Olet täällä

Ajankohtaista / Puheenvuoroja puusta

Suomen lähiöiden kerrostaloissa on seuraavan vuosikymmenen aikana lähes kahdeksan miljardin korjaustarve. Peruskorjausta odottavissa betonirunkoisissa kerrostaloissa on asuntoja kaikkiaan noin 570 000. - Lähiöiden kunnostus on yhtä iso ponnistus kuin sodan jälkeinen jälleenrakentaminen, vertaa Oulun yliopiston arkkitehtuurin osaston dosentti, lehtori Anu Soikkeli . Soikkeli koordinoi Tekesin Rakennettu ympäristö -ohjelmaan kuuluvaa kolmivuotista hanketta, jossa lähiökerrostalojen korjaamiseen ja laajentamiseen kehitetään käyttäjä- ja liiketoimintalähtöistä korjauskonseptia.
Suomessa arvioidaan olevan yli puoli miljoonaa 1960-1970 -luvuilla rakennettua lähiöasuntoa, jotka vaativat energiatehokkuuden parantamista ja peruskorjausta. Asuntoministeri Pia Viitanen , sd., nostaa lähiöiden kerrostalojen saneerauksen ja viihtyvyyden parantamisen lähivuosien asuntopolitiikan suureksi haasteeksi. kuva: LVM/viestintä - Lähiöissä on kiinni valtava kansantaloudellinen varallisuus, josta on pidettävä huolta. Vanhan rakennuskannan korjaamisessa on päästöjen vähentämisessä uudisrakentamista enemmän voitettavaa. Tulevaisuudessa rakentamisen vähähiilisyyden merkitys kasvaa, kun resurssitehokkuus tulee myös rakentamisen säätelyyn, uskoo Viitanen.
Stora Enso Building and Living yksikön johtajana alkukesästä aloittanut Jari Suominen sanoo yhtiön sitoutuneen tulevaisuuden strategiassaan vahvasti puurakentamisen kehittämiseen. - Puurakentamisen kasvussa on kyse maailmanlaajuisesta trendistä, johon vaikuttavat kaupungistumisesta johtuva suuri rakentamisen tarve ja ympäristötietoisuuden kasvu. Puurakentamisessa kestävä kehitys yhdistyy liiketoiminnallisiin tavoitteisiin. Yhtiö on kehittänyt Itävallassa valmistettaviin CLT-puulevyihin perustuvan rakentamisen konseptin, mikä on saavuttanut Keski-Euroopan rakentamisen markkinassa vahvan aseman. Parhaillaan CLT-tekniikalla rakennetaan kirjastorakennusta Australian Melbournessa. Suomessa on tänä vuonna valmistunut Nuuksion luontokeskus ja lähes sata puukerrostaloasuntoa. Ensi vuonna Suomessa arvioidaan valmistuvan viisisataa CLT:stä rakennettua puukerrostaloasuntoa.
Europarlamentaarikko Sirpa Pietikäinen (kok) toivoo Suomen olevan Euroopan johtava vähähiilisen rakentamisen osaaja tulevaisuudessa. Kun rakentaminen ja asuminen tuottavat 40 prosenttia ilmastopäästöistä, Pietikäinen nostaisi rakentamisen ympäristötehokkuuden tulevien EU:n parlamenttivaalien teemaksi. - Ympäristötehokkaassa rakentamisessa on aineksia Suomen uusteollistamiseen. Nyt tarvitaan poliittisilta puolueilta sitoutumista tähän, koska rakentamisen sääntelyssä täytyy olla pitkäjänteisyyttä, muistuttaa Pietikäinen. Yhteiskunnan toimin tulee kannustaa teollisuutta kehittämään uuden ympäristötehokkaan rakentamiseen teknologiaa. Julkisissa hankinnoissa on tuettava parasta mahdollista ympäristölaatua, edistettävä resurssitehokkuutta ja tuettava uusia parhaita käytäntöjä ja innovaatioita. Pietikäinen laajentaisi kotitalousvähennystä ohjauskeinona resurssitehokkaan ja vähähiilisen rakentamisen edistämisessä.
Ekologisen rakentamisen edistäminen ja puubrändin luominen ovat Jyväskylän kaupungin arkkitehtuuripoliittisia tavoitteita. Kaupunki pyrkii rakennetun ympäristön laadun nostamiseen ja vahvistamaan imagoaan modernin arkkitehtuurin kaupunkina. Uutta aaltoa kaupungin arkkitehtoniseen ilmeeseen haetaan mm. uusilla energiatehokkuutta ja ekologisuutta korostavilla rakentamisen ratkaisuilla, sitä tukevalla kaavoituksella ja Päijännemaiseman hyödyntämisellä. - Vaikka monilla kaupungeilla on tavoitteena puubrändin luominen, emme yritäkään olla tässä ainutlaatuisia, mutta omaleimaisia kylläkin, sanoo kaupunginarkkitehti Ilkka Halinen . Haluamme erottautua arkkitehtuurilla. Tuomme puuta rakentamiseen ja rakennamme puukerrostaloja siksi, että puun käyttö on osa meidän uutta arkkitehtonista ilmettä ja palvelee tukevaisuuden kaupunkikuvaa.
Kilpailun, avoimen standardin ja yhteensopivien runkorakenteiden puute on laajamittaisen puurakentamisen suurin este tällä hetkellä, sanoo Opiskelija-asunnot Oy:n Joensuun Ellin toimitusjohtaja Jarmo Ojalainen. - Kun kaikki kehittävät ja varjelevat omia järjestelmiään, rakennuttaja ei voi aidosti kilpailuttaa kohteita puuosatoimittajilla. Puurakentaminen etenee vain, jos puuosatoimittajat sitoutuvat aidosti yhteensopiviin runkorakenteisiin. Rakennustoimisto Eero Reijonen Oy:n toimitusjohtaja Jarmo Hämäläisen mielestä puurakentamisen RunkoPES on nykyisellään teoreettinen, koska eri valmistajien elementtejä ei voi käyttää ristiin. - Jos avoin järjestelmä saataisiin toimivaksi, voisimme hyödyntää kaikkien toimittajien parhaita ominaisuuksia. Nykyisin mennään järjestelmä edellä, jolla on vain yksi toimittaja. Mitä se semmoinen kilpailu on, kysyy Hämäläinen.
Puurakentaminen tarvitsee toimivat standardit. Elleivät ne toimi käytännössä, puurakentamisen muut edut jäävät saavuttamatta ja läpimurto tapahtumatta, sanoo A-Insinöörit Oy:n hallituksen puheenjohtaja ja vt. toimitusjohtaja Heikki Käkönen. Vaikka puullakin on RunkoPES, sitä ei ole saatu vielä toimivaksi käytännössä, koska kaikki puuosavalmistajat kehittävät omia järjestelmiään. Rakennusneuvos Seppo Mäkisen mielestä puurakentaminen ei ole vielä löytänyt asemaansa ammattimaisessa teollisessa rakentamisessa. - Puu hakee vielä paikkaansa. Siitä on kehitetty liian vaikeita ratkaisuja, joita ei voi monistaa, sen hintakilpailukyky ei ole ollut riittävä ja osaamisvajetta on kaikissa puurakentamisen vaiheissa.
Vähähiilisestä energiatehokkaasta rakentamisesta voidaan kehittää vientituote, uskoo elinkeinoministeriön Cleantech-ohjelman strateginen johtaja Mari Pantsar-Kallio. - Koska rakentaminen kuluttaa paljon uusiutumattomia luonnonvaroja, lisäämällä kotimaisen, paikallisen ja uusiutuvan ympäristöystävällisen raaka-aineen käyttöä rakentamisessa voidaan merkittävästi pienentää rakentamisen aiheuttamaa hiilijalanjälkeä, muistuttaa Pantsar-Kallio. Uusiutuvilla materiaaleilla voidaan saavuttaa suurempia ympäristöhyötyjä kuin pelkästään parantamalla rakennusten energiatehokkuutta. Puun kaltaisilla uusiutuvilla materiaaleilla voidaan rakentamisessa korvata energiaintensiivisiä materiaaleja kuten terästä, alumiinia, betonia ja muovia. Valtioneuvoston kesäkuussa tehdyn periaatepäätöksen mukaan julkisissa hankinnoissa tulee edistää kestäviä ympäristö- ja energiaratkaisuja sekä käyttöönottoa myös rakentamisessa. Tavoitteena on vähentää energian ja materiaalien käyttöä sekä haitallisia ympäristövaikutuksia rakennusten koko elinkaaren aikana ja luoda kannusteita uusien cleantech-ratkaisujen syntyyn ja käyttöönottoon.
- Hirsitalo on Suomen rakennusteollisuuden tunnetuin brändi, muistuttaa Hirsitaloteollisuuden asiamies Seppo Romppainen. Vaikka Japanin vienti on vähentynyt parhaista vuosista, se on kuitenkin nyt osoittanut piristymisen merkkejä. Vientimaista vahvoja ovat lisäksi entiset Itä-Euroopan IVY- maat, etenkin Venäjä, missä on ollut vahvaa hirsirakentamisen kulttuuria sekä Ranska. Vaikka Venäjän oma hirsitalotuotanto on myös vahvassa kasvussa, kysyntää Suomessa tehdyille laadukkaan maineen omaaville tuotteille riittää. Romppaisen mielestä myös rakentamisen uudet energiatehokkuussäädökset ovat olleet myönteinen asia hirsirakennusteollisuudelle, jonka tuottajat ovat pääosin CE- merkinnän piirissä. - Puu on uusiutuvana luonnonmateriaalina yleisesti tunnustettu kaikkein ekologisimmaksi rakennusmateriaaliksi, joka on vastaus myös home-ongelmiin, sanoo Romppainen. Massiivipuun pitkäikäisyys, kodinomaisuus ja rakennusten hyvä sisäilman laatu kiinnostavat myös päiväkoteja ja kouluja rakennuttavia kuntia. Lähes 300 miljoonan euron vuosimyyntiä tekevä hirsitaloteollisuus on viime vuosina saanut kasvavassa määrin julkisia rakennuksia koskevia tilauksia sekä kotimaasta että ulkomailta. Päiväkoteja on toimitettu muun muassa Ranskaan ja Japaniin.
Osaamisen ja tiedon puute hidastaa laajamittaisen teollisen kerrostalorakentamisen etenemistä Suomessa. Puukerrostalorakentamisen esteistä ja mahdollisuuksista väitellyt Ijäs katsoo rakennus- ja kiinteistöalan ammattilaisten kokevan puukerrostalorakentamisen edelleen koerakentamisena kun käytännön kokemuksia ei ole päästy siirtämään kohteesta toiseen. Myös kuntien rakennusvalvonnan ennakoimattomuuden ja puurakentamisen järjestelmien tuntemattomuuden koetaan lisäävän puurakentamisen taloudellista riskiä. Haastattelututkimukseen perustuvassa väitöksessä kartoitettiin rakennus- ja kiinteistöalan eri sidosryhmien asenteita puukerrostalorakentamista kohtaan. Ijäksen tavoitteena on ollut luoda edellytyksiä puukerrostalojen rakentamiselle tunnistamalla puurakentamista kohtaan esiintyviä esteitä ja mahdollisuuksia.
Kerrostalon rakennusmateriaalien merkitys kasvihuonepäästöjen tuottajana on 50 vuoden tarkastelussa samansuuruinen kuin lämmityksen osuus. Ympäristöministeriön tilaaman selvityksen mukaan rakentamisen materiaalivalinnat vaikuttavat merkittävästi ilmastopäästöihin. Uudisrakentamisessa tulisikin käyttää mahdollisimman paljon kierrätettävää materiaalia. Rakentamisen energiatehokkuuden parantaminen lisää materiaalien suhteellista osuutta rakennuksen elinkaarenaikaisista päästöistä. - Perusteet rakennusmateriaalien huomioimiseen uudisrakentamisen ohjauksessa ovat olemassa, sanoo yliarkkitehti Harri Hakaste ympäristöministeriöstä. Alkuun voidaan lähteä pilottikohteista ja siitä, että julkiset rakennuttajat vaatisivat tietoa rakennuttamiensa kohteiden rakennusmateriaalien hiilijalanjäljestä. Hakaste uskoo hiilijalanjälkimittauksen tulevan tulevaisuudessa energiatodistuksen tavoin asuntokauppaan.
Lammin Ikkuna Oy:n hallituksen puheenjohtaja Markku Hoppania toivoo ennustettavuutta ja pitkäjänteisyyttä yhteiskunnan korjausrakentamiseen kohdistamiin tukitoimiin. - Nykyiset korjausavustukset ovat kausiluontoisia hätäpaketteja ja ne nostavat hetkellisesti kysyntää. Kun rahat on loppu, loppuu korjaustoiminta kun taloyhtiöt jäävät odottamaan uusia avustuksia, kuvailee Hoppania. Valmistavan teollisuuden kannalta Hoppania pitää kotitalousvähennysjärjestelmää parhaana mallina, koska se jakaa korjausrakentamisen hankkeet ajallisesti tasaisemmin. - Avustukset heiluttavat nyt markkinoita eivätkä markkinat voi hyödyntää niitä täysimääräisesti. Hoppania muistuttaa eurokriisin heijastuvan nyt myös yritysten kiristyneeseen käyttöpääomahuoltoon. - Vaikka yritys näyttäisi hyvää tulosta ja paksua tilauskirjaa, käyttöpääoman saanti on vaikeutunut. Fair-play meininki pankkien kanssa on mennyttä, ravistelee Hoppania pankkeja. Hoppania on myös huolissaan Venäjän hitaudesta keventää tuontimuodollisuuksia WTO-jäsenyyden mukaisiksi. - Venäjällä on paljon vientipotentiaalia ikkuna- ja oviteollisuudelle varsinkin laadultaan arvokkaimmissa tuotteissa, mutta se on haasteellinen markkina. Välikäsiä on paljon eivätkä maahantuontimuodollisuudet ole Venäjän WTO-jäsenyyden myötä vähentyneet.
Metsäteollisuus ry.n toimitusjohtaja Timo Jaatinen pitää eurokriisin ratkaisemista suomalaisen metsäteollisuuden tulevaisuuden selviytymiskysymyksenä. - Kun puolet viennin arvosta tulee euromaista, on selvää että eurokriisin ratkaiseminen on alan tulevaisuuden kannalta kohtalon kysymys. Meillä on varsinkin paperiteollisuuden tuotteissa mediamurroksen seurauksena suuria haasteita, jotka ovat osin rakenteellisia ja osin suhdanteista johtuvia. Vastaavasti meillä on vahvaa kysyntää pitkäkuituiseen selluun, pakkaus- ja puutuotealan tuotteisiin, muistuttaa Jaatinen. Jaatinen uskoo puurakentamisen kasvun avaavan uusia vientimahdollisuuksia ja toivoo elinkeinoministeriön käynnistämille puurakentamisen edistämistoimille jatkoa. - Näitä tarvitaan uuden markkinan edellytysten luomiseksi, varsinkin kun kyseessä on vientiin suuntautuvan ympäristölähtöisen tuotteen kehittäminen, sanoo Jaatinen.
Liikenneviraston pääjohtaja Antti Vehviläinen toivoo suomalaisilta puusiltojen valmistajilta lisää aktiivisuutta ja tyyppisiltoja vaihtoehdoiksi sillanrakentamiseen. - Kun ympäristövaikutusten arviointi tulee mukaan siltojenkin rakentamiseen, puusillat voisivat tulla nykyistä vahvemmin perussiltasuunnittelun vaihtoehdoksi osana kestävää kehitystä ja ekotehokkuutta, uskoo Vehviläinen. Suomen johtavan puusiltarakentajan Versowood Oy:n toimitusjohtaja Ville Kopra kertoo yhtiön kehittävän parhaillaan tyyppisiltoja ajoneuvoliikenteen ja kevyen liikenteen käyttöön. - Tavoitteena on tarjota tyyppisiltoja, niin jokaista kohdetta ei tarvitse suunnitella erikseen. Tämä toivottavasti parantaa puusiltojen mahdollisuuksia nykyiseen verrattuna, kun puu on jo lähtökohtaisesti useimmiten suljettu pois tarjouskilpailusta, muistuttaa Kopra. Puuinfo järjestää marraskuussa pidetään Puupäivä-tapahtuman yhteydessä puusiltaseminaarin, johon kutsutaan siltojen suunnittelijoita, valmistajia ja tilaajia.
Vastuullinen rakentaminen tulee olemaan tulevaisuudessa iso brändi ennustaa Metsä Groupin puutuoteteollisuudesta vastaavan Metsä Woodin toimialajohtaja Esa Kaikkonen . – Vastuullisuus tarkoittaa ennen muuta sen tiedostamista, että uusiutumattomat luonnonvarat eivät yksinkertaisesti riitä täyttämään kasvavien rakentamisen markkinoiden kysyntää. Uusiutuvien raaka-aineiden käyttöönotto tulee olemaan iso globaali megatrendi, joka tulee näkymään myös rakentamisessa. Kaikkonen toivoo valtiovallalta oikein suunnattuja toimia Euroopan taloudellisen taantuman voittamiseksi. - Rakentamisen hiipuminen Euroopassa on iso uhka myös puurakentamisen edistymiselle, vaikka periaatteessa voisimme saada nyt lisää osuutta alenevista markkinoista. Meillä on varsinkin pääkaupunkiseudulla valtava asuntorakentamisen tarve, jota olisi perusteltua purkaa taantuman aikana oikein suunnatuilla elvytystoimilla, muistuttaa Kaikkonen.
Venäjän kaupallinen edustaja Valery Shlyamin toivoo suomalaisyrityksiä yhteisiin puurakentamisen hankkeisiin Luoteis-Venäjällä. Shlyamin uskoo suomalaisten puualan yritysten investointien kasvavan WTO: n jäsenyyden, Venäjän modernisaation ja Pietarin elpyvän rakentamisen ansiosta. - Tavoitteemme on, että suomalaisyritykset olisivat puurakentamisen osaamisen ratkaisujen tuojia Venäjälle, sanoo Shlyamin. Venäjän olisi tarkoituksenmukaista Shlyamin mielestä hyödyntää suomalaisten puurakentamisen osaamista ja teknologiaa sekä luoda kaupallisia edellytyksiä yritysten ja valtion yhteistyöllä. Shlyamin toivoo eurooppalaisten rakennusalan standardien käyttöönottoa rakentamisessa Venäjällä ilman pitkiä siirtymäaikoja, mikä lisäisi Venäjän markkinan vetovoimaa.
Euroopan Unionin talouskomissaari Olli Rehnin mielestä puurakentaminen vastaa Euroopan suuriin haasteisiin kuten rakentamisen päästöjen vähentämiseen sekä resurssi-tehokkuuden edistämiseen. Vaikka rakennusteollisuus ei kuulukaan päästökaupan piiriin, puurakentamisen edistämisellä voi olla päästöjen vähentämisen kannalta Rehnin mielestä huomattavia vaikutuksia.
Työministeri Lauri Ihalainen uskoo metsäteollisuuden säilyvän Suomessa tulevaisuudessakin vahvana investoimalla puun uusiin käyttömuotoihin kuten uusiin biotalouden ja puutuoteteollisuuden tuotteisiin. Ihalainen kaipaa metsäteollisuudelta uudenlaista ajattelua sekä voimakasta tutkimus- ja kehitystyötä puun uusien tuotteiden kaupallistamiseen. - Vähähiilisen energiatehokkaan puurakentamisen ja puutuotealan kehittäminen on osa cleantech-toimialaa, jolla on iso tulevaisuus. Puutuotealan kehitystyössä on tavoiteltava vientimarkkinoita, koska viennin kasvu luo nopeasti uusia työpaikkoja varsinkin metsäteollisuuden rakennemuutoksesta kärsineille paikkakunnille, muistuttaa Ihalainen. Ministeri Ihalainen ehdottaa julkisten rakentamishankkeiden kriteeriksi vähähiilisyyden ja ympäristönäkökulman, jotka samalla tukevat yhteiskunnan ilmastotavoitteita.
Talotekniikan kehittyminen, energiatehokkuus ja vähäpäästöinen rakentaminen tulevat muuttamaan rakentamista merkittävästi lähivuosina. Aalto-yliopiston Talotekniikan instituutin johtajana toiminut dipl. ins. Heikki Lamminaho näkee talotekniikan kehittymisen antavan puurakentamiselle mahdollisuuksia markkinaosuuden kasvattamiseen. - Rakennusten energiatehokkuuden parantaminen on ensimmäinen iso askel, seuraavaksi tulee tarkasteluun rakennusten hiilijalanjälki. Tämä kehitys antaa puurakentamiselle mahdollisuuksia uusia vahvuuksia, jotka perustuvat nykyistä parempaan rakentamisen laatuun ja teolliseen esivalmistukseen, painottaa Lamminaho.
Ranskassa etsitään aktiivisesti puulle uusia käyttömuotoja ja tuotteita biotalouden ja puutuoteteollisuuden piiristä korvaamaan sellu- ja paperiteollisuuden alenevaa tuotantoa. Metsä- ja puutuotealaan erikoistuneen Teknologiainstituutti FCBA:n pääjohtaja Georges-Henri Florentin sanoo kehitystyön kohdistuvan puun energiakäytön, puurakentamisen ja uusien kuitutuotteiden kehittämiseen.
Asuntoministeri Krista Kiurun (sd) mukaan kosteus- ja homeongelmaisten rakennusten kiintiö on Suomessa täynnä. Asiakkaille on voitava tarjota kosteusvarmaa rakentamista, jossa ei ole rakennusaikaisia kosteusjäämiä. Puurakentamisen läpimurto voi tapahtua haastamalla muu rakentaminen laadukkaalla, teollisesti valmistetulla kuivarakentamisella, muistuttaa Kiuru. Kiuru hyödyntäisi puurakentamisen kehittämisessä arkkitehtonista osaamista sekä asumista helpottavia älykkään rakentamisen ratkaisuja, jotka edustavat seuraavan sukupolven rakentamista ja tarjoavat vientimahdollisuuksia.
Suomea pidetään mielenkiintoisena sijoituskohteena puutuotealan yrityksille. - Jos saisimme ulkomaisia investoijia puutuotealalle ja rakentamiseen, se toisi lisäarvoa osaamisen ja kilpailuun uusien toimijoiden myötä. Suomen pienessä markkinassa ulkoa tuleva pöllytys tekisi vain hyvää, sanoo johtaja Sari Toivonen Invest in Finlandista. ( kuvassa vas. Sari Toivonen ja markkinointijohtaja Maria Arruda) Suomella on Toivosen mielestä kaikki mahdollisuudet kehittyä edelläkävijäksi energiatehokkaassa ja ympäristöystävällisessä rakentamisessa. Tämä edellyttää puurakentamiselta vahvaa kilpailukykyä ja suhtautumisen muutosta koko rakennusalalta.
Pääministeri Jyrki Kataisen hallituksen ohjelmaan kirjatut tavoitteet puurakentamisen edistämiseksi ovat toteutumassa. - Olemme keskittyneet hallituskauden ensimmäisellä puoliskolla puurakentamisen läpimurron tekemiseen, muistuttaa strateginen johtaja Sixten Sunabacka Työ- ja elinkeinoministeriöstä. Nyt tehdyn väliarvion mukaan on kaikki syy uskoa, että teollinen puukerrostalorakentaminen tulee Suomessa vahvasti kasvamaan. - Minun havaintoni on, että rakennusliikkeiden ylin johto suhtautuu rakentavasti ja suurin odotuksin puurakentamiseen ja sen mahdollisuuksiin, sanoo Sunabacka. Nyt on aika pohtia yhdessä, miten voimme järkevästi käyttää puuta enemmän suurimittakaavaisessa rakentamisessa niin, että siitä on rakennusalalle että Suomelle hyötyä. Siksi nyt tarvitaan puualan ja rakentajien välistä yhteistyötä ja puurakentamista eteenpäin vieviä hankkeita.
Massiivipuisiin CLT-elementteihin perustuva rakentaminen on rantautumassa Suomeen. Elementteihin perustuvilla rakenneratkaisuilla on toteutettu viime vuosina jo lähes 2000 taloa ympäri Eurooppaa. Kevään aikana valmistuu ristiinliimattuun puulevyyn eli CLT:hen (Cross Laminated Timber) perustuvia useita kohteita kuten Joensuuhun 100 opiskelija-asuntoa ja Espoon Nuuksioon Luontokeskus Haltia. - Nämä ovat tärkeitä päänavauksia sekä perusasumisessa että julkisessa rakentamisessa, sanoo Stora Enso Building and Living -liiketoiminta-alueen rakentamisen ratkaisujen aluejohtaja Janne Manninen. Manninen uskoo CLT-menetelmän läpimurtoon ja lupaa uusia hankkeita niin asuin- kuin liikerakentamiseen vielä kevään aikana.
Suomen tulee erikoistua pitkälle jalostettuihin, laadukkaisiin puutuoteteollisuuden tuotteisiin, sanoo UPM:n Vaneriliiketoiminnan johtaja Kim Poulsen . Heinäkuussa UPM:n johtajiston jäseneksi siirtyvän Poulsenin mielestä on ratkaisevaa löytää asiakkaita, jotka ovat valmiita maksamaan palvelusta, laadusta ja jotka käyttävät vaneria vaativiin käyttökohteisiin. Esimerkiksi rekkojen perävaunujen ja nestemäisen kaasun LNG: n kuljetukseen käytettävien tankkereiden rakentamisessa käytetään paljon korkealaatuista vaneria. - Ratkaisevaa on mihin myymme, koska haemme Suomessa tehdylle vanerille aina kalliin käyttökohteen ja sellaisen asiakkaan, joka on valmis maksamaan preemiota laadusta ja palvelusta. Kun meillä on puuraaka-aine, työvoima ja etäisyydestä johtuvat kuljetuskustannukset kalliita kilpailijoihin nähden, emme pärjää halvemman loppukäytön tuotteissa ja kohteissa, tiivistää Poulsen.
Talonrakennusteollisuuden hallituksen puheenjohtaja Heikki Koho pitää pääkaupunkiseudun kuntien kaavoituskäytäntöjä keskeisenä esteenä kohtuuhintaiselle asuntotuotannolle. Kohon mielestä kaavoitus on kunnianhimoista ja liian yksityiskohtaista. Toisena kohtuuhintaisen asuntotuotannon esteenä Koho pitää kaupunkien tapaa kilpailuttaa tonttimaata, jotta saadaan tonttimaan hinta nousemaan. - Kuntien tulisi käyttää pakkolunastusmahdollisuutta rohkeammin ja ottaa maata haltuun sieltä, mikä mahdollistaa fiksun kaupunkirakenteen kehittämisen, muistuttaa Koho. Koho toivoo hengähdysaikaa rakennusalan säädösten uusimisen vauhtiin. - Nyt tehtyjen uudistusten vaikutukset muuttavat merkittävästi työtapoja, suunnittelua, käytettäviä materiaaleja ja nostavat kustannuksia. Rakennusteollisuuden piirissä arvioimme rakentamisen kustannusten nousevan kymmenen prosenttia näiden muutosten yhteisvaikutusten seurauksena, arvioi Koho.
Yhteiskunnan kannattaa tukea avustuksin 1960-70 -luvuilla rakennettujen kerrostalojen peruskorjauksia. Arkkitehti Kimmo Lylykankaan mielestä vanhan rakennuskannan energia-tehokkuuden parantamisessa vähähiilisillä materiaaleilla on ilmastotavoitteiden ja päästöjen vähentämisen kannalta saavutettavissa aina enemmän kuin uudisrakentamisella. Lylykankaan mielestä yhteiskunnan kannattaa taloudellisesti tukea korjaushankkeita, joiden toteuttamiseen tarvitaan uusia rakentamisen innovaatioita ja asennetta. - Samalla voidaan antaa esimerkiksi kokonaisille lähiökerrostaloalueille uusi arkkitehtoninen ilme. Tässä on puurakentamiselle suuri mahdollisuus, muistuttaa Lylykangas.
Ruotsissa kohtuuhintaiseen asuntotuotantoon kehitetty BoKlok-konsepti rantautuu Suomeen. Skanska rakentaa Vantaan Kivistöön 36 BoKlok-asuntoa Stora Enson toimittamista puupohjaisista moduuleista. - Puurakentaminen ei ole itseisarvo, vaan ratkaisu kohtuuhintaisen asumisen ongelmaan. Eri vaihtoehtojen puntaroinnin jälkeen havaitsimme, että puurakenteisista tilaelementeistä toteutettu pienkerrostalomalli toimii tässä konseptissa parhaiten, sanoo hankekehitysjohtaja Riku Patokoski Skanskalta. Tilaelementtien valmistaminen tehtaassa lyhentää työmaalla käytettyä rakentamisen aikaa merkittävästi. Teolliseen esivalmistukseen perustuva rakentaminen vähentää työmaan yleiskustannuksia sekä helpottaa kosteuden ja teknisen laadun hallintaa perinteiseen rakentamiseen verrattuna.
Tämän vuoden puurakentamisen RoadShow 2013 -tapahtuma tarjoaa ajankohtaista tietoa puurakentamisesta. Helsingissä tänään 5.3.2013 alkanut 16 koulutuspäivän tapahtuma keskittyy puuelementtirakentamisen avoimen Runko PES - teollisuusstandardin ja siihen perustuvan tuotetarjonnan esittelemiseen. Eri paikkakunnilla pidettävien koulutuspäivien sarja on tarkoitettu rakennesuunnittelijoille, rakennuttajille, rakennusliikkeille, rakennusvalvojille, paloviranomaisille ja arkkitehdeille sekä rakennusalan opettajille ja opiskelijoille. RoadShow 2013 -koulutustapahtuman järjestävät Puuinfo Oy, Finnish Wood Research Oy ja Työ- ja elinkeinoministeriön valtakunnallinen puurakentamisohjelma yhteistyökumppaneidensa kanssa. Tapahtumiin odotetaan yhteensä kahta ja puolta tuhatta osanottajaa.
Eduskunnan ympäristövaliokunnan puheenjohtajan, kansanedustaja Martti Korhosen mielestä työnantajat tulisi saada mukaan pääkaupunkiseudun asuntotuotantoon. - Ihmettelen, eikö pääkaupunkiseudun työnantajia kiinnosta osallistua aktiivisemmin asuntotuotannon rahoitukseen, kun asuntopulasta on tullut työvoiman saannin pullonkaula, kysyy Korhonen. Korhonen näkee ajan ajaneen nykymuotoisen valtion asuntotuotannon lainajärjestelmän ohitse, kun rakennuttajia ei enää kiinnosta yleishyödyllinen asuntotuotanto ja sosiaalinen asuntotuotanto on lamassa. - Yleishyödylliset yhteisöt eivät ole enää yleishyödyllisiä. Nyt tarvitaan uusi kestävä järjestelmä, jossa sekä työnantajien että kuntien ja valtion on otettava suuri vastuu. Julkinen sektori ei pääse vastuustaan tästä sosiaalisen asuntotuotannon lamasta, muistuttaa Korhonen.
Pohjanmaalainen rakennuttajayhtiö Lakea Oy on erikoistunut erityisryhmien asuntojen rakennuttamiseen teollisella puulevyrakenteisella tilaelementtimenetelmällä. Nyt yhtiö on tuomassa CLT- tilaelementit myös kerrostalorakentamiseen. - Rakentamisen teollisen tuotannon osuuden nostamisella voimme parantaa rakentamisen laatua ja korjata rakentamiseen pesiytyneitä laatuongelmia, sanoo Lakea Oy:n toimitusjohtaja Keijo Ullakko . Kun verrataan rakentamista kuivissa tehdastiloissa talviseen rakentamiseen räntäsateessa, on selvää, että esiteollinen valmistus on tehokkaampaa, tarkempaa ja laadultaan parempaa. Pystymme välttämään esimerkiksi kosteusongelmat, jotka aiheuttavat paljon kustannuksia ja jotka myöhemmin saattavat johtaa homeongelmiin. On jo aika tuoda laatu mukaan rakentamisesta käytävään keskusteluun, muistuttaa Ullakko.
Keskustan puheenjohtaja Juha Sipilä ehdottaa uuden kasvurahaston perustamista, jonka tehtävä olisi tukea esimerkiksi ympäristöliiketoimintaan ja biotalouteen syntyviä uusia kasvuyrityksiä. Sipilä keräisi rahastoon kolmesta viiteen miljardin peruspääoman myymällä valtion omistusta vähäistä strategista merkitystä omaavista yrityksistä, eläkeyhtiöiltä ja yksityisiltä sijoittajilta. Sipilä toivoo metsäteollisuuden ja puutuotealan lisäävän tutkimus- ja kehityspanostuksia, koska puun uusissa käyttömuodoissa on mahdollisuuksia uudelle liiketoiminnalle. - Suomella on mahdollisuus yhdistää puutuotealan osaamista informaatioteknologiaan ja tehdä älykkäästä, energiatehokkaasta ja vähähiilisestä puurakentamisesta vientituote, ehdottaa Sipilä.
Puutuotealan lopputuotteiden ulkonäön, ympäristölaadun ja palvelun kehittäminen avaavat puuteollisuudelle uusia mahdollisuuksia markkinoilla. Näin sanoo Metsätalouden kehittämiskeskus Tapion johtaja Ritva Toivonen , jonka mielestä puualan tuotteiden ympäristölaadun tuotteistaminen on vielä käyttämätön mahdollisuus. - Globaali tarve hillitä ilmastonmuutosta ja sopeutua sen tuomiin luonnonilmiöihin vahvistaa kiinnostusta uusiutuviin materiaaleihin ja siten puurakentamiseen ja puutuotteisiin, sanoo Toivonen. Näyttää siltä, että kestävään metsänhoitoon perustuvan puumateriaalin ympäristölaatua ei ole puuteollisuudessa kyetty tuotteistamaan ja hyödyntämään mahdollisuuksiin nähden täysimääräisesti. Toivonen kannustaa suomalaista puutuotealaa panostamaan hyvän teknisen laadun lisäksi ympäristöystävällisten tuotteiden ulkonäköön, mielikuviin, designiin ja palveluiden paketointiin.
Aalto-yliopistossa tutkijana toimivan arkkitehti Matti Kuittisen mielestä suomalaisten kannattaisi tuotteistaa ekologista rakentamista vientiin. - Meitä on aina arvostettu korkean innovaation ja designin maana, jonka on nyt osattava tuoda tuotteisiin älykästä ympäristötietoisuutta ja ekologisuutta. Korkealaatuisesta ekorakentamisesta on kehitettävissä vientituote, sanoo Kuittinen. Ekorakentaminen tarjoaa mahdollisuuksia metsäteollisuuden rakennemuutoksen hallintaan sekä uusien puun käyttömuotojen ja jalostavan teollisuuden luomiseen. Suomalainen vientiteollisuuden uusi dream team voisi syntyä Kuittisen mukaan pienen hiilijalanjäljen omaavista rakennustuotteista, jotka on muotoiltu korkealaatuisesti. - Kun uutta liiketoimintaa syntyy eri klustereiden rajapinnoissa, nyt on mietittävä miten voidaan muotoilun ja arkkitehtuurin perinteistä osaamista soveltaa uuteen ympäristöystävälliseen rakentamiseen ja päinvastoin; tuoda metsäsektorin ja puurakentamisen syvällistä osaamista suunnittelijoille ja liiketoimintaan. On typerää, jos jätämme käyttämättä sen vihreän kultakaivoksen, jonka äärellä täällä olemme, muistuttaa Kuittinen.
Puurakentamisen osuuden lisääminen kotimaisessa rakentamisessa lisää työpaikkojen ja verotulojen määrää. Pellervon taloustutkimus PTT:n tekemän puurakentamisen yhteiskunnallisia vaikutuksia koskeneen tutkimuksen mukaan puutuoteteollisuuden korkea kotimaisuusaste vähentää muihin rakennusmateriaaleihin nähden tuontituotteiden käyttöä. Puurakentamisen lisäys lisää sahatavaran ja vanerin kulutusta, mikä lisää merkittäviä investointeja puuelementtituotantoon. PTT:n toimitusjohtaja Pasi Holm muistuttaa, että puurakentamisen kasvu ja uuden puutuoteteollisuuden tuotantokapasiteetin sijoittuminen Suomeen avaisivat mahdollisuuksia viennin lisäämiselle. - Puu-tuotteiden puolen miljardin euron viennin kasvusta syntyisi yli kuusi tuhatta uutta työpaikkaa ja siitä hyötyisivät niin kansantalous, yritykset kuin metsänomistajatkin. Taloudellisten hyötyjen lisäksi puurakentaminen tuo merkittävää hyötyä ympäristölle rakentamisesta aiheutuvien päästöjen vähentymisellä. Kansantalouden kokonaistuotos nousisi noin miljardilla eurolla, luettelee Holm puurakentamisen kasvun taloudellisia vaikutuksia.
SRV: n varatoimitusjohtaja Timo Nieminen pitää puurakentamisen edistämistä osana suomalaista selviytymistarinaa, jolla pyritään lisäämään puun jatkojalostusta ja vientiä. - Poliit-tinen tuki kehittämishankkeille on paikallaan, koska se on kansantaloudelle tärkeää eikä vääristä kilpailua. Informaatioteknologian yhdistämisellä teolliseen puurakentamiseen voi olla huimia kehitysmahdollisuuksia, uskoo Nieminen. Niemisen mukaan SRV lähtee Helsingin Jätkäsaareen nousevaan Wood City -hankkeeseen kehittämään teollista rakentamista, josta voi tulla keskeinen osa yhtiön tulevaa tuotantoa. - Nyt tarvitaan puurakentamisesta pitkäjänteistä kokemusta, jota voidaan monistaa myös asuinkerros- ja toimistotalorakentamiseen, sanoo Nieminen.
Espoon Nuuksioon valmistuva Suomen luontokeskus Haltia on Suomen ensimmäinen moderni julkinen rakennuskohde, jossa kaikki rakenteet lukuun ottamatta maanalaista kerrosta ovat puuta. Ensi keväänä valmistuvasta Haltiasta tulee julkisen puurakentamisen vaikuttava näyteikkuna, jonka toteuttamisen ja puun käytön johtavana teemana on ekologisuus sekä rakentamisen että käytön aikainen päästöttömyys. - Massiivipuiset CLT-elementit sitovat hiiltä enemmän kuin perinteinen pilari-palkkirakenteinen puurakennus ja ovat ympäristövaikutuksiltaan päinvastaiset betonirakenteeseen nähden, sanoo Haltian rakennuttajayhtiön Nuuksiokeskus Oy:n toimitusjohtaja Timo Kukko . Tämän kokemuksen perusteella meidän tulisi paljon enemmän rakentaa päiväkoteja, kouluja, kirjastoja ja museoita puurakenteisina, koska ne toimisivat esimerkkinä puurakentamisen todellisista mahdollisuuksista myös julkisissa kohteissa, ehdottaa Kukko.
Puheenvuoroja puurakentamisesta on ajankohtainen lukemisto, joka sisältää Puuinfon puurakentamista käsittelevät artikkelit heinäkuusta 2011 marraskuuhun 2012. Artikkelit muodostavat kokonaisuuden, Ajan kuvan, joka välittää yli 80 rakennusalan vaikuttajan näkemyksiä modernista teollisesta puurakentamisesta, sen haasteista ja mahdollisuuksista. Puheenvuoroja puurakentamisesta on keskustelukirja, jonka artikkeleista ovat tunnistettavissa ne ajankohtaiset trendit ja teemat, jotka vaikuttavat meneillään olevan teollisen rakentamisen rakennemuutokseen. Tällaisia ovat esimerkiksi ympäristövaikutusten kasvava merkitys kerrostalo- ja julkisten tilojen rakentamisessa, puurakentamisen edistäminen hallitusohjelmassa ja teollisten järjestelmien läpimurto ammattimaisen rakentamisen markkinoille. Puheenvuoroja puurakentamisesta -kirja esittelee useita eri vaiheessa olevia suomalaisen puurakentamisen kohteita, arvioi puurakentamisen kilpailukykyä, arkkitehtuuria ja kansantaloudellisia vaikutuksia sekä tuo keskusteluun eurooppalaisia näkökulmia puurakentamiseen. Markku Laukkanen
Tuhannen oppilaan puurakenteinen koulukeskus on valmistunut Pariisin lähistöllä sijaitsevaan Limeill-Brevannes kaupunkiin. 9500 kerrosneliömetrin suuruisessa koulukeskuksessa on kolme esikoulu-päiväkotia ja kaksi peruskoulua. Ranskan suurimman puurakenteisen koulukeskuksen suunnittelivat ranskalainen arkkitehti Veronique Klimine ja nykyisin Grenoblessa työskentelevä suomalainen arkkitehti Olavi Koponen ensimmäisenä yhteisenä työnään. Koulukeskuksen rakentaminen puusta oli Koposen mukaan kaupungin johdon vaatimus. Julkinen puurakentaminen on Ranskassa kasvussa, mikä liittyy keskusteluun ilmastomuutoksen hillinnästä, rakentamisen energiatehokkuudesta ja rakentamisen päästöistä. Koulukeskuksen rakentajan mukaan puurakentamisen kilpailukyky perustuu perinteiseen rakentamiseen verrattuna lyhyempään puuelementtien asennusaikaan paikan päällä. Koulurakennuksen maamerkkinä on korkea kolmiomainen torni, jossa on suomalaisen kuvataitelijan Lauri Ahlgrenin työ Merenneito ja mustekala.
Saksan Garmisch-Partenkirchenissä pidetty puualan vuotuinen ammattilaistapahtuma osoitti eurooppalaisen puurakentamisen kehittämisen kohdistuvan nyt kaupunkirakentamiseen. Nyt puusta halutaan rakentaa pientalojen ohella kaupunkiasumiseen soveltuvia puukerrostaloja, kouluja, päiväkoteja ja virastoja sekä toteuttaa kaupunkien täydennysrakentamista. Puurakentamisen hankkeita edistää kiinnostus kestävän kehityksen mukaiseen rakentamiseen niin päättäjien kuin suuren yleisönkin keskuudessa.
Puuinfon järjestämän vuosittaisen suurtapahtuman Puupäivän kansainvälisten vieraiden viesti suomalaisille oli sama: Rakentamisessa on aika siirtyä uusiutuvien materiaalien käyttöön, jotta voimme turvata tulevaisuuden sukupolville materiaalien ja resurssien riittävyyden. Sekä itävaltalaisen Rhomberg Bau rakennusyhtiön myyntijohtaja Harald Professner että kanadalainen arkkitehti Michael Green muistuttavat Puuinfon haastattelussa vakavasti rakennusteollisuuden vastuusta vähentää nykyisiä päästöjä. Sekä Professnerin että Greenin yhteisenä tavoitteena on kehittää maailmanlaajuisesti räjähdysmäisesti kasvavaan asuntorakentamisen tarpeeseen korkeiden puukerrostalojen teknologiaa. - Rakentaminen on suurin ilmastomuutoksen tekijä. Tämä merkitsee koko rakentamisen järjestelmään suurta rakenteellista muutosta, sanoo Green. - Tämä on myös teollisuuspoliittinen kysymys. Myös rakennusteollisuuden on pakko valita vähemmän päästöjä tuottavia materiaaleja ja energiaa käyttäviä toimintatapoja, korostaa Professner.
Maa- ja metsätalousministeri Jari Koskisen mielestä Suomen tulee olla aktiivinen puurakentamisen edistäjä niin EU:ssa kuin kansainvälisillä areenoilla. - On välttämätöntä tarkkailla eri politiikkasektoreilla tehtäviä aloitteita ja vaikuttaa niiden jatkovalmisteluun mahdollisimman aikaisessa vaiheessa, sanoo Koskinen. Myönteisinä aloitteina puurakentamisen kannalta Koskinen pitää EU: biotalousstrategiaa, komission tiedonantoa resurssitehokkaasta Euroopasta ja valmisteilla oleva metsästrategiaa. - Olemme aktiivisesti mukana myös YK:n Euroopan talouskomission ja FAO:n Vihreän talouden toimintaohjelman valmistelussa, muistuttaa Koskinen.
Tekniikan tohtori, arkkitehti Harry Edelmanin mielestä nyt on aika uusien rakentamisen innovaatioiden ja teknologioiden kehittämiselle. Edelmanin mukaan on perusteltua, että hallitus edistää puurakentamista, koska uusien teknologioiden vakiintuminen vie aikansa. Rakentamisessa muutos kestävämpään kehitykseen on välttämätön. Valtion ja kuntien tulee olla mukana uusien teknologioiden käyttöönotossa, jotta siirtyminen energiatehokkaaseen ja päästöttömään rakentamiseen tapahtuu, painottaa Edelman. Siirtymistä energiatehokkaaseen ja materiaalien osalta kestävään rakentamiseen Edelman pitää kilpailukykyä vahvistavana tekijänä rakentamisen toimialalle. - Muutos rakentamisessa tulee jäädäkseen. Suuri haaste on se, miten päättäjät ja yritykset saadaan toimimaan pitkäjänteisesti. Edelman on nimitetty Tampereen teknillisen yliopiston kestävän rakentamisen professoriksi, jonka toimenkuva kattaa rakennustekniikan ja arkkitehtuurin. Ensi vuonna myös tuotantotalouden osaaminen kuuluu yhteiseen uuteen tiedekuntaan.
Työnjohtaja Matti Röytiö ja lastentarhaopettaja Anne Auvinen muuttivat kolmen lapsen kanssa Heinolan Vierumäen puukerrostaloon sen valmistuttua viime vuoden joulukuussa. - Kyllähän puukerrostalo herätti uteliaisuutta ja eniten mietitytti äänieristys. Nyt voi sanoa, että kun muutimme 1970-luvun betonikerrostalosta, niin äänet jäivät sinne. Täällä ei kuulu mitään, on kuin asuisi omakotitalossa. Täällä emme tiedä naapureista mitään, kun ei kuulu ääniä eikä tärinää, kertovat Anne ja Matti. ( Kuvassa vas. Essi, Anne, Laura, Matti ja Tuukka) Heinolan PuuEra-talon rakentajan Rakennusliike Reponen Oy:n toimitusjohtaja Mika Airaksela ei ole yllättynyt asukaspalautteesta. - VTT ja insinööritoimisto Heikki Helimäki ovat tehneet meille talosta kattavaa seurantaselvitystä ja se osoittaa äänieristyksen olevan kohdallaan ja että olemme pystyneet jo suunnitteluvaiheessa ratkomaan mahdolliset rakenteiden tärinäongelmat. Myönteinen asukaspalaute kannustaa rakentamaan lisää puukerrostaloja. Airaksela kertoo yhtiöllä olevan neuvotteluvaiheessa noin 300 puukerrostaloasunnon rakentaminen.
Asuntosijoitusyhtiö SATOn toimitusjohtaja Erkka Valkilan mukaan yleishyödyllisen vuokra-asuntotuotannon rajoituksia tulisi keventää. - Nykyisellä korkotasolla ja tuottorajoituksilla ei kenenkään ole järkevää tuottaa asuntoja yleishyödyllisen rakentamisen ehdoilla, jotka ovat tyrehdyttäneet koko järjestelmän toimivuuden. Vaikka asuntoministeri Kiurun esitykset omavastuukoron puolittamisesta ja käynnistysavustuksista ovat sinänsä oikeita, ne tapahtuvat yleishyödyllisyyttä määrittelevän lainsäädännön sisällä, eivätkä ratkaise tätä isoa ongelmaa. Helsingissä on valmistunut tänä vuonna yksi kerrostalo eli 30 asuntoa yleishyödyllisen rakentamisen ehdoilla. Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskuksen ARA:n ylijohtaja Hannu Rossilahti myöntää, että yleishyödylliseen rakentamiseen valtion osoittamat porkkanat eivät vastaa enää tämän päivän markkinatilannetta ja tarvetta järjestelmän rakenteiden uusimiseen on olemassa.
Aalto-yliopisto aloittaa puurakentamiseen erikoistuneiden suunnittelijoiden jatkokoulutuksen. Suomeen on arvioitu tarvittavan seuraavan viiden vuoden aikana 150 AA-pätevyyden omaavaa puurakentamisen suunnitteluammattilaista lisää. Koulutustarpeeseen vastataan aloittamalla jo alalla toimivien suunnittelijoiden jatkokoulutus Aalto-yliopistossa. Koulutuksen aloittaminen vuoden 2013 alussa mahdollistuu mm. Työ- ja elinkeinoministeriön työvoimapoliittisen rahoituksen turvin. Valtakunnallisen puurakentamisohjelman kehittämispäällikkö Markku Karjalaisen mukaan osaavien puurakentamisen suunnittelijoiden ja tekijöiden puutteesta oli syntymässä pullonkaula puurakentamisen kasvulle asetettujen tavoitteiden saavuttamisessa. - Rakentamisen koulutussisällöt eivät vastaa enää todellisuudessa sitä markkinaa, mihin ammattimainen suuren mittakaavan puurakentaminen on menossa. Uusia teollisen puurakentamisen järjestelmiä ei tunneta riittävästi, perustelee Karjalainen täydennyskoulutuksen tarvetta.
Helsingin kaupunkisuunnittelu-lautakunnan puheenjohtaja, kansanedustaja Lasse Männistö odottaa konkreettisia tuloksia puurakentamisen edistämisestä ja heittää haasteen puurakentamisen järjestelmätoimittajille. - Tuottakaa uudenlaista, kohtuuhintaista opiskelija-asuntotuotantoa Helsingin opiskelija-asuntosäätiölle. Opiskelija-asuntoihin kohdistuu valtavasti tarvetta eivätkä tähän mennessä tarjouskilpailuissa ole olleet puurakentajat juuri mukana. Ruotsissa ollaan puurakentamisessa myös kerrostalomittaluokassa meitä paljon edellä, toteaa Männistö. Lasse Männistön mielestä Helsingin asuntopulaa voitaisiin helpottaa täydennysrakentamisella. Helsingin kaupunkisuunnittelulautakunnassa on asetettu kaavoitustavoite, jonka mukaan koko asuntorakentamisen 450 tuhannen neliömetrin tavoitteesta lähes kolmannes eli 125 tuhatta neliömetriä on täydennysrakentamista. - Varsinkin kantakaupungin alueella täytyy etsiä täydennysrakentamisesta, ullakko- ja lisäkerrosten rakentamisesta ratkaisuja, johon kevyen rakentamisen tekniikka tarjoaa mahdollisuuksia. Kaupunkikehityksen kannalta pidän täydennysrakentamista suurena mahdollisuutena, painottaa Männistö.
Talonrakennusteollisuus ry:n toimitusjohtaja Kim Kaskiaro kaipaa puurakentamisen järjestelmätoimittajia jakamaan rakennuttajavastuuta. - Jos puujärjestelmätoimittajat eivät tule vastaan ja ole valmiita jakamaan vastuuta, miksi grynderirakentaja valitsisi puun, jos joutuu yksin kantamaan vuosikymmenen vastuun, kysyy Kaskiaro. - Urakoitsijan kannalta on sama mistä materiaalista rakennetaan, kunhan riskit pystytään optimoimaan ja grynderirakentamisessa kantamaan rakennuksista kymmenen vuoden vastuu. Kun asiakas on epävarma rakenteen ja materiaalin toimivuudesta, toimittaja vakuuttaa ostajan parhaiten sitoutumalla vastuuseen mahdollisista virheistä, sanoo Kaskiaro. - Minun viestini puualalle on se, että kannattaa kehittää puurakentamisen järjestelmiä ja tehdä niistä houkuttelevia rakentajille ja rakennuttajille. Tilaaja ratkaisee, mistä materiaalista rakennetaan. Tavoitteena on toteuttaa hankkeita, jotka käyvät kaupaksi. Tässä suhteessa tunnetut materiaalit ja järjestelmät, joilla on pitkään rakennettu, ovat varmempia, muistuttaa Kaskiaro. - Sekä rakennuttaja että rakentaja pyrkivät minimoimaan riskejä ja hakemaan niiden hallinnan kannalta oikean kustannustason.
Puukerrostalojen rakentaminen Ruotsissa on erittäin kilpailukykyistä. - Merkittävin kilpailutekijä on rakentamisen nopeus, sanoo tilaelementtikerrostalojen valmistukseen erikoistuneen Lindbäcks Bygg yhtiön toimitusjohtaja Stefan Lindbäck . Toinen keskeinen kilpailutekijä on teollisen valmistuksen aikaansaama tasainen laatu. Puun ekologisuutta pidetään tulevaisuuden myyntivalttina, mutta materiaalia tärkeämpiä ovat puurakentamisen nopeus, keveys, toimivuus ja tehokkuus. Lindbäcks Bygg on ottanut käyttöön Japanin autoteollisuudesta tutun Lean-menetelmän. - Tavoitteena oli kehittää järjestelmä, jossa tuotanto on mahdollisimman tehokas ja laatuvirheet vältetään. Hankkeessa kiinnitettiin erityistä huomiota työvaiheiden ohjaamiseen siten, että kaikki tehdään tiimeissä oikeaan aikaan, laadukkaasti ja järjestelmällisesti. Lean menetelmän käyttöön oton myötä teemme vähemmällä enemmän, tiivistää neljännessä sukupolvessa yritystä johtava Lindbäck.
Ympäristöministeriön kansliapäällikkö Hannele Pokka on huolissaan rakentamisen laadusta. - Ongelmana on rakennusalan kilpailun puute ja nykyinen rakentamisen käytäntö, jossa rakennuskohteet pilkotaan kymmeniksi aliurakoiksi eikä kukaan kanna kokonaisvastuuta rakennuskohteista. Laadusta riippumatta kaikki käy kaupaksi varsinkin pääkaupunkiseudulla. Nyt kilpailun puute vaikuttaa sekä asuntojen saatavuuteen että rakentamisen laatuun varsinkin pääkaupunkiseudulla, sanoo Pokka. Kansliapäällikkö Pokka näkee ongelmia myös rakennusvalvonnassa, jonka resurssit ja osaaminen eivät riitä perusteelliseen valvontaan. - Vaikka valvonnassa on puutteita, rakennusyhtiöillä tulisi olla nykyistä suurempi eettinen ja asiallinen vastuu rakentamisen laadusta. Rakennusteollisuuden suurin haaste onkin siinä, millä saadaan palautettua rakentamisen laatu suomalaiseen rakentamiseen.

Sivut

Tilaa syöte Puheenvuoroja puusta | Puuinfo