämisen kautta, näin teollisessa puurakentamisessa paljon mahdollisuuksia, sanoo Hyyryläinen. Elementit E tunnetaan erityisesti koulurakentamisesta ja siirtokelpoisen rakennuksen konseptin kehittämisestä. Hyyryläinen pitää tätä aitona kiertotaloutena sen sijaan että rakennus purettaisiin. Yritys on vahvasti mukana teollisen puurakentamisen kehitystyössä ja oppisopimuskoulutuksessa yhteistyössä paikallisen ammattikoulun kanssa.
Puurakentamisen kehittämishankkeita on käynnissä eri puolilla Suomea. Kainuun ELY -keskuksessa toimiva puutuotealan toimialapäällikkö Inkariina Sipiläinen koordinoi puualan hankkeita, joiden tavoitteena on luoda uusia yrityksiä ja työpaikkoja. - Puutuotealan PuuSuomi-verkosto tähtää siihen, että alaa saataisiin yhteisesti ja läpinäkyvästi kehitettyä. Esimerkiksi puun käyttöön infrarakentamiseen ei ole panostettu juuri ollenkaan, vaikka sitä palvelevassa tuotannossa on isoja mahdollisuuksia. Hankkeilla on iso merkitys toimialan tunnetuksi tekemisessä.
Keski-Suomen itäosissa, Konnevedellä sijaitsee innovatiiviseen puun jalostukseen erikoistunut yritys Jukola Industries Oy. Teolliseksi muotoilijaksi opiskellut Jouni Lehmonen on kehittänyt puuntyöstötekniikan, jolla voidaan toteuttaa 3-ulotteisia visuaalisia kuvia ja grafiikkaa puupintaan. Lehmonen kuvaa tuotteen ilmentävän tilaajan identiteettiä, mikä on avannut markkinoita eri kulttuureita edustaviin vientimaihin kuten Israeliin, Yhdysvaltoihin ja Pohjoismaihin.
Tampereella sijaitseva Kraa Kraa Eyewear Oy valmistaa puisia silmälasi- ja aurinkolasien kehyksiä. Puualan artesaaniksi opiskellut Matti Hänninen alkoi kehysvalmistajaksi, kun ei löytänyt itselleen sopivia kehyksiä. Vuonna 2012 yrittäjänä aloittanut Hänninen suunnittelee kehykset itse. Hän on kehittänyt kehysten valmistukseen CNC-jyrsimelle soveltuvan valmistusmenetelmän.
Suuret ikäluokat hiihtivät Järvisillä, Lampisilla ja Ylösillä. Niitä voideltiin parafiinilla tai kynttilällä ja niillä rakennettiin suomalaisen hiihtourheilun menestystarinaa. Kun puusuksilla hiihtänyt Juha Mieto hävisi Falunin MM-kisoissa muovisuksilla hiihtäneelle Ruotsin Thomas Wassbergille, alkoi kilpahiihdossa uusi aikakausi. Puusuksen tarina jatkuu silti yhä muun muassa metsäsuksena, syvän lumen suksena ja harrastekäytössä. Puusuksia käyttävät myös ne, jotka haluavat kokea hiihdossa menneen ajan tunnelmaa ja hiihtää metsässä metsästä lähteneellä suksella.
Tässä podcastissa ja artikkelissa tapaamme Nikarin perinnettä jatkavan Johanna Vuorion, jolle puukäsityön perinteen ja ekologisen valmistuksen yhdistäminen moderniin materiaalilähtöiseen muotoiluun on edelleen toiminnan ydin. Vuorio kertoo Nikarin löytäneen sekä Suomesta että maailmalta asiakkaita, joille aidot materiaalit ovat tärkeitä ja jotka ovat kyllästyneet pintakiiltoon. ”He haluavat aitoja asioita, vähemmän, mutta hyvää ja näyttäisi siltä, että se ryhmä on kasvamaan päin”.
Puhetta puusta! artikkeli- ja podcast-sarja kertoo puualan tekijöiden suulla esimerkkejä puun käytön monista mahdollisuuksista ja tulevaisuudesta. Sarja kertoo yritysten ja ihmisten tarinoita sekä tarvittavasta työstä, jolla puu saadaan metsästä valmiiksi tuotteeksi. Lisäksi sarjassa kerrotaan, minkälainen urapolku ja kouluttautuminen ovat tekijänsä kyseisiin tehtäviin johtaneet ja keskustellaan yritysten vaikutuksista ilmastomuutokseen, aluetalouteen ja työllisyyteen.