Olet täällä

Puheenvuoroja puusta

Puukerrostalojen rakentaminen Ruotsissa on erittäin kilpailukykyistä. Merkittävin kilpailutekijä on rakentamisen nopeus, sanoo tilaelementtikerrostalojen valmistukseen erikoistuneen Lindbäcks Bygg yhtiön toimitusjohtaja Stefan Lindbäck. Toinen keskeinen kilpailutekijä on teollisen valmistuksen aikaansaama tasainen laatu. Lindbäckin mukaan puukerrostalojen rakentamisessa itse puumateriaalilla on varsin vähäinen merkitys. Puun ekologisuutta pidetään tulevaisuuden myyntivalttina, mutta materiaalia tärkeämpiä ovat puurakentamisen nopeus, keveys, toimivuus ja tehokkuus. Puukerrostalot maksavat työmaalle toimitettuna ja siellä valmiiksi viimeisteltynä hankkeesta riippuen noin 2000 - 2200 eu/m2. Yritys on valmistanut vuoden 1994 jälkeen yli 5600 puurakenteista kerrostaloasuntoa. Ruotsissa puurakenteisten kerrostalojen osuus kerrostalomarkkinasta on noin viidennes, kun Suomessa niiden osuus on prosentin luokkaa.
Keski-Eurooppalaiseen perinteeseen kuuluvat raskaan ja kevyen liikenteen puusillat ovat tulleet vahvasti myös Ruotsiin. Pohjois-Ruotsissa sijaitseva Martinsonin puusiltatehdas on valmistanut kahden vuosikymmen aikana noin 700 liimapuurakenteisia raskaan ja kevyen liikenteen siltaa. Nykyisin tuotantovauhti on noin 50 siltaa vuodessa. Puisten siltojen markkinaosuus on noussut Ruotsissa 20 prosenttiin viimeisen 15 vuoden aikana. Suomessa raskaan liikenteen käytössä olevien suurikokoisten puusiltojen tuotanto on yksittäisten kohteiden varassa.
Moderni Puukaupunki -hankkeen tavoitteena on saada käyntiin mittavia puukerrostalohankkeita, joissa korostuvat rakentamisen teollinen prosessi, hyvä arkkitehtuuri ja asuinmiljöö. Hankkeen vetäjän, tekniikan tohtori Markku Karjalaisen mielestä Ruotsin myönteiset kokemukset puukerrostalorakentamisesta, kasvavat ympäristöarvot ja isojen metsäyhtiöiden sitoutuminen puurakentamisen järjestelmien kehittämiseen saivat aikaan uuden puurakentamisen aallon. Nyt kyse on mittavasta kilpailukykyisestä teollisesta volyymirakentamisesta, arvioi Karjalainen. Asukkaat haluavat, että puurakentamista suosivat arvot kuten energiatehokkuus, ympäristöarvot ja ekologisuus korostuvat tulevaisuuden rakentamisessa.
UPM Living yksikön tavoitteena on kehittää uusia tuotteita kestävän kehityksen mukaiseen rakentamiseen, sanoo johtaja Arto Halonen. Puurakentamisen tuotteiden ja palvelujen kehittämisen itsenäisenä liiketoimintana Halonen näkee suurena mahdollisuutena. Halonen uskoo puun kilpailukyvyn paranevan jatkossa sen ekologisten arvojen ansiosta, jotka ovat vahvistumassa myös Euroopassa ja Suomessa. Hyvällä arkkitehtuurilla, korkealaatuisella designilla ja alhaisella hiilijalanjäljellä puutuotteillamme on lupaava tulevaisuus sekä rakentamisessa että sisustamisessa, uskoo Halonen. Yhtiö pyrkii tuomaan tulevaisuudessa kotien ja sisustamisen puutuotteet myös verkkokauppaan ja etsii asemaa puurakentamisen kokonaisjärjestelmien toimittajana.
Puurakentamisen todellinen läpimurto tapahtuu sitten, kun rakentamisessa otetaan ympäristöperusteinen materiaalivertailu tosissaan ja aletaan sen perusteella ohjata rakennustuotantoa, sanoo Finnforestin rakentamisen liiketoimintasegmentistä vastaava johtaja Mika Kallio. Kun ala ennen kilpaili tuotteella ja hinnalla, nyt tulee mukaan myös ympäristösuorituskyky ja materiaali. Päättäjien tulisi ryhtyä ohjamaan rakentamista paitsi energiankulutuksen niin myös hiilijalanjäljen osalta, vaatii Kallio. Kiinteistöveron kytkeminen hiilijalanjälkeen autoverotuksen tapaan voisi toimia rakentamisen ohjauksen välineenä.
Suomeen rakennettiin vuosina 1965 - 1975 kaupunkien lähiöihin 360 tuhatta betonikerrostaloasuntoa. Kaikki talot ovat tulossa peruskorjausvaiheeseen lähivuosina. Betonikerrostalojen peruskorjaaminen tulee olemaan niiden rakentamisvaiheen jälkeen Suomen laajakantoisimpia rakentamisen haasteita, koska kyse on myös mittavan omistus- ja vuokra-asunnoissa kiinni olevan omaisuuserän pelastamisesta. Puurunkoisista suurelementeistä on kehitetty kustannustehokas teollinen menetelmä betonikerrostalojen energiatehokkuuden ja julkisivujen parantamiseen. Riihimäellä toteutettu rakennusmenetelmän suomalainen pilottihanke on osoittautunut menestykseksi.
Työ- ja elinkeinoministeriön uudelleen käynnistämän PuuSuomi-verkostohankkeen tavoitteena on vauhdittaa puutuotealan kehittämistä ja puurakentamista. - Maakunnan toimijat ovat osoittautuneet tärkeiksi puutuotealan eteenpäin viemisessä, sanoo verkostohankkeen vetäjä, puutuotealan toimialapäällikkö Pasi Loukasmäki. Vetäjä patistaa maakunnallisia toimijoita yhteistyöhön, koska puurakentamisen vahva kehittäminen maakunnissa palvelee kansallisia tavoitteita. Maakuntiin tarvitaan uusia puutuotealan yrityksiä sekä ennen muuta rakennustuoteteollisuutta, joka käyttää puutuotteita.
Sisustusarkkitehti Tapio Anttila näkee designissa olevan paljon mahdollisuuksia, joilla voidaan korvata massateollisuuden rakennemuutoksen jättämää tyhjiötä niin tuotannon kuin työpaikkojenkin osalta. - Suomessa on materiaalia ja osaamisen perinnettä, mutta nyt mennään vähän vanhalla maineella, sanoo Anttila. Meidän vientimaineemme perustuu edelleen Artekiin ja Marimekkoon. Emme ole pystyneet tekemään uusia avauksia. Suomalainen design-vienti on alamaissa, vaikka meillä on aikanaan ollut merkittävää vientiä mm huonekaluteollisuudessa.
Puutuoteteollisuudesta ja puurakentamisesta haetaan Kouvolan seudulle uusia yrityksiä ja työpaikkoja. UPM:n päätös lopettaa Myllykosken tehtaan paperituotanto on vauhdittanut Kouvolaan suunnitellun puurakentamisen osaamiskeskuksen Woodinnon käynnistämistä. Kaupunki hakee nyt rakennemuutoksen tylysti kohtelemalle alueelle valtiolta tukea ja rahoitusta puutuoteliiketoimintaan ja puurakentamiseen erikoistuneen yritystoiminnan ja puutuotealan osaamiskeskuksen käynnistämiseksi.
Metsä ja puu ovat antaneet uudelle Helsingin Musiikkitalolle paitsi ulkoista ilmettä, luonnetta, tunnelmaa, myös kuvaavia ilmaisuja. Talon äänimestari Sepi Myllyrinne kertoo, miten kiulumaisesta salista on alettu puhua savusaunana sen lämpimien tummien koivupaneelien sävyjen ansiosta, viinitarhamaisen katsomon keskenään limittäin asetetuista penkeistä tukkisumana, puiset portaat ovat puroja ja salin kanooppi, äänen sointia säätelevä katos, sai yleisökilpailussa nimen Sointilatvus. Kanooppi tarkoittaa myös trooppisen metsän latvalehvästöä, jossa soi tuuli. Näiden arvioiden myötä pääsali näyttää kasvavan aikanaan osaksi suomalaista kansallismaisemaa.
- Olemme tunnistaneet puutuoteliiketoiminnassa paljon kasvun mahdollisuuksia, sanoo StoraEnson puuliiketoiminnan johtaja Hannu Kasurinen. Puutuoteteollisuuden uuden tulemisen ydin on teollisessa prosessissa ja sen tuomassa tuotannon tehokkuudessa, tarkkuudessa ja laadussa. Haluamme mennä rakennusmarkkinoille valmiilla konseptilla, tuottaa rakentamiseen elementtien ohella valmiita ratkaisukokonaisuuksia, muistuttaa Kasurinen. Hän pitää alan kannalta merkittävimpänä markkinana Keski-Eurooppaa, jossa annetaan näytöt ja luodaan puurakentamisen osaamista ja koulutusta.
- Puurakentaminen on jo nyt kilpailukykyistä Suomessa, arvioi Rakennusliike Reponen Oy:n toimitusjohtaja Mika Airaksela. Puurakentaminen vaatii kuitenkin edelleen laajaa kehitystyötä, suunnittelun parantamista sekä työmaaprosessien yksinkertaistamista ja nopeuttamista. Airakselan mielestä puu ei tarvitse eri vapauksia, vaan se pystyy toimimaan samoilla säännöillä kilpailukykyisesti muiden materiaalien kanssa. Korjausrakentamisessa ja energiatehokkaassa rakentamisessa Airaksela näkee lähivuosina nopeaa kasvua ja suuria puun käytön mahdollisuuksia.
Puu rakennusraaka-aineena aiheuttaa selvästi pienemmät energia- ja luonnonvarojen kulutukset sekä kasvihuonekaasupäästöt kuin betoni ja teräs. Tähän johtopäätökseen päädytään Suomen ympäristökeskuksen tuottamassa raportissa, jossa vertailtiin eri rakennusmateriaaleja ympäristövaikutusten kannalta.
Uusi asunto- ja viestintäministeri Krista Kiuru (sd) on valmis vahvoihin yhteiskunnan ohjauskeinoihin ympäristövaikutuksiltaan edullisempien rakentamisen vaihtoehtojen lisäämiseksi. ”Energiatehokkuuden ja elinkaariajattelun tulee ulottua kaikkeen rakentamiseen alkaen maankäytöstä ja kaavoituksesta ja päätyä julkiseen ja korjausrakentamiseen sekä kaikkeen asuntotuotantoon”, arvioi ministeri Kiuru.
Tämän vuoden asuntomessuilla nähdään kuluttajien ekologisen tietoisuuden kasvu ja puun käytön monipuolistuva trendi. Kasvavat energiakustannukset ja ekologisten arvojen huomioiminen näkyvät rakennustuotannossa sekä loma-asunto- että varsinaisilla asuntomessuilla, joissa kohtaa kuluttajien tämän hetken arvostukset ja mieltymykset. Rakentamisen ympäristövaikutuksia seurataan entistä tarkemmin luonnon varojen kulutuksen, energiakulutuksen ja hiilidioksidipäästöjen kannalta. Ekotehokas puurakentaminen ja puun käytön monipuolistuminen olivat keskeisessä roolissa Mäntyharjun loma-asuntomessuilla, jossa kohtasivat perinteinen ja tulevaisuuteen tähtäävä loma-asuntorakentaminen.
Puurakentamisen edistäminen uudessa hallitusohjelmassa on otettu toimialalla hyvin vastaan. Kataisen hallitus sitoutuu vahvasti puurakentamisen edistämiseen neljän ministeriön vastuualueilla olevilla ohjelmatavoitteilla. Näin hallitus jatkaa jo neljän edellisen hallituksen ajan jatkunutta vahvaa valtiovallan ja teollisuuden välistä yhteistyötä puurakentamisen edistämiseksi ja koko puutuoteteollisuuden vahvistamiseksi. Alan aiemmat kehittämisohjelmat saavat jatkoa uusilla ohjelmilla, joiden yhteinen nimittäjä on lisätä uusiutuvien luonnonvarojen käyttöä rakentamisessa, pienentää rakentamisen hiilijalanjälkeä ja lisätä puutuoteteollisuuteen työpaikkoja.

Sivut

Tilaa syöte Puheenvuoroja puusta | Puuinfo