Olet täällä

Ajankohtaista / Puheenvuoroja puusta

Elinkeinoministeri Jyri Häkämies näkee puurakentamisen kehittämisen osana vihreää teollisuutta, joka on vahvassa maailmanlaajuisessa kasvussa. "Sellaiselle tulevaisuuden rakentamisen konseptille, jossa alhaisen hiilijalanjäljen omaava puu voidaan yhdistää energiatehokkaaseen, digitaalisuutta hyödyntävään älykkääseen rakentamiseen, on luotavissa kaupalliset edellytykset", uskoo Häkämies. "Puukerrostalorakentamisen läpimurto on saatavissa aikaan toteuttamalla uusia kohteita, joissa yhdistetään elementtituotanto, äly ja energiatehokkuus. Koska tässä on vihreän talouden keskeisenä osana edellytyksiä kansainvälistymiseen ja vientiin, siihen on panostettava." Hallitusohjelman mukaisen puurakentamisohjelman tavoitteena on 10 %:n markkinaosuuden saavuttaminen puukerrostalorakentamisessa, mikä tarkoittaa noin 1300 puukerrostaloasuntoa vuodessa. "Valtiovalta pitää tärkeänä, että metsäteollisuuteen löytyy uusia innovaatioita ja tuotteita, joilla voidaan korvata paperiteollisuuden työpaikkamenetyksiä."
Puun käytön lisääntyminen asuinkerrostalojen rakentamisessa vähentää rakentamisen CO2-päästöjä. Toissa viikolla julkaistiin työ- ja elinkeinoministeriön VTT:ltä tilaama selvitys puurakentamisen vaikutuksista kasvihuonepäästöihin. Tutkimuksessa mukana olleen VTT:n tutkijan, Tarja Häkkisen mielestä materiaalien suhteellinen merkitys tulee rakentamisessa kasvamaan. "Energiamääräyksillä ohjataan uutta ja olemassa olevaa rakennuskantaa parempaa energiatehokkuutta kohti. Rakentamisen materiaalivertailua on perusteltua tehdä, koska niillä on päästöjen kannalta suurempi vaikutus kuin esimerkiksi tilojen lämmityksellä, jos otetaan huomioon ominaispäästöjen ja rakentamisen energiatehokkuuden ennustettu kehitys" sanoo Häkkinen. VTT:n julkaiseman selvitys on toteutettu työ- ja elinkeinoministeriön Metsäalan strategisen ohjelman toimeksiannosta.
Ympäristövaikutusten arviointi tulee lähivuosina kattavasti rakentamiseen. Heinäkuun alusta lukien astuvat voimaan uudet rakentamisen energiamääräykset koskevat uudisrakennuksia, mutta korjausrakentamiselle tulevat vuoden 2013 alusta omat määräykset. Lähivuosina myös rakennusmateriaaleista aiheutuvat ympäristövaikutukset tulee ottaa huomioon tulevaisuuden rakentamisessa. Sitran energia-asiantuntija Jarek Kurnitski arvioi uusien rakentamisen säädösten parantavan puurakentamisen kilpailukykyä. "Puurakentaminen pääsee tässä helpommalla kuin muu rakentaminen, koska se toimii hiilinieluna eikä aiheuta rakennusmateriaalina päästöjä", sanoo Kurnitski. Puurakentamiseen pitääkin nyt ohjata Kurnitskin mielestä lisää kehityspanostuksia. Säädösten seurauksena seuraavan kymmenen vuoden aikana rakentamisen ja asumisen energiatehokkuutta voidaan merkittävästi parantaa. Kurnitski uskoo eurooppalaisen vihreän rakentamisen trendin tulevan Suomeenkin. "Kun uudisrakentaminen tulee heinäkuun alussa uusien energiatehokkuussäädösten piiriin ja olemassa olevan rakennuskannan energia-asiat laitetaan kuntoon, seuraavan kymmenen vuoden aikana rakennuskannan energiakulutus tulee kääntymään laskuun ja uudisrakennusten energiatehokkuus tulee parantumaan lähes nollatasoon asti", uskoo Kurnitski.
Suomessa tulisi käydä enemmän keskustelua rakentamisen ympäristövaikutuksista, toivoo rakennustarvikeliike Starkin toimitusjohtaja Juha-Pekka Pöntinen . "Euroopassa käydään keskustelua eettisestä kestävästä kehityksestä, energiatehokkuudesta sekä materiaalien kestävyydestä ja tämä heijastuu vahvasti myös rakentamiseen ja puutavarakauppaan", arvioi Pöntinen. "Me olemme Suomessa jälkijunassa muuhun Eurooppaan nähden tässä keskustelussa, joka tulee vääjäämättä meille Suomeen. Nyt pitäisi nähdä rakentamisen tulevat trendit, joihin ympäristöasiat vaikuttavat vahvasti. Uudet sukupolvet ovat ympäristötietoisempia ja materiaalikysymykset ja niiden ekologiset ominaisuudet rakentamisessa painavat entistä enemmän." Starkki on osa monikansallista Wolseley-konsernia, jonka eettisten periaatteiden mukaan puutavarakaupan on sitouduttava osoittamaan puutavaran alkuperä ja sen hankinta- ja jalostusketju kauppaan asti.
"Puuta täytyy saada lisää sisäpintoihin, jonka nyt aivan hölmöt palomääräykset estävät", vaatii Koskisen Oy:n taloteollisuuden johtaja Juha Kohonen. "On hölmöläisen hommaa, että porraskäytävissä rimaa hipoen voidaan jättää puuta näkyviin, vaikka käytävä on sprinklattu. Seinään voisi laittaa vaikka kokolattiamattoa, mutta ei puuta. Suomessa on puurakentamisen kulttuurissa ja soveltamisessa on paljon opittavaa Saksasta ja Itävallasta, missä puu myös näkyy rakentamisessa, myös julkisessa rakentamisessa." Versowood Oy:n toimitusjohtaja Pekka Kopra on samoilla linjoilla: " Palomääräysten puurakentamiselle aiheuttamia lisäkustannuksia enemmän harmittaa se, että emme pysty sprinklauksesta huolimatta käyttämään enemmän puumateriaaleja sisustuksessa. Esimerkiksi porraskäytävät jouduttiin sprinklaamaan ja silti panemaan puupintoja piiloon, se on kallista ja tylsää hommaa. Asukkaat toivoisivat puuta enemmän näkyviin myös sisätiloissa, koska se lisää viihtyisyyttä", sanoo Kopra.
Puutuoteteollisuus ry:n puheenjohtaja Timo Luhtaniemi näkee puurakentamisen viennissä suuria mahdollisuuksia. "Tavoitteena tulee olla puurakentamisen volyymirakentaminen. Kun teemme kymmenen tuhatta puukerrostaloasuntoa Suomeen, se avaa moninkertaiselle asuntomäärälle vientimahdollisuuksia maailmalle", muistuttaa Luhtaniemi. Luhtaniemen mukaan uuden puualan teollisuuden tukijalkaa pitää rakentaa ensin kotimaassa rakentamalla ensin itselle ja sitten vientiin. "Puurakentamisen markkinassa on myönteiset näkymät, kun ympäristönäkökohdat tulee ottaa huomioon myös rakentamisessa. Energiatehokkuuden ja materiaalikestävyyden vaatimukset tulevat lisäämään puun käyttöä rakentamisessa", arvioi Luhtaniemi.
Eläkevakuutusyhtiö Eteran kiinteistöjohtaja Timo Sotavalta pitää puurakentamisen nopeutta sen tärkeimpänä kilpailutekijänä. "Nopeudella on suuri vaikutus rakennuskustannusten koko ketjuun, sijoittajalle pääoman sitoutumisen aika on lyhyempi ja tilaaja alkaa saada vuokratuottoa nopeammin", kuvailee Sotavalta. "Eteran rakennuttaman Viikin puukerrostalokorttelin rakentamisesta ja työmaakäytännöistä voidaan oppia ja tulevaisuudessa saada aikasäästöstä hyötyä vielä enemmän." Viikin puurakennuskohteen puuosatoimittajan Metsä Woodin Rakentamisen Tuotteet liiketoimintalinjan johtaja Ari Tiukkanen uskoo myös, että rakentamisen aikataulua työmaalla voidaan vielä nopeuttaa tulevaisuudessa: "Meidän on yhteistyössä investoijien, urakoitsijoiden ja rakentajien kanssa kehitettävä rakentamisen logistiikkaa. Puurakentamisen läpimurron ainekset ovat olemassa, koska meillä on kilpailukykyinen tuote."
Peab Oy:n toimitusjohtaja Petri Suuperko sanoo, että nyt voidaan puhua puun uudesta tulemisesta rakentamiseen. "Olennaista puurakentamisessa on teknisen osaamisen kehittyminen. Teollinen esivalmistus on tuonut rakentamiseen tehokkuutta ja nopeutta. Valmistukseen ja kuljetukseen kuluu vähemmän energiaa, rungon pystytys sujuu nopeammin, materiaalin keveydestä johtuen voidaan käyttää kevyempiä työkoneita", luettelee Suuperko puurakentamisen etuja. Viikin puukerrostalohankkeen projektipäällikkö Liisa Seppälä uskoo puurakentamisen nopeutuvan kokemusten myötä entisestään. "Tulevissa kohteissa voimme tällä tekniikalla säästää aikaa merkittävästi esimerkiksi sääsuojauksessa verrattuna betonirakentamiseen, mikä tarkoittaa puurakentamisen parempaa kilpailukykyä", uskoo Seppälä.
Vantaan Kivistön alueella toteutetaan lähivuosina yksi pääkaupunkiseudun mittavimmista asuntorakennushankkeista. Alueen keskustaan kaavoitetaan asuntoja 15 tuhannelle asukkaalle. Alue on myös vuoden 2015 asuntomessukohde, johon rakennetaan kokonainen 200 asunnon puukerrostalokortteli. Messualueen tontinluovutuskilpailu avataan tänä vuonna. "Asuntomessut tarjoaa hyvän mahdollisuuden esitellä modernia puukerrostalo-rakentamista", sanoo projektinjohtaja Reijo Sandberg. "Tavoitteena on tuottaa puurakentamisella uusia vaihtoehtoja asuntorakentamiseen, koska on liian kauan pidättäydytty vanhassa. Vantaalla on vahva poliittinen tahtotila edistää puurakentamista", muistuttaa Sandberg.
Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskuksen (ARA) ylijohtaja Hannu Rossilahti on valmis väljentämään julkisesti tuetun rakentamisen kilpailun rakenteita. "Tilaajien on voitava kilpailuttaa hankkeita nykyistä väljemmin kriteerein, jolloin myös puutuoteteollisuus pääsisi tuomaan mukaan omia ratkaisuvaihtoehtojaan. Nyt kilpailumenettely on suosinut vallalla olevia rakenne- ja materiaaliratkaisuja, kun vaihtoehtoja ei ole tunnettu", arvioi Rossilahti. Hänen mukaansa tilanne on johtanut betoniteollisuuden valta-asemaan rakentamisessa eikä eri materiaaleihin perustuvia ratkaisuvaihtoehtoja ole päästy kunnolla vertailemaan keskenään. "Rakennusala on konservatiivinen eivätkä tilaaja ja rakentaja ole uskaltaneet ottaa riskejä uuteen ja vertailemaan aidosti eri vaihtoehtojen pohjalta tilaajan kannalta edullisinta vaihtoehtoa. On hyvä, että kilpailun kriteereitä avataan, jolloin markkinat ratkaisevat", sanoo Rossilahti.
Puurakentamisen teollisen tuotannon järjestelmät, nopeus ja vahva kilpailukyky ovat ruotsalaisen puurakentamisen menestyksen avaintekijöitä. Ruotsin puurakentamista edistävän Träbyggnadskanslin johtajan Niclas Svenssonin mukaan teollisen tuotannon ratkaisut ja järjestelmät ovat tehneet puurakentamisesta Ruotsissa erittäin kilpailukykyisen ja nostaneet sen osuuden kerrostalorakentamisessa 20 prosenttiin. "Puumateriaalin ohella olennaista on teollinen tuotantojärjestelmä, joka tuottaa kevyttä ja ympäristöystävällistä rakentamista uusiutuvasta materiaalista kilpailukykyiseen hintaan", kiteyttää Svensson. Puurakentamisen kasvun veturina Svensson näkee kunnat, joiden tilaama sosiaalinen asuntotuotanto edustaa puolta koko Ruotsin kerrostalorakentamisesta. Teollinen puurakentaminen on lisännyt rakennusalan työpaikkoja maakunnissa sijaitsevissa elementtitehtaissa.
Teknologian ja innovaatioiden kehittämiskeskus Tekesillä on meneillään useita rakentamisen liiketoimintojen kehittämiseen tähtääviä ohjelmia. "Tekesin intressi olla mukana puurakentamisen liiketoiminnan kehittämisessä on löytää monipuolisuutta rakentamiseen", sanoo toimialajohtaja Reijo Kangas. Ohjelmien yhteisiä nimittäjiä ovat energiatehokkuus, ekologisuus ja digitaalisen tietotekniikan mahdollistamat palvelut. Kankaan mukaan Tekes pyrkii tarttumaan meneillään olevaan rakentamisen systeemiseen muutokseen ja edistämään uusien innovaatioiden ja rakentamisen palvelutuotannon pääsyä markkinoille. "Ei Suomi voi olla rakentamisessa vain yhden totuuden maa, vaan rakentamiseenkin täytyy löytyä monipuolisuutta ja vaihtoehtoja. Rakentamisen on aina vastattava asiakastarpeeseen ja sitä on voitava tehdä liiketoiminnan ehdoilla", sanoo Kangas.
Puutuoteteollisuuden käynnistämän teollisen puuelementtirakentamisen yhtenäisen mitoitus- ja liitosjärjestelmän, RunkoPES (PuuElementtiSysteemi) -teollisuusstandardin laatiminen on loppusuoralla ja halukkaille valmiina käytettäväksi. PES- järjestelmän kehitystyö on osa Finnish Wood Research Oy:n laajempaa Teollisen puuelementtirakentamisen tutkimushanketta (TEPUTU). Tähän asti yhtenäisen järjestelmän puuttuminen on ollut teollisen puurakentamisen kehityksen hidaste. "Tämä poistaa alalta merkittävän puutteen, kun vihdoin saadaan yhtenäinen standardi", arvioi Puutuoteteollisuus ry:n toimitusjohtaja Mikko Viljakainen. Elinkeinoministeriön puurakentamisohjelman kehittämispäällikkö Markku Karjalainen uskoo avoimen standardin vauhdittavan teollisen puurakentamisen läpimurtoa.
Arkkitehti Markku Sievänen haluaisi käyttää puuta niin paljon kuin mahdollista varsinkin hoivatyöhön tarkoitetuissa tiloissa, koska puu luo kodinomaisuutta ja tuottaa mielihyvää vanhushuoltokohteiden asukkaille. Sieväsen mukaan palomääräykset ja niiden erilainen tulkinta kunnissa ovat Suomessa estäneet tehokkaasti puun käyttöä sisustuksessa ja pintaverhouksissa. Maailmalla tehdyissä tutkimuksissa on todettu, että arkkitehtonisesti harmoniset ratkaisut, levollinen värimaailma, viihtyisä asuinmiljöö ja puu rakennusmateriaalina herättävät esteettistä mielihyvää, lisäävät kodikkuuden tuntemuksia, levollisuutta ja sen myötä hyvää mieltä ja oloa. Suomessa Honkarakenteella on saatu terveysvaikutusten kannalta myönteisiä kokemuksia massiivihirren käytöstä päiväkodeissa ja hoivakäyttöön tarkoitetuissa tiloissa. Massiivipuisia rakenteita pidetään ekologisesti kestävinä, energiatehokkaina ja akustisesti miellyttävinä käyttäjille. Japanissa on todettu luonnonmukaisen ja kestävän hirren antavan pitkiä aikoja sairaalassa viettäville potilaille tunnelmaltaan rentouttavan ja rauhoittavan ympäristön, joka vaikuttaa mielialaan ja paranemiseen myönteisesti. Myös Suomeen kaivataan keskustelua ja tutkimusta rakennusmateriaalien terveysvaikutuksista.
Rauman Papinpellolle nousee 2-5 -kerroksisten puukerrostalojen alue. Kuhmolaisen Woodpoliksen ympärille koottu konsortio voitti Rauman kaupungin hankkeesta järjestämän tontinluovutuskilpailun, jonka tavoitteena oli löytää korttelin asemakaavoituksen ja toteutuksen pohjaksi kaupunkikuvallisesti korkeatasoinen ratkaisu. Papinpellon rakentamisella pyritään jatkamaan vanhan Puu Rauman perinteitä tulevaisuuden rakentamisen keinoin ja hengessä. Rakentamiselle on asetettu valtakunnallisen Moderni puukaupunki -hankkeen miljöötavoitteet, joiden myötä hankkeen tulee edistää hyvää kaupunkimaista arkkitehtuuria ja korkealaatuista asumismiljöötä. Papinpellon asemakaavaluonnoksen mukaiset korttelit sijaitsevat keskustan läheisyydessä, osana olemassa olevaa kaupunkirakennetta.
Seitsemän kilometrin päähän Tampereen keskustasta rakennetaan uusi 13 000 asukkaan Vuoreksen pikkukaupunki. Tampereen kaupunki on asettanut hankkeelle kunnianhimoisen tavoitteen toteuttaa tulevaisuuden rakentamista yhdistämällä korkealuokkaista arkkitehtuuria, ekologisuutta korostavaa rakentamista, yhteisöllisyyttä, huipputeknologiaa ja luonnon läheisyyttä. Vuoreksen aluetta markkinoidaan ”pikkukaupunkina luonnon kainalossa”. Vuores tulee olemaan kesän 2012 asuntomessujen näyttämö teemalla ”moderni puutarhakaupunki”. Osana Vuoreksen hanketta toteutetaan Isokuusen 4000 asukkaan moderni puukaupunki.
Eduskunnan talousvaliokunnan puheenjohtaja, kansanedustaja Mauri Pekkarinen odottaa puurakentamisesta Suomeen isoa menestystarinaa. Ex-elinkeinoministeri näkee puutuotealan ja puurakentamisen kehittämisessä paljon mahdollisuuksia sekä viennin edistämisessä että korvaavien työpaikkojen synnyttämisessä paikkakunnille, missä metsäteollisuus on lakkauttanut tehtaita. Pekkarinen vaatii valtiovallan ja teollisuuden vahvan yhteistyön jatkamista sitoutumalla puutuotealan tuotannon jalostusarvon ja viennin kasvattamiseen. Tämä ei tapahdu Pekkarisen mukaan kustannuksia karsimalla, vaan uusilla asiakasratkaisuilla, tuotteilla ja palveluilla.
PuuWoodHolzBois.com presents high-quality Finnish wood architecture and building and living solutions. The objective of the site is to improve the international awareness of Finnish wood architecture and provide information about the designers and wood product suppliers.
Espoon kaupungin, Aalto-yliopiston ja työ- ja elinkeinoministeriön aiesopimus yhteistyöstä puurakentamisen ja puutuotealan kehittämiseksi Tapiolan, Otaniemen ja Keilaniemen alueella on merkittävä hanke, jossa yhdistetään tiedettä, teknologiaa, designia, arkkitehtuuria energiatehokkaaseen tulevaisuuden rakentamiseen. Espoon kaupunginjohtajan Jukka Mäkelän mielestä kyse on laaja-alaisesta T3-hankkeesta, jossa yhdistetään taloutta, taidetta ja tiedettä. Hanke sopii Espoon kaupungin tulevaisuuden tavoitteisiin kehittyä tulevaisuuden kestävän kehityksen kaupungiksi, sanoo Mäkelä. Kehittämishankkeen puitteissa toteutetaan alueelle lähivuosina toteuttaa laajaa infra-, uudis-, täydennys- ja korjausrakentamista, jonka kokonaisarvoksi arvioidaan viisi miljardia euroa.
Työ- ja elinkeinoministeriön, Aalto-yliopiston ja Espoon kaupungin yhteistyötä puurakentamisen ja puutuotealan kehittämiseksi pidetään merkittävänä konkreettisena hankkeena, jossa yhdistetään tiedettä, teknologiaa, designia, arkkitehtuuria energiatehokkaaseen tulevaisuuden rakentamiseen. Työ- ja elinkeinoministeriön asettaman puurakentamisohjelman kehittämispäällikön Markku Karjalainen luonnehtii aiesopimusta puurakentamisohjelman tavoitteiden kannalta tervetulleeksi ” jytkyksi”, jollaisia esimerkkejä Suomi nyt tarvitsee. - Tässä luodaan puurakentamiselle laaja-alaista osaamispohjaa, hyväksyttävyyttä ja läpimurtoa merkitsevää brändiä, jolla on merkitystä koko puutuoteteollisuudelle.
Metsä Woodin toimialajohtaja Timo Karinen odottaa kerrostalovaltaisen asuntotuotannon vahvaa kasvua, joka avaa merkittäviä kasvunäkymiä myös puukerrostalotuotannolle. - Ei ole mitään syytä, miksei Suomessa päästä puukerrostalojen rakentamisessa Ruotsin tasolle eli 20 prosenttiin koko kerrostalomarkkinasta. Karinen toivoo kiinteätä yhteistyötä rakennusliikkeiden kanssa, jolloin syntyy puurakentamisen osaamista ja sen nopeuteen ja ekologisuuteen liittyvistä kilpailueduista hyötyvät kaikki. Timo Karinen katsoo, että puurakentaminen tuo välittömästi apua ilmastomuutoksen hillitsemiseen rakentamisen hiilidioksidipäästöjä merkittävästi vähentämällä. Ympäristövaikutukset huomioonottavalla rakentamisella tulee olemaan vahva markkina-arvo tulevaisuudessa, uskoo Karinen.
Helsingin asuntotuotantotoimiston johtaja Sisko Marjamaa on tyytyväinen, että kerrostalorakentamiseen on puurakentamisen myötä tullut vaihtoehtoja. - On hyvä, että puurakentamisessa on nyt tuotteistettuja isojen toimittajien suunnittelemia rakentamisen järjestelmiä, sanoo Marjamaa. Marjamaa toivoo Helsingin markkinoille pieniä ja keskisuuria rakennusyhtiöitä, joilla on puukerrostalorakentamisen osaamista ja myös halua ja resursseja panostaa siihen. Trendi näyttäisi suosivan nyt puurakentamista. Energiatehokkuuden, materiaalikestävyyden ja elinkaariajattelun pitää tulla kaiken rakentamisen periaatteeksi, korostaa Marjamaa.
Helsingin Guggenheim-museo voisi rakennuksena olla suomalaisen modernin, tulevaisuuden ekologista rakentamista edustavan puurakentamisen lippulaiva maailmalle, sanoo Puutuoteteollisuuden toimitusjohtaja Mikko Viljakainen. - On erittäin hyvä, että Helsingin Guggenheim-museon toteuttamisen merkitystä arvioidaan myös suomalaisen elinkeinoelämän, rakentamisen osaamisen ja innovaatioiden näkökulmasta. Tässä mielessä se sopii hyvin niihin puutuotealan edistämistavoitteisiin, mitä hallitusohjelmaankin on kirjattu, muistuttaa Viljakainen.
Rakennusteollisuuden toimitusjohtaja Tarmo Pipatti pitää energiatehokkuuteen tähtäävää rakennusalan säädösten uudistamista liian nopeana. -Käytännön toimijana en jaksa uskoa, että Brysselistä käsin ohjataan koko eurooppalainen rakentaminen nollaenergiatasoon. Energiatehokkuusinvestointien tarve koko rakennuskannassa on 50 miljardia euroa ja se on tässä tilanteessa äärimmäisen haastava ja hankala tavoite, arvioi Pipatti. Vaikka rakennusala hyötyykin energiatehokkuusuudistuksista uusina työtilaisuuksina moneksi vuosikymmeneksi, uudistusten suhteen tarvitaan nyt malttia. Rakennusalan lainsäädäntöön Pipatti kaipaa materiaalineutraalisuutta. Päättäjien tehtävä on asettaa rakentamiselle sellaiset materiaalineutraalit reunaehdot, mitkä rakennusten tulee täyttää esimerkiksi paloturvallisuuden ja energiatehokkuuden suhteen.
Suomalaisen puurakentamisen pääteemaksi on nousemassa arkkitehtuurin ja designin yhdistäminen moderniin ympäristötietoiseen ja energiatehokkaaseen rakentamiseen. – Me olemme tunnettuja metsistämme, arkkitehtuurista ja laadukkaasta designista, jotka voisimme nyt yhdistää puurakentamisessa, sanoo metsäalan strategisen ohjelman johtaja Sixten Sunabacka elinkeinoministeriöstä. Puurakentaminen voi toimia koko metsäsektorin uudistamisen aurankärkenä. Modernilla puurakentamisella ja puutuotteilla voimme luoda suomalaisille konkreettista kuvaa uusiutuvan luonnonvaramme mahdollisuuksista. Tätä kuvaa voidaan laajentaa myös muihin puukuitumateriaaleihin kuten älypakkauksiin ja puuta sisältäviin erilaisiin komposiitteihin. Tämän ympärille on myös mahdollista rakentaa aivan uudenlaista yritys- ja palvelutoimintaa.
Puuinfon toimitusjohtaja TkL Mikko Viljakainen aloitti vuoden vaihteessa myös Puutuoteteollisuus ry:n toimitusjohtajana. Puutuoteteollisuus ry edustaa puutuotejaoston yrityksiä Rakennustuoteteollisuus RTT:ssä. Puutuoteteollisuus ry:n edellinen johtaja DI Markku Leinos jatkaa puutuotteiden erityisasiantuntijana syyskuun loppuun. Muutos on osa toimenpiteitä, joilla puutuotealan asemaa rakennusteollisuudessa vahvistetaan.
MTK:n puheenjohtaja Juha Marttila on huolissaan suomalaisen metsäteollisuuden tulevaisuudesta. - Metsäteollisuuden viimeiset vuodet ovat olleet karmeita massa- ja paperiteollisuuden alasajon myötä, sanoo Marttila. Mekaanisen sektorin kehittäminen on tässä tilanteessa avainsana. Suomen metsäteollisuuden kilpailukyky ei tule halvasta raaka-aineesta, vaan osaamisesta ja tuotteiden laadusta. Meillä on vuosikymmenien aikana rakennettu hyvä teollisuuden infrastruktuuri ja sertifioitu puuraaka-aine, joilla kyllä pitäisi pärjätä. Marttilan mielestä nyt tarvitaan aivan uudenlaista otetta koko mekaanisen metsäteollisuuden kehittämiseen ja puurakentamisen vahvaan edistämiseen.
Puurakentaminen on Venäjällä vahvassa kasvussa. Pietarin alueella puurakentamisen osuus pientaloissa ja pienkerrostaloissa on kolminkertaistunut. Pääministeri Putin on käynnistänyt Oma Koti- nimisen pientalo-ohjelman, jonka tavoitteena on rakentaa puurakenteisia omakotitaloja valtion tuella. Myös Venäjällä perustellaan puurakentamisen lisäämistä ympäristö- ja energiasyillä sekä oman raaka-aineen tehokkaammalla jatkojalostuksella. Sotshin talviolympialaisiin valmistuu mittava puurakenteinen kelkkarata. Vireillä on rakentamissäädösten uusiminen ja saattaa normit yhteneväisiksi EU:n normien kanssa. Suomelta odotetaan nyt uuden energiatehokkaan rakentamisen teknologian, osaamisen ja koulutuksen tuontia Venäjän puurakentamisen markkinaan.
Vuotuisessa puurakentamisen Forum Holzbau suurtapahtumassa oli tänä vuonna poikkeuksellisen innostunut ja tulevaisuushakuinen tunnelma. Eikä ihme, sen verran vahvassa vedossa puurakentaminen näyttää monessa Euroopan maassa nyt olevan. Mutta mikä sitten yhdistää kaikissa maissa viriävää kiinnostusta puuta kohtaan rakennusmateriaalina. Valtatrendi on puun nousu vihreän rakentamisen ytimeen sen ekologisten ja energiatehokkuuteen liittyvien ominaisuuksien ansiosta.
Vuotuinen eurooppalainen puurakentamisen suurtapahtuma Forum Holzbau Saksan Garmisch-Partenkirchenissä osoitti puurakentamisen olevan vahvassa vedossa Keski-Euroopassa. Puun asema kaikessa rakentamisen markkinassa on vahvistunut ja suosio kasvanut erityisesti sen ekologisten ja energiatehokkuuteen liittyvien ominaisuuksien ansiosta. Julkiset päättäjät, niin kaupunki- kuin maakuntatasoilla, ovat vahvasti sitoutuneet vihreään rakentamiseen. Puurakentamisen läpimurto myös kaupunkirakentamisessa on tapahtunut mm. Sveitsin Zürichissä, Itävallan Wienissä ja Saksan Freiburgissa, joissa kaikissa kaupungeissa on meneillään mittavia puurakentamisen hankkeita niin asuntotuotannossa kuin julkisessakin rakentamisessa. Tämän buumin taustalla on vahva ympäristötietoisuuden kasvu, josta kaupungit haluavat tehdä vihreän ekocity-brändin.
Vuoden alussa tehty rakennusten palomääräysten uudistaminen koski vain puukerrostaloja. Uudistamisen jälkeen on käyty keskustelua siitä, olisiko sprinklauspakko pitänyt ulottaa kaikkiin asuinkerrostaloihin materiaalista riippumatta. Kehityspäällikkö Jaakko Kääriäinen sammutusjärjestelmiä valmistavasta Marioff Corporation Oy:stä viittaa kokemuksiin Yhdysvalloista, jossa kaikki asunnot palosuojataan rakennusmateriaalista riippumatta. Palosuojaus tulee nähdä ihmisten, kiinteistöjen ja liiketoiminnan jatkuvuuden suojaamisena ja siksi sen tulisi olla pakollista niin asunnoissa kuin toimistoissakin, sanoo Kääriäinen. Hän uskoo, että valtaosa tulipalojen aiheuttamista asuntokuolemista voitaisiin välttää asuntojen sprinklauksella. Asukkaat arvostavat turvallisuutta ja siksi puukerrostalot saivat pakkosprinklauksen myötä kuluttajien silmissä kilpailuedun, jota puualan tulee käyttää hyväksi.
Rakennusteollisuuden puheenjohtajana toimiva Lemminkäisen toimitusjohtaja Timo Kohtamäki ottaa kantaa rakentamisen materiaaleista käytävään keskusteluun ja katsoo, että kaikilla materiaaleilla on oltava yhteneväiset kriteerit. - Tällöin kilpailu on puolueetonta ja avointa, sanoo Kohtamäki. Rakennusteollisuuden kannalta on hyvä, että kehitetään uusia rakentamisen teknologioita, koska niissä on aina tuottavuuden kehittämisen mahdollisuus. Rakentamisen materiaalikysymystä Kohtamäki ei ratkaisisi politiikalla tai sääntelyllä, vaan eri materiaalien käytettävyydellä, tekniikalla, markkinoilla ja lopulta asiakkaiden valinnoilla. - Meillä on tästä Rakennusteollisuuden piirissä laaja yhteisymmärrys, vakuuttaa Kohtamäki.
Sitra on ottanut keskeisen roolin energiatehokkaan ja kestävän rakentamisen kehitystyössä Suomessa. - Sitra on omalta osaltaan edistämässä ja toteuttamassa hankkeita, joilla näytetään, että suuri muutos rakentamisessa on mahdollinen, kertoo Sitran Energiaohjelman johtaja Jukka Noponen. Sitra on mukana demohankkeissa ja vaikuttamassa kestävää rakentamista edistävien rakentamismääräysten kehittämiseen. Noposen mielestä nyt tulee puhua laajasta kestävyysajattelusta, joka kattaa materiaalitehokkuuden, energian käytön sekä ihmisen elinympäristön ja elämäntavat. Sitran uusi puurakenteinen toimitalo valmistuu Helsingin Jätkäsaareen vuonna 2014. Siinäkin kestävällä rakentamisella luodaan uutta kaupunkikuvaa ja -kulttuuria.
Helsingin kaupunki haluaa edistää puurakentamisen läpimurtoa ja olla puurakentamisen veturina Suomessa. Apulaiskaupunginjohtaja Hannu Penttilän mielestä puukerrostalorakentamiseen liittyy myönteinen mielikuva asumisviihtyvyydestä ja hyvästä arkkitehtuurista, joka muokkaa tulevaisuuden kaupunkikuvaa. Kaupungin linjauksella lisätä puurakentamista halutaan tukea myös ilmastomuutoksen tavoitteita ja pienentää rakentamisen hiilijalanjälkeä. Penttilän arvion mukaan lähivuosien puurakentamisen mahdollisuudet ovat Helsingissä jopa 300 tuhatta kerrosneliömetriä, joka merkitsee 5000 asuntoa. Tätä voidaan pitää erittäin merkittävänä sysäyksenä puurakentamisen vauhdittamiseksi.
Mielenkiinto puukerrostaloja kohtaan on kasvussa myös sijoittajien keskuudessa. Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Eteran toimitusjohtajan Hannu Tarkkosen mukaan ympäristökysymyksistä on kasvamassa rakentamisessa vahva trendi. Puu mielletään terveelliseksi ja hyväksi materiaaliksi, sillä on hyvä imago ja puukerrostaloista on kehittymässä hyvä brändi, uskoo Tarkkonen. Kun kerran puurakentamisen osuus on Euroopassa ja Ruotsissa kasvava, miksei se voi olla myös Suomessa, kysyy Tarkkonen. Etera on Helsingin Viikkiin valmistuvan mittavan puukerrostalohankkeen rakennuttaja.
Suomen ilmastopolitiikasta vastaava ympäristöministeri Ville Niinistö pitää välttämättömänä, että rakentamiseen löydetään materiaali- ja resurssitehokkaampia ratkaisuja. Luonnonvarojen kulutuksen kannalta suuren hiilijalanjäljen aiheuttava betonirakentaminen tulee tiensä päähän, arvioi Niinistö. Ilmastotavoitteiden kannalta myös rakennusteollisuudessa on siirryttävä vähän päästöjä tuottaviin materiaaleihin. Puurakentamista Niinistö pitää hyvänä esimerkkinä vihreän talouden mahdollisuuksista, joilla tavoitellaan siirtymistä kestävään kulutukseen. Puurakentamisen lisäämisellä on myös mittava vaikutus ilmastotavoitteiden toteutumisen lisäksi tuotekehittelyyn, vientiin ja työllisyyteen. Suomi voisi tehdä puurakentamisesta modernin kaupunkisuunnittelun näyteikkunoita myös maailmalle ja edistää näin rakentamisosaamisen vientiä, esittää ministeri Ville Niinistö.
Puukerrostaloissa asuvat tyytyväiset asukkaat pitkään. Puukerrostalojen asukastyytyväisyyttä on tutkittu Finnish Wood Researchin toimesta ja päädytty siihen että asukkaiden viihtyvyys ja tyytyväisyys oli korkealla tasolla sekä vuokralla että omistusasunnoissa asuvien asukkaiden keskuudessa. Puurakentamista Järvinen pitää tulevaisuuden rakentamismuotona. Tutkimuksen johtaja Kimmo Järvinen ehdottaa kiinteistöille viiden vuoden välein tapahtuvaa katsastusjärjestelmää. Säännöllisin välein tulisi mitata asuntojen tiiviydet, ilmanvaihto, ilmalaatu ja mahdolliset akustiikassa tapahtuneet muutokset. Taloista ja asunnoista on pidettävä hyvää huolta, koska niissä on kiinni suuri kansallisvarallisuus ja niissä vietetään paljon aikaa, sanoo Järvinen.
Puukerrostalojen rakentaminen Ruotsissa on erittäin kilpailukykyistä. Merkittävin kilpailutekijä on rakentamisen nopeus, sanoo tilaelementtikerrostalojen valmistukseen erikoistuneen Lindbäcks Bygg yhtiön toimitusjohtaja Stefan Lindbäck. Toinen keskeinen kilpailutekijä on teollisen valmistuksen aikaansaama tasainen laatu. Lindbäckin mukaan puukerrostalojen rakentamisessa itse puumateriaalilla on varsin vähäinen merkitys. Puun ekologisuutta pidetään tulevaisuuden myyntivalttina, mutta materiaalia tärkeämpiä ovat puurakentamisen nopeus, keveys, toimivuus ja tehokkuus. Puukerrostalot maksavat työmaalle toimitettuna ja siellä valmiiksi viimeisteltynä hankkeesta riippuen noin 2000 - 2200 eu/m2. Yritys on valmistanut vuoden 1994 jälkeen yli 5600 puurakenteista kerrostaloasuntoa. Ruotsissa puurakenteisten kerrostalojen osuus kerrostalomarkkinasta on noin viidennes, kun Suomessa niiden osuus on prosentin luokkaa.
Keski-Eurooppalaiseen perinteeseen kuuluvat raskaan ja kevyen liikenteen puusillat ovat tulleet vahvasti myös Ruotsiin. Pohjois-Ruotsissa sijaitseva Martinsonin puusiltatehdas on valmistanut kahden vuosikymmen aikana noin 700 liimapuurakenteisia raskaan ja kevyen liikenteen siltaa. Nykyisin tuotantovauhti on noin 50 siltaa vuodessa. Puisten siltojen markkinaosuus on noussut Ruotsissa 20 prosenttiin viimeisen 15 vuoden aikana. Suomessa raskaan liikenteen käytössä olevien suurikokoisten puusiltojen tuotanto on yksittäisten kohteiden varassa.
Moderni Puukaupunki -hankkeen tavoitteena on saada käyntiin mittavia puukerrostalohankkeita, joissa korostuvat rakentamisen teollinen prosessi, hyvä arkkitehtuuri ja asuinmiljöö. Hankkeen vetäjän, tekniikan tohtori Markku Karjalaisen mielestä Ruotsin myönteiset kokemukset puukerrostalorakentamisesta, kasvavat ympäristöarvot ja isojen metsäyhtiöiden sitoutuminen puurakentamisen järjestelmien kehittämiseen saivat aikaan uuden puurakentamisen aallon. Nyt kyse on mittavasta kilpailukykyisestä teollisesta volyymirakentamisesta, arvioi Karjalainen. Asukkaat haluavat, että puurakentamista suosivat arvot kuten energiatehokkuus, ympäristöarvot ja ekologisuus korostuvat tulevaisuuden rakentamisessa.
UPM Living yksikön tavoitteena on kehittää uusia tuotteita kestävän kehityksen mukaiseen rakentamiseen, sanoo johtaja Arto Halonen. Puurakentamisen tuotteiden ja palvelujen kehittämisen itsenäisenä liiketoimintana Halonen näkee suurena mahdollisuutena. Halonen uskoo puun kilpailukyvyn paranevan jatkossa sen ekologisten arvojen ansiosta, jotka ovat vahvistumassa myös Euroopassa ja Suomessa. Hyvällä arkkitehtuurilla, korkealaatuisella designilla ja alhaisella hiilijalanjäljellä puutuotteillamme on lupaava tulevaisuus sekä rakentamisessa että sisustamisessa, uskoo Halonen. Yhtiö pyrkii tuomaan tulevaisuudessa kotien ja sisustamisen puutuotteet myös verkkokauppaan ja etsii asemaa puurakentamisen kokonaisjärjestelmien toimittajana.
Puurakentamisen todellinen läpimurto tapahtuu sitten, kun rakentamisessa otetaan ympäristöperusteinen materiaalivertailu tosissaan ja aletaan sen perusteella ohjata rakennustuotantoa, sanoo Finnforestin rakentamisen liiketoimintasegmentistä vastaava johtaja Mika Kallio. Kun ala ennen kilpaili tuotteella ja hinnalla, nyt tulee mukaan myös ympäristösuorituskyky ja materiaali. Päättäjien tulisi ryhtyä ohjamaan rakentamista paitsi energiankulutuksen niin myös hiilijalanjäljen osalta, vaatii Kallio. Kiinteistöveron kytkeminen hiilijalanjälkeen autoverotuksen tapaan voisi toimia rakentamisen ohjauksen välineenä.
Suomeen rakennettiin vuosina 1965 - 1975 kaupunkien lähiöihin 360 tuhatta betonikerrostaloasuntoa. Kaikki talot ovat tulossa peruskorjausvaiheeseen lähivuosina. Betonikerrostalojen peruskorjaaminen tulee olemaan niiden rakentamisvaiheen jälkeen Suomen laajakantoisimpia rakentamisen haasteita, koska kyse on myös mittavan omistus- ja vuokra-asunnoissa kiinni olevan omaisuuserän pelastamisesta. Puurunkoisista suurelementeistä on kehitetty kustannustehokas teollinen menetelmä betonikerrostalojen energiatehokkuuden ja julkisivujen parantamiseen. Riihimäellä toteutettu rakennusmenetelmän suomalainen pilottihanke on osoittautunut menestykseksi.
Työ- ja elinkeinoministeriön uudelleen käynnistämän PuuSuomi-verkostohankkeen tavoitteena on vauhdittaa puutuotealan kehittämistä ja puurakentamista. - Maakunnan toimijat ovat osoittautuneet tärkeiksi puutuotealan eteenpäin viemisessä, sanoo verkostohankkeen vetäjä, puutuotealan toimialapäällikkö Pasi Loukasmäki. Vetäjä patistaa maakunnallisia toimijoita yhteistyöhön, koska puurakentamisen vahva kehittäminen maakunnissa palvelee kansallisia tavoitteita. Maakuntiin tarvitaan uusia puutuotealan yrityksiä sekä ennen muuta rakennustuoteteollisuutta, joka käyttää puutuotteita.
Sisustusarkkitehti Tapio Anttila näkee designissa olevan paljon mahdollisuuksia, joilla voidaan korvata massateollisuuden rakennemuutoksen jättämää tyhjiötä niin tuotannon kuin työpaikkojenkin osalta. - Suomessa on materiaalia ja osaamisen perinnettä, mutta nyt mennään vähän vanhalla maineella, sanoo Anttila. Meidän vientimaineemme perustuu edelleen Artekiin ja Marimekkoon. Emme ole pystyneet tekemään uusia avauksia. Suomalainen design-vienti on alamaissa, vaikka meillä on aikanaan ollut merkittävää vientiä mm huonekaluteollisuudessa.
Puutuoteteollisuudesta ja puurakentamisesta haetaan Kouvolan seudulle uusia yrityksiä ja työpaikkoja. UPM:n päätös lopettaa Myllykosken tehtaan paperituotanto on vauhdittanut Kouvolaan suunnitellun puurakentamisen osaamiskeskuksen Woodinnon käynnistämistä. Kaupunki hakee nyt rakennemuutoksen tylysti kohtelemalle alueelle valtiolta tukea ja rahoitusta puutuoteliiketoimintaan ja puurakentamiseen erikoistuneen yritystoiminnan ja puutuotealan osaamiskeskuksen käynnistämiseksi.
Metsä ja puu ovat antaneet uudelle Helsingin Musiikkitalolle paitsi ulkoista ilmettä, luonnetta, tunnelmaa, myös kuvaavia ilmaisuja. Talon äänimestari Sepi Myllyrinne kertoo, miten kiulumaisesta salista on alettu puhua savusaunana sen lämpimien tummien koivupaneelien sävyjen ansiosta, viinitarhamaisen katsomon keskenään limittäin asetetuista penkeistä tukkisumana, puiset portaat ovat puroja ja salin kanooppi, äänen sointia säätelevä katos, sai yleisökilpailussa nimen Sointilatvus. Kanooppi tarkoittaa myös trooppisen metsän latvalehvästöä, jossa soi tuuli. Näiden arvioiden myötä pääsali näyttää kasvavan aikanaan osaksi suomalaista kansallismaisemaa.
- Olemme tunnistaneet puutuoteliiketoiminnassa paljon kasvun mahdollisuuksia, sanoo StoraEnson puuliiketoiminnan johtaja Hannu Kasurinen. Puutuoteteollisuuden uuden tulemisen ydin on teollisessa prosessissa ja sen tuomassa tuotannon tehokkuudessa, tarkkuudessa ja laadussa. Haluamme mennä rakennusmarkkinoille valmiilla konseptilla, tuottaa rakentamiseen elementtien ohella valmiita ratkaisukokonaisuuksia, muistuttaa Kasurinen. Hän pitää alan kannalta merkittävimpänä markkinana Keski-Eurooppaa, jossa annetaan näytöt ja luodaan puurakentamisen osaamista ja koulutusta.
- Puurakentaminen on jo nyt kilpailukykyistä Suomessa, arvioi Rakennusliike Reponen Oy:n toimitusjohtaja Mika Airaksela. Puurakentaminen vaatii kuitenkin edelleen laajaa kehitystyötä, suunnittelun parantamista sekä työmaaprosessien yksinkertaistamista ja nopeuttamista. Airakselan mielestä puu ei tarvitse eri vapauksia, vaan se pystyy toimimaan samoilla säännöillä kilpailukykyisesti muiden materiaalien kanssa. Korjausrakentamisessa ja energiatehokkaassa rakentamisessa Airaksela näkee lähivuosina nopeaa kasvua ja suuria puun käytön mahdollisuuksia.
Puu rakennusraaka-aineena aiheuttaa selvästi pienemmät energia- ja luonnonvarojen kulutukset sekä kasvihuonekaasupäästöt kuin betoni ja teräs. Tähän johtopäätökseen päädytään Suomen ympäristökeskuksen tuottamassa raportissa, jossa vertailtiin eri rakennusmateriaaleja ympäristövaikutusten kannalta.

Sivut

Tilaa syöte Puheenvuoroja puusta | Puuinfo