Olet täällä

Ajankohtaista / Puheenvuoroja puusta

Rakennusteollisuuden toimitusjohtaja Tarmo Pipatti pitää energiatehokkuuteen tähtäävää rakennusalan säädösten uudistamista liian nopeana. -Käytännön toimijana en jaksa uskoa, että Brysselistä käsin ohjataan koko eurooppalainen rakentaminen nollaenergiatasoon. Energiatehokkuusinvestointien tarve koko rakennuskannassa on 50 miljardia euroa ja se on tässä tilanteessa äärimmäisen haastava ja hankala tavoite, arvioi Pipatti. Vaikka rakennusala hyötyykin energiatehokkuusuudistuksista uusina työtilaisuuksina moneksi vuosikymmeneksi, uudistusten suhteen tarvitaan nyt malttia. Rakennusalan lainsäädäntöön Pipatti kaipaa materiaalineutraalisuutta. Päättäjien tehtävä on asettaa rakentamiselle sellaiset materiaalineutraalit reunaehdot, mitkä rakennusten tulee täyttää esimerkiksi paloturvallisuuden ja energiatehokkuuden suhteen.
Suomalaisen puurakentamisen pääteemaksi on nousemassa arkkitehtuurin ja designin yhdistäminen moderniin ympäristötietoiseen ja energiatehokkaaseen rakentamiseen. – Me olemme tunnettuja metsistämme, arkkitehtuurista ja laadukkaasta designista, jotka voisimme nyt yhdistää puurakentamisessa, sanoo metsäalan strategisen ohjelman johtaja Sixten Sunabacka elinkeinoministeriöstä. Puurakentaminen voi toimia koko metsäsektorin uudistamisen aurankärkenä. Modernilla puurakentamisella ja puutuotteilla voimme luoda suomalaisille konkreettista kuvaa uusiutuvan luonnonvaramme mahdollisuuksista. Tätä kuvaa voidaan laajentaa myös muihin puukuitumateriaaleihin kuten älypakkauksiin ja puuta sisältäviin erilaisiin komposiitteihin. Tämän ympärille on myös mahdollista rakentaa aivan uudenlaista yritys- ja palvelutoimintaa.
Puuinfon toimitusjohtaja TkL Mikko Viljakainen aloitti vuoden vaihteessa myös Puutuoteteollisuus ry:n toimitusjohtajana. Puutuoteteollisuus ry edustaa puutuotejaoston yrityksiä Rakennustuoteteollisuus RTT:ssä. Puutuoteteollisuus ry:n edellinen johtaja DI Markku Leinos jatkaa puutuotteiden erityisasiantuntijana syyskuun loppuun. Muutos on osa toimenpiteitä, joilla puutuotealan asemaa rakennusteollisuudessa vahvistetaan.
MTK:n puheenjohtaja Juha Marttila on huolissaan suomalaisen metsäteollisuuden tulevaisuudesta. - Metsäteollisuuden viimeiset vuodet ovat olleet karmeita massa- ja paperiteollisuuden alasajon myötä, sanoo Marttila. Mekaanisen sektorin kehittäminen on tässä tilanteessa avainsana. Suomen metsäteollisuuden kilpailukyky ei tule halvasta raaka-aineesta, vaan osaamisesta ja tuotteiden laadusta. Meillä on vuosikymmenien aikana rakennettu hyvä teollisuuden infrastruktuuri ja sertifioitu puuraaka-aine, joilla kyllä pitäisi pärjätä. Marttilan mielestä nyt tarvitaan aivan uudenlaista otetta koko mekaanisen metsäteollisuuden kehittämiseen ja puurakentamisen vahvaan edistämiseen.
Puurakentaminen on Venäjällä vahvassa kasvussa. Pietarin alueella puurakentamisen osuus pientaloissa ja pienkerrostaloissa on kolminkertaistunut. Pääministeri Putin on käynnistänyt Oma Koti- nimisen pientalo-ohjelman, jonka tavoitteena on rakentaa puurakenteisia omakotitaloja valtion tuella. Myös Venäjällä perustellaan puurakentamisen lisäämistä ympäristö- ja energiasyillä sekä oman raaka-aineen tehokkaammalla jatkojalostuksella. Sotshin talviolympialaisiin valmistuu mittava puurakenteinen kelkkarata. Vireillä on rakentamissäädösten uusiminen ja saattaa normit yhteneväisiksi EU:n normien kanssa. Suomelta odotetaan nyt uuden energiatehokkaan rakentamisen teknologian, osaamisen ja koulutuksen tuontia Venäjän puurakentamisen markkinaan.
Vuotuisessa puurakentamisen Forum Holzbau suurtapahtumassa oli tänä vuonna poikkeuksellisen innostunut ja tulevaisuushakuinen tunnelma. Eikä ihme, sen verran vahvassa vedossa puurakentaminen näyttää monessa Euroopan maassa nyt olevan. Mutta mikä sitten yhdistää kaikissa maissa viriävää kiinnostusta puuta kohtaan rakennusmateriaalina. Valtatrendi on puun nousu vihreän rakentamisen ytimeen sen ekologisten ja energiatehokkuuteen liittyvien ominaisuuksien ansiosta.
Vuotuinen eurooppalainen puurakentamisen suurtapahtuma Forum Holzbau Saksan Garmisch-Partenkirchenissä osoitti puurakentamisen olevan vahvassa vedossa Keski-Euroopassa. Puun asema kaikessa rakentamisen markkinassa on vahvistunut ja suosio kasvanut erityisesti sen ekologisten ja energiatehokkuuteen liittyvien ominaisuuksien ansiosta. Julkiset päättäjät, niin kaupunki- kuin maakuntatasoilla, ovat vahvasti sitoutuneet vihreään rakentamiseen. Puurakentamisen läpimurto myös kaupunkirakentamisessa on tapahtunut mm. Sveitsin Zürichissä, Itävallan Wienissä ja Saksan Freiburgissa, joissa kaikissa kaupungeissa on meneillään mittavia puurakentamisen hankkeita niin asuntotuotannossa kuin julkisessakin rakentamisessa. Tämän buumin taustalla on vahva ympäristötietoisuuden kasvu, josta kaupungit haluavat tehdä vihreän ekocity-brändin.
Vuoden alussa tehty rakennusten palomääräysten uudistaminen koski vain puukerrostaloja. Uudistamisen jälkeen on käyty keskustelua siitä, olisiko sprinklauspakko pitänyt ulottaa kaikkiin asuinkerrostaloihin materiaalista riippumatta. Kehityspäällikkö Jaakko Kääriäinen sammutusjärjestelmiä valmistavasta Marioff Corporation Oy:stä viittaa kokemuksiin Yhdysvalloista, jossa kaikki asunnot palosuojataan rakennusmateriaalista riippumatta. Palosuojaus tulee nähdä ihmisten, kiinteistöjen ja liiketoiminnan jatkuvuuden suojaamisena ja siksi sen tulisi olla pakollista niin asunnoissa kuin toimistoissakin, sanoo Kääriäinen. Hän uskoo, että valtaosa tulipalojen aiheuttamista asuntokuolemista voitaisiin välttää asuntojen sprinklauksella. Asukkaat arvostavat turvallisuutta ja siksi puukerrostalot saivat pakkosprinklauksen myötä kuluttajien silmissä kilpailuedun, jota puualan tulee käyttää hyväksi.
Rakennusteollisuuden puheenjohtajana toimiva Lemminkäisen toimitusjohtaja Timo Kohtamäki ottaa kantaa rakentamisen materiaaleista käytävään keskusteluun ja katsoo, että kaikilla materiaaleilla on oltava yhteneväiset kriteerit. - Tällöin kilpailu on puolueetonta ja avointa, sanoo Kohtamäki. Rakennusteollisuuden kannalta on hyvä, että kehitetään uusia rakentamisen teknologioita, koska niissä on aina tuottavuuden kehittämisen mahdollisuus. Rakentamisen materiaalikysymystä Kohtamäki ei ratkaisisi politiikalla tai sääntelyllä, vaan eri materiaalien käytettävyydellä, tekniikalla, markkinoilla ja lopulta asiakkaiden valinnoilla. - Meillä on tästä Rakennusteollisuuden piirissä laaja yhteisymmärrys, vakuuttaa Kohtamäki.
Sitra on ottanut keskeisen roolin energiatehokkaan ja kestävän rakentamisen kehitystyössä Suomessa. - Sitra on omalta osaltaan edistämässä ja toteuttamassa hankkeita, joilla näytetään, että suuri muutos rakentamisessa on mahdollinen, kertoo Sitran Energiaohjelman johtaja Jukka Noponen. Sitra on mukana demohankkeissa ja vaikuttamassa kestävää rakentamista edistävien rakentamismääräysten kehittämiseen. Noposen mielestä nyt tulee puhua laajasta kestävyysajattelusta, joka kattaa materiaalitehokkuuden, energian käytön sekä ihmisen elinympäristön ja elämäntavat. Sitran uusi puurakenteinen toimitalo valmistuu Helsingin Jätkäsaareen vuonna 2014. Siinäkin kestävällä rakentamisella luodaan uutta kaupunkikuvaa ja -kulttuuria.
Helsingin kaupunki haluaa edistää puurakentamisen läpimurtoa ja olla puurakentamisen veturina Suomessa. Apulaiskaupunginjohtaja Hannu Penttilän mielestä puukerrostalorakentamiseen liittyy myönteinen mielikuva asumisviihtyvyydestä ja hyvästä arkkitehtuurista, joka muokkaa tulevaisuuden kaupunkikuvaa. Kaupungin linjauksella lisätä puurakentamista halutaan tukea myös ilmastomuutoksen tavoitteita ja pienentää rakentamisen hiilijalanjälkeä. Penttilän arvion mukaan lähivuosien puurakentamisen mahdollisuudet ovat Helsingissä jopa 300 tuhatta kerrosneliömetriä, joka merkitsee 5000 asuntoa. Tätä voidaan pitää erittäin merkittävänä sysäyksenä puurakentamisen vauhdittamiseksi.
Mielenkiinto puukerrostaloja kohtaan on kasvussa myös sijoittajien keskuudessa. Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Eteran toimitusjohtajan Hannu Tarkkosen mukaan ympäristökysymyksistä on kasvamassa rakentamisessa vahva trendi. Puu mielletään terveelliseksi ja hyväksi materiaaliksi, sillä on hyvä imago ja puukerrostaloista on kehittymässä hyvä brändi, uskoo Tarkkonen. Kun kerran puurakentamisen osuus on Euroopassa ja Ruotsissa kasvava, miksei se voi olla myös Suomessa, kysyy Tarkkonen. Etera on Helsingin Viikkiin valmistuvan mittavan puukerrostalohankkeen rakennuttaja.
Suomen ilmastopolitiikasta vastaava ympäristöministeri Ville Niinistö pitää välttämättömänä, että rakentamiseen löydetään materiaali- ja resurssitehokkaampia ratkaisuja. Luonnonvarojen kulutuksen kannalta suuren hiilijalanjäljen aiheuttava betonirakentaminen tulee tiensä päähän, arvioi Niinistö. Ilmastotavoitteiden kannalta myös rakennusteollisuudessa on siirryttävä vähän päästöjä tuottaviin materiaaleihin. Puurakentamista Niinistö pitää hyvänä esimerkkinä vihreän talouden mahdollisuuksista, joilla tavoitellaan siirtymistä kestävään kulutukseen. Puurakentamisen lisäämisellä on myös mittava vaikutus ilmastotavoitteiden toteutumisen lisäksi tuotekehittelyyn, vientiin ja työllisyyteen. Suomi voisi tehdä puurakentamisesta modernin kaupunkisuunnittelun näyteikkunoita myös maailmalle ja edistää näin rakentamisosaamisen vientiä, esittää ministeri Ville Niinistö.
Puukerrostaloissa asuvat tyytyväiset asukkaat pitkään. Puukerrostalojen asukastyytyväisyyttä on tutkittu Finnish Wood Researchin toimesta ja päädytty siihen että asukkaiden viihtyvyys ja tyytyväisyys oli korkealla tasolla sekä vuokralla että omistusasunnoissa asuvien asukkaiden keskuudessa. Puurakentamista Järvinen pitää tulevaisuuden rakentamismuotona. Tutkimuksen johtaja Kimmo Järvinen ehdottaa kiinteistöille viiden vuoden välein tapahtuvaa katsastusjärjestelmää. Säännöllisin välein tulisi mitata asuntojen tiiviydet, ilmanvaihto, ilmalaatu ja mahdolliset akustiikassa tapahtuneet muutokset. Taloista ja asunnoista on pidettävä hyvää huolta, koska niissä on kiinni suuri kansallisvarallisuus ja niissä vietetään paljon aikaa, sanoo Järvinen.
Puukerrostalojen rakentaminen Ruotsissa on erittäin kilpailukykyistä. Merkittävin kilpailutekijä on rakentamisen nopeus, sanoo tilaelementtikerrostalojen valmistukseen erikoistuneen Lindbäcks Bygg yhtiön toimitusjohtaja Stefan Lindbäck. Toinen keskeinen kilpailutekijä on teollisen valmistuksen aikaansaama tasainen laatu. Lindbäckin mukaan puukerrostalojen rakentamisessa itse puumateriaalilla on varsin vähäinen merkitys. Puun ekologisuutta pidetään tulevaisuuden myyntivalttina, mutta materiaalia tärkeämpiä ovat puurakentamisen nopeus, keveys, toimivuus ja tehokkuus. Puukerrostalot maksavat työmaalle toimitettuna ja siellä valmiiksi viimeisteltynä hankkeesta riippuen noin 2000 - 2200 eu/m2. Yritys on valmistanut vuoden 1994 jälkeen yli 5600 puurakenteista kerrostaloasuntoa. Ruotsissa puurakenteisten kerrostalojen osuus kerrostalomarkkinasta on noin viidennes, kun Suomessa niiden osuus on prosentin luokkaa.
Keski-Eurooppalaiseen perinteeseen kuuluvat raskaan ja kevyen liikenteen puusillat ovat tulleet vahvasti myös Ruotsiin. Pohjois-Ruotsissa sijaitseva Martinsonin puusiltatehdas on valmistanut kahden vuosikymmen aikana noin 700 liimapuurakenteisia raskaan ja kevyen liikenteen siltaa. Nykyisin tuotantovauhti on noin 50 siltaa vuodessa. Puisten siltojen markkinaosuus on noussut Ruotsissa 20 prosenttiin viimeisen 15 vuoden aikana. Suomessa raskaan liikenteen käytössä olevien suurikokoisten puusiltojen tuotanto on yksittäisten kohteiden varassa.
Moderni Puukaupunki -hankkeen tavoitteena on saada käyntiin mittavia puukerrostalohankkeita, joissa korostuvat rakentamisen teollinen prosessi, hyvä arkkitehtuuri ja asuinmiljöö. Hankkeen vetäjän, tekniikan tohtori Markku Karjalaisen mielestä Ruotsin myönteiset kokemukset puukerrostalorakentamisesta, kasvavat ympäristöarvot ja isojen metsäyhtiöiden sitoutuminen puurakentamisen järjestelmien kehittämiseen saivat aikaan uuden puurakentamisen aallon. Nyt kyse on mittavasta kilpailukykyisestä teollisesta volyymirakentamisesta, arvioi Karjalainen. Asukkaat haluavat, että puurakentamista suosivat arvot kuten energiatehokkuus, ympäristöarvot ja ekologisuus korostuvat tulevaisuuden rakentamisessa.
UPM Living yksikön tavoitteena on kehittää uusia tuotteita kestävän kehityksen mukaiseen rakentamiseen, sanoo johtaja Arto Halonen. Puurakentamisen tuotteiden ja palvelujen kehittämisen itsenäisenä liiketoimintana Halonen näkee suurena mahdollisuutena. Halonen uskoo puun kilpailukyvyn paranevan jatkossa sen ekologisten arvojen ansiosta, jotka ovat vahvistumassa myös Euroopassa ja Suomessa. Hyvällä arkkitehtuurilla, korkealaatuisella designilla ja alhaisella hiilijalanjäljellä puutuotteillamme on lupaava tulevaisuus sekä rakentamisessa että sisustamisessa, uskoo Halonen. Yhtiö pyrkii tuomaan tulevaisuudessa kotien ja sisustamisen puutuotteet myös verkkokauppaan ja etsii asemaa puurakentamisen kokonaisjärjestelmien toimittajana.
Puurakentamisen todellinen läpimurto tapahtuu sitten, kun rakentamisessa otetaan ympäristöperusteinen materiaalivertailu tosissaan ja aletaan sen perusteella ohjata rakennustuotantoa, sanoo Finnforestin rakentamisen liiketoimintasegmentistä vastaava johtaja Mika Kallio. Kun ala ennen kilpaili tuotteella ja hinnalla, nyt tulee mukaan myös ympäristösuorituskyky ja materiaali. Päättäjien tulisi ryhtyä ohjamaan rakentamista paitsi energiankulutuksen niin myös hiilijalanjäljen osalta, vaatii Kallio. Kiinteistöveron kytkeminen hiilijalanjälkeen autoverotuksen tapaan voisi toimia rakentamisen ohjauksen välineenä.
Suomeen rakennettiin vuosina 1965 - 1975 kaupunkien lähiöihin 360 tuhatta betonikerrostaloasuntoa. Kaikki talot ovat tulossa peruskorjausvaiheeseen lähivuosina. Betonikerrostalojen peruskorjaaminen tulee olemaan niiden rakentamisvaiheen jälkeen Suomen laajakantoisimpia rakentamisen haasteita, koska kyse on myös mittavan omistus- ja vuokra-asunnoissa kiinni olevan omaisuuserän pelastamisesta. Puurunkoisista suurelementeistä on kehitetty kustannustehokas teollinen menetelmä betonikerrostalojen energiatehokkuuden ja julkisivujen parantamiseen. Riihimäellä toteutettu rakennusmenetelmän suomalainen pilottihanke on osoittautunut menestykseksi.
Työ- ja elinkeinoministeriön uudelleen käynnistämän PuuSuomi-verkostohankkeen tavoitteena on vauhdittaa puutuotealan kehittämistä ja puurakentamista. - Maakunnan toimijat ovat osoittautuneet tärkeiksi puutuotealan eteenpäin viemisessä, sanoo verkostohankkeen vetäjä, puutuotealan toimialapäällikkö Pasi Loukasmäki. Vetäjä patistaa maakunnallisia toimijoita yhteistyöhön, koska puurakentamisen vahva kehittäminen maakunnissa palvelee kansallisia tavoitteita. Maakuntiin tarvitaan uusia puutuotealan yrityksiä sekä ennen muuta rakennustuoteteollisuutta, joka käyttää puutuotteita.
Sisustusarkkitehti Tapio Anttila näkee designissa olevan paljon mahdollisuuksia, joilla voidaan korvata massateollisuuden rakennemuutoksen jättämää tyhjiötä niin tuotannon kuin työpaikkojenkin osalta. - Suomessa on materiaalia ja osaamisen perinnettä, mutta nyt mennään vähän vanhalla maineella, sanoo Anttila. Meidän vientimaineemme perustuu edelleen Artekiin ja Marimekkoon. Emme ole pystyneet tekemään uusia avauksia. Suomalainen design-vienti on alamaissa, vaikka meillä on aikanaan ollut merkittävää vientiä mm huonekaluteollisuudessa.
Puutuoteteollisuudesta ja puurakentamisesta haetaan Kouvolan seudulle uusia yrityksiä ja työpaikkoja. UPM:n päätös lopettaa Myllykosken tehtaan paperituotanto on vauhdittanut Kouvolaan suunnitellun puurakentamisen osaamiskeskuksen Woodinnon käynnistämistä. Kaupunki hakee nyt rakennemuutoksen tylysti kohtelemalle alueelle valtiolta tukea ja rahoitusta puutuoteliiketoimintaan ja puurakentamiseen erikoistuneen yritystoiminnan ja puutuotealan osaamiskeskuksen käynnistämiseksi.
Metsä ja puu ovat antaneet uudelle Helsingin Musiikkitalolle paitsi ulkoista ilmettä, luonnetta, tunnelmaa, myös kuvaavia ilmaisuja. Talon äänimestari Sepi Myllyrinne kertoo, miten kiulumaisesta salista on alettu puhua savusaunana sen lämpimien tummien koivupaneelien sävyjen ansiosta, viinitarhamaisen katsomon keskenään limittäin asetetuista penkeistä tukkisumana, puiset portaat ovat puroja ja salin kanooppi, äänen sointia säätelevä katos, sai yleisökilpailussa nimen Sointilatvus. Kanooppi tarkoittaa myös trooppisen metsän latvalehvästöä, jossa soi tuuli. Näiden arvioiden myötä pääsali näyttää kasvavan aikanaan osaksi suomalaista kansallismaisemaa.
- Olemme tunnistaneet puutuoteliiketoiminnassa paljon kasvun mahdollisuuksia, sanoo StoraEnson puuliiketoiminnan johtaja Hannu Kasurinen. Puutuoteteollisuuden uuden tulemisen ydin on teollisessa prosessissa ja sen tuomassa tuotannon tehokkuudessa, tarkkuudessa ja laadussa. Haluamme mennä rakennusmarkkinoille valmiilla konseptilla, tuottaa rakentamiseen elementtien ohella valmiita ratkaisukokonaisuuksia, muistuttaa Kasurinen. Hän pitää alan kannalta merkittävimpänä markkinana Keski-Eurooppaa, jossa annetaan näytöt ja luodaan puurakentamisen osaamista ja koulutusta.
- Puurakentaminen on jo nyt kilpailukykyistä Suomessa, arvioi Rakennusliike Reponen Oy:n toimitusjohtaja Mika Airaksela. Puurakentaminen vaatii kuitenkin edelleen laajaa kehitystyötä, suunnittelun parantamista sekä työmaaprosessien yksinkertaistamista ja nopeuttamista. Airakselan mielestä puu ei tarvitse eri vapauksia, vaan se pystyy toimimaan samoilla säännöillä kilpailukykyisesti muiden materiaalien kanssa. Korjausrakentamisessa ja energiatehokkaassa rakentamisessa Airaksela näkee lähivuosina nopeaa kasvua ja suuria puun käytön mahdollisuuksia.
Puu rakennusraaka-aineena aiheuttaa selvästi pienemmät energia- ja luonnonvarojen kulutukset sekä kasvihuonekaasupäästöt kuin betoni ja teräs. Tähän johtopäätökseen päädytään Suomen ympäristökeskuksen tuottamassa raportissa, jossa vertailtiin eri rakennusmateriaaleja ympäristövaikutusten kannalta.
Uusi asunto- ja viestintäministeri Krista Kiuru (sd) on valmis vahvoihin yhteiskunnan ohjauskeinoihin ympäristövaikutuksiltaan edullisempien rakentamisen vaihtoehtojen lisäämiseksi. ”Energiatehokkuuden ja elinkaariajattelun tulee ulottua kaikkeen rakentamiseen alkaen maankäytöstä ja kaavoituksesta ja päätyä julkiseen ja korjausrakentamiseen sekä kaikkeen asuntotuotantoon”, arvioi ministeri Kiuru.
Tämän vuoden asuntomessuilla nähdään kuluttajien ekologisen tietoisuuden kasvu ja puun käytön monipuolistuva trendi. Kasvavat energiakustannukset ja ekologisten arvojen huomioiminen näkyvät rakennustuotannossa sekä loma-asunto- että varsinaisilla asuntomessuilla, joissa kohtaa kuluttajien tämän hetken arvostukset ja mieltymykset. Rakentamisen ympäristövaikutuksia seurataan entistä tarkemmin luonnon varojen kulutuksen, energiakulutuksen ja hiilidioksidipäästöjen kannalta. Ekotehokas puurakentaminen ja puun käytön monipuolistuminen olivat keskeisessä roolissa Mäntyharjun loma-asuntomessuilla, jossa kohtasivat perinteinen ja tulevaisuuteen tähtäävä loma-asuntorakentaminen.
Puurakentamisen edistäminen uudessa hallitusohjelmassa on otettu toimialalla hyvin vastaan. Kataisen hallitus sitoutuu vahvasti puurakentamisen edistämiseen neljän ministeriön vastuualueilla olevilla ohjelmatavoitteilla. Näin hallitus jatkaa jo neljän edellisen hallituksen ajan jatkunutta vahvaa valtiovallan ja teollisuuden välistä yhteistyötä puurakentamisen edistämiseksi ja koko puutuoteteollisuuden vahvistamiseksi. Alan aiemmat kehittämisohjelmat saavat jatkoa uusilla ohjelmilla, joiden yhteinen nimittäjä on lisätä uusiutuvien luonnonvarojen käyttöä rakentamisessa, pienentää rakentamisen hiilijalanjälkeä ja lisätä puutuoteteollisuuteen työpaikkoja.

Sivut

Tilaa syöte Puheenvuoroja puusta | Puuinfo