Olet täällä

Puheenvuoroja puusta

Vastuullinen rakentaminen tulee olemaan tulevaisuudessa iso brändi ennustaa Metsä Groupin puutuoteteollisuudesta vastaavan Metsä Woodin toimialajohtaja Esa Kaikkonen . – Vastuullisuus tarkoittaa ennen muuta sen tiedostamista, että uusiutumattomat luonnonvarat eivät yksinkertaisesti riitä täyttämään kasvavien rakentamisen markkinoiden kysyntää. Uusiutuvien raaka-aineiden käyttöönotto tulee olemaan iso globaali megatrendi, joka tulee näkymään myös rakentamisessa. Kaikkonen toivoo valtiovallalta oikein suunnattuja toimia Euroopan taloudellisen taantuman voittamiseksi. - Rakentamisen hiipuminen Euroopassa on iso uhka myös puurakentamisen edistymiselle, vaikka periaatteessa voisimme saada nyt lisää osuutta alenevista markkinoista. Meillä on varsinkin pääkaupunkiseudulla valtava asuntorakentamisen tarve, jota olisi perusteltua purkaa taantuman aikana oikein suunnatuilla elvytystoimilla, muistuttaa Kaikkonen.
Venäjän kaupallinen edustaja Valery Shlyamin toivoo suomalaisyrityksiä yhteisiin puurakentamisen hankkeisiin Luoteis-Venäjällä. Shlyamin uskoo suomalaisten puualan yritysten investointien kasvavan WTO: n jäsenyyden, Venäjän modernisaation ja Pietarin elpyvän rakentamisen ansiosta. - Tavoitteemme on, että suomalaisyritykset olisivat puurakentamisen osaamisen ratkaisujen tuojia Venäjälle, sanoo Shlyamin. Venäjän olisi tarkoituksenmukaista Shlyamin mielestä hyödyntää suomalaisten puurakentamisen osaamista ja teknologiaa sekä luoda kaupallisia edellytyksiä yritysten ja valtion yhteistyöllä. Shlyamin toivoo eurooppalaisten rakennusalan standardien käyttöönottoa rakentamisessa Venäjällä ilman pitkiä siirtymäaikoja, mikä lisäisi Venäjän markkinan vetovoimaa.
Euroopan Unionin talouskomissaari Olli Rehnin mielestä puurakentaminen vastaa Euroopan suuriin haasteisiin kuten rakentamisen päästöjen vähentämiseen sekä resurssi-tehokkuuden edistämiseen. Vaikka rakennusteollisuus ei kuulukaan päästökaupan piiriin, puurakentamisen edistämisellä voi olla päästöjen vähentämisen kannalta Rehnin mielestä huomattavia vaikutuksia.
Työministeri Lauri Ihalainen uskoo metsäteollisuuden säilyvän Suomessa tulevaisuudessakin vahvana investoimalla puun uusiin käyttömuotoihin kuten uusiin biotalouden ja puutuoteteollisuuden tuotteisiin. Ihalainen kaipaa metsäteollisuudelta uudenlaista ajattelua sekä voimakasta tutkimus- ja kehitystyötä puun uusien tuotteiden kaupallistamiseen. - Vähähiilisen energiatehokkaan puurakentamisen ja puutuotealan kehittäminen on osa cleantech-toimialaa, jolla on iso tulevaisuus. Puutuotealan kehitystyössä on tavoiteltava vientimarkkinoita, koska viennin kasvu luo nopeasti uusia työpaikkoja varsinkin metsäteollisuuden rakennemuutoksesta kärsineille paikkakunnille, muistuttaa Ihalainen. Ministeri Ihalainen ehdottaa julkisten rakentamishankkeiden kriteeriksi vähähiilisyyden ja ympäristönäkökulman, jotka samalla tukevat yhteiskunnan ilmastotavoitteita.
Talotekniikan kehittyminen, energiatehokkuus ja vähäpäästöinen rakentaminen tulevat muuttamaan rakentamista merkittävästi lähivuosina. Aalto-yliopiston Talotekniikan instituutin johtajana toiminut dipl. ins. Heikki Lamminaho näkee talotekniikan kehittymisen antavan puurakentamiselle mahdollisuuksia markkinaosuuden kasvattamiseen. - Rakennusten energiatehokkuuden parantaminen on ensimmäinen iso askel, seuraavaksi tulee tarkasteluun rakennusten hiilijalanjälki. Tämä kehitys antaa puurakentamiselle mahdollisuuksia uusia vahvuuksia, jotka perustuvat nykyistä parempaan rakentamisen laatuun ja teolliseen esivalmistukseen, painottaa Lamminaho.
Ranskassa etsitään aktiivisesti puulle uusia käyttömuotoja ja tuotteita biotalouden ja puutuoteteollisuuden piiristä korvaamaan sellu- ja paperiteollisuuden alenevaa tuotantoa. Metsä- ja puutuotealaan erikoistuneen Teknologiainstituutti FCBA:n pääjohtaja Georges-Henri Florentin sanoo kehitystyön kohdistuvan puun energiakäytön, puurakentamisen ja uusien kuitutuotteiden kehittämiseen.
Asuntoministeri Krista Kiurun (sd) mukaan kosteus- ja homeongelmaisten rakennusten kiintiö on Suomessa täynnä. Asiakkaille on voitava tarjota kosteusvarmaa rakentamista, jossa ei ole rakennusaikaisia kosteusjäämiä. Puurakentamisen läpimurto voi tapahtua haastamalla muu rakentaminen laadukkaalla, teollisesti valmistetulla kuivarakentamisella, muistuttaa Kiuru. Kiuru hyödyntäisi puurakentamisen kehittämisessä arkkitehtonista osaamista sekä asumista helpottavia älykkään rakentamisen ratkaisuja, jotka edustavat seuraavan sukupolven rakentamista ja tarjoavat vientimahdollisuuksia.
Suomea pidetään mielenkiintoisena sijoituskohteena puutuotealan yrityksille. - Jos saisimme ulkomaisia investoijia puutuotealalle ja rakentamiseen, se toisi lisäarvoa osaamisen ja kilpailuun uusien toimijoiden myötä. Suomen pienessä markkinassa ulkoa tuleva pöllytys tekisi vain hyvää, sanoo johtaja Sari Toivonen Invest in Finlandista. ( kuvassa vas. Sari Toivonen ja markkinointijohtaja Maria Arruda) Suomella on Toivosen mielestä kaikki mahdollisuudet kehittyä edelläkävijäksi energiatehokkaassa ja ympäristöystävällisessä rakentamisessa. Tämä edellyttää puurakentamiselta vahvaa kilpailukykyä ja suhtautumisen muutosta koko rakennusalalta.
Pääministeri Jyrki Kataisen hallituksen ohjelmaan kirjatut tavoitteet puurakentamisen edistämiseksi ovat toteutumassa. - Olemme keskittyneet hallituskauden ensimmäisellä puoliskolla puurakentamisen läpimurron tekemiseen, muistuttaa strateginen johtaja Sixten Sunabacka Työ- ja elinkeinoministeriöstä. Nyt tehdyn väliarvion mukaan on kaikki syy uskoa, että teollinen puukerrostalorakentaminen tulee Suomessa vahvasti kasvamaan. - Minun havaintoni on, että rakennusliikkeiden ylin johto suhtautuu rakentavasti ja suurin odotuksin puurakentamiseen ja sen mahdollisuuksiin, sanoo Sunabacka. Nyt on aika pohtia yhdessä, miten voimme järkevästi käyttää puuta enemmän suurimittakaavaisessa rakentamisessa niin, että siitä on rakennusalalle että Suomelle hyötyä. Siksi nyt tarvitaan puualan ja rakentajien välistä yhteistyötä ja puurakentamista eteenpäin vieviä hankkeita.
Massiivipuisiin CLT-elementteihin perustuva rakentaminen on rantautumassa Suomeen. Elementteihin perustuvilla rakenneratkaisuilla on toteutettu viime vuosina jo lähes 2000 taloa ympäri Eurooppaa. Kevään aikana valmistuu ristiinliimattuun puulevyyn eli CLT:hen (Cross Laminated Timber) perustuvia useita kohteita kuten Joensuuhun 100 opiskelija-asuntoa ja Espoon Nuuksioon Luontokeskus Haltia. - Nämä ovat tärkeitä päänavauksia sekä perusasumisessa että julkisessa rakentamisessa, sanoo Stora Enso Building and Living -liiketoiminta-alueen rakentamisen ratkaisujen aluejohtaja Janne Manninen. Manninen uskoo CLT-menetelmän läpimurtoon ja lupaa uusia hankkeita niin asuin- kuin liikerakentamiseen vielä kevään aikana.
Suomen tulee erikoistua pitkälle jalostettuihin, laadukkaisiin puutuoteteollisuuden tuotteisiin, sanoo UPM:n Vaneriliiketoiminnan johtaja Kim Poulsen . Heinäkuussa UPM:n johtajiston jäseneksi siirtyvän Poulsenin mielestä on ratkaisevaa löytää asiakkaita, jotka ovat valmiita maksamaan palvelusta, laadusta ja jotka käyttävät vaneria vaativiin käyttökohteisiin. Esimerkiksi rekkojen perävaunujen ja nestemäisen kaasun LNG: n kuljetukseen käytettävien tankkereiden rakentamisessa käytetään paljon korkealaatuista vaneria. - Ratkaisevaa on mihin myymme, koska haemme Suomessa tehdylle vanerille aina kalliin käyttökohteen ja sellaisen asiakkaan, joka on valmis maksamaan preemiota laadusta ja palvelusta. Kun meillä on puuraaka-aine, työvoima ja etäisyydestä johtuvat kuljetuskustannukset kalliita kilpailijoihin nähden, emme pärjää halvemman loppukäytön tuotteissa ja kohteissa, tiivistää Poulsen.
Talonrakennusteollisuuden hallituksen puheenjohtaja Heikki Koho pitää pääkaupunkiseudun kuntien kaavoituskäytäntöjä keskeisenä esteenä kohtuuhintaiselle asuntotuotannolle. Kohon mielestä kaavoitus on kunnianhimoista ja liian yksityiskohtaista. Toisena kohtuuhintaisen asuntotuotannon esteenä Koho pitää kaupunkien tapaa kilpailuttaa tonttimaata, jotta saadaan tonttimaan hinta nousemaan. - Kuntien tulisi käyttää pakkolunastusmahdollisuutta rohkeammin ja ottaa maata haltuun sieltä, mikä mahdollistaa fiksun kaupunkirakenteen kehittämisen, muistuttaa Koho. Koho toivoo hengähdysaikaa rakennusalan säädösten uusimisen vauhtiin. - Nyt tehtyjen uudistusten vaikutukset muuttavat merkittävästi työtapoja, suunnittelua, käytettäviä materiaaleja ja nostavat kustannuksia. Rakennusteollisuuden piirissä arvioimme rakentamisen kustannusten nousevan kymmenen prosenttia näiden muutosten yhteisvaikutusten seurauksena, arvioi Koho.
Yhteiskunnan kannattaa tukea avustuksin 1960-70 -luvuilla rakennettujen kerrostalojen peruskorjauksia. Arkkitehti Kimmo Lylykankaan mielestä vanhan rakennuskannan energia-tehokkuuden parantamisessa vähähiilisillä materiaaleilla on ilmastotavoitteiden ja päästöjen vähentämisen kannalta saavutettavissa aina enemmän kuin uudisrakentamisella. Lylykankaan mielestä yhteiskunnan kannattaa taloudellisesti tukea korjaushankkeita, joiden toteuttamiseen tarvitaan uusia rakentamisen innovaatioita ja asennetta. - Samalla voidaan antaa esimerkiksi kokonaisille lähiökerrostaloalueille uusi arkkitehtoninen ilme. Tässä on puurakentamiselle suuri mahdollisuus, muistuttaa Lylykangas.
Ruotsissa kohtuuhintaiseen asuntotuotantoon kehitetty BoKlok-konsepti rantautuu Suomeen. Skanska rakentaa Vantaan Kivistöön 36 BoKlok-asuntoa Stora Enson toimittamista puupohjaisista moduuleista. - Puurakentaminen ei ole itseisarvo, vaan ratkaisu kohtuuhintaisen asumisen ongelmaan. Eri vaihtoehtojen puntaroinnin jälkeen havaitsimme, että puurakenteisista tilaelementeistä toteutettu pienkerrostalomalli toimii tässä konseptissa parhaiten, sanoo hankekehitysjohtaja Riku Patokoski Skanskalta. Tilaelementtien valmistaminen tehtaassa lyhentää työmaalla käytettyä rakentamisen aikaa merkittävästi. Teolliseen esivalmistukseen perustuva rakentaminen vähentää työmaan yleiskustannuksia sekä helpottaa kosteuden ja teknisen laadun hallintaa perinteiseen rakentamiseen verrattuna.
Tämän vuoden puurakentamisen RoadShow 2013 -tapahtuma tarjoaa ajankohtaista tietoa puurakentamisesta. Helsingissä tänään 5.3.2013 alkanut 16 koulutuspäivän tapahtuma keskittyy puuelementtirakentamisen avoimen Runko PES - teollisuusstandardin ja siihen perustuvan tuotetarjonnan esittelemiseen. Eri paikkakunnilla pidettävien koulutuspäivien sarja on tarkoitettu rakennesuunnittelijoille, rakennuttajille, rakennusliikkeille, rakennusvalvojille, paloviranomaisille ja arkkitehdeille sekä rakennusalan opettajille ja opiskelijoille. RoadShow 2013 -koulutustapahtuman järjestävät Puuinfo Oy, Finnish Wood Research Oy ja Työ- ja elinkeinoministeriön valtakunnallinen puurakentamisohjelma yhteistyökumppaneidensa kanssa. Tapahtumiin odotetaan yhteensä kahta ja puolta tuhatta osanottajaa.
Eduskunnan ympäristövaliokunnan puheenjohtajan, kansanedustaja Martti Korhosen mielestä työnantajat tulisi saada mukaan pääkaupunkiseudun asuntotuotantoon. - Ihmettelen, eikö pääkaupunkiseudun työnantajia kiinnosta osallistua aktiivisemmin asuntotuotannon rahoitukseen, kun asuntopulasta on tullut työvoiman saannin pullonkaula, kysyy Korhonen. Korhonen näkee ajan ajaneen nykymuotoisen valtion asuntotuotannon lainajärjestelmän ohitse, kun rakennuttajia ei enää kiinnosta yleishyödyllinen asuntotuotanto ja sosiaalinen asuntotuotanto on lamassa. - Yleishyödylliset yhteisöt eivät ole enää yleishyödyllisiä. Nyt tarvitaan uusi kestävä järjestelmä, jossa sekä työnantajien että kuntien ja valtion on otettava suuri vastuu. Julkinen sektori ei pääse vastuustaan tästä sosiaalisen asuntotuotannon lamasta, muistuttaa Korhonen.
Pohjanmaalainen rakennuttajayhtiö Lakea Oy on erikoistunut erityisryhmien asuntojen rakennuttamiseen teollisella puulevyrakenteisella tilaelementtimenetelmällä. Nyt yhtiö on tuomassa CLT- tilaelementit myös kerrostalorakentamiseen. - Rakentamisen teollisen tuotannon osuuden nostamisella voimme parantaa rakentamisen laatua ja korjata rakentamiseen pesiytyneitä laatuongelmia, sanoo Lakea Oy:n toimitusjohtaja Keijo Ullakko . Kun verrataan rakentamista kuivissa tehdastiloissa talviseen rakentamiseen räntäsateessa, on selvää, että esiteollinen valmistus on tehokkaampaa, tarkempaa ja laadultaan parempaa. Pystymme välttämään esimerkiksi kosteusongelmat, jotka aiheuttavat paljon kustannuksia ja jotka myöhemmin saattavat johtaa homeongelmiin. On jo aika tuoda laatu mukaan rakentamisesta käytävään keskusteluun, muistuttaa Ullakko.
Keskustan puheenjohtaja Juha Sipilä ehdottaa uuden kasvurahaston perustamista, jonka tehtävä olisi tukea esimerkiksi ympäristöliiketoimintaan ja biotalouteen syntyviä uusia kasvuyrityksiä. Sipilä keräisi rahastoon kolmesta viiteen miljardin peruspääoman myymällä valtion omistusta vähäistä strategista merkitystä omaavista yrityksistä, eläkeyhtiöiltä ja yksityisiltä sijoittajilta. Sipilä toivoo metsäteollisuuden ja puutuotealan lisäävän tutkimus- ja kehityspanostuksia, koska puun uusissa käyttömuodoissa on mahdollisuuksia uudelle liiketoiminnalle. - Suomella on mahdollisuus yhdistää puutuotealan osaamista informaatioteknologiaan ja tehdä älykkäästä, energiatehokkaasta ja vähähiilisestä puurakentamisesta vientituote, ehdottaa Sipilä.
Puutuotealan lopputuotteiden ulkonäön, ympäristölaadun ja palvelun kehittäminen avaavat puuteollisuudelle uusia mahdollisuuksia markkinoilla. Näin sanoo Metsätalouden kehittämiskeskus Tapion johtaja Ritva Toivonen , jonka mielestä puualan tuotteiden ympäristölaadun tuotteistaminen on vielä käyttämätön mahdollisuus. - Globaali tarve hillitä ilmastonmuutosta ja sopeutua sen tuomiin luonnonilmiöihin vahvistaa kiinnostusta uusiutuviin materiaaleihin ja siten puurakentamiseen ja puutuotteisiin, sanoo Toivonen. Näyttää siltä, että kestävään metsänhoitoon perustuvan puumateriaalin ympäristölaatua ei ole puuteollisuudessa kyetty tuotteistamaan ja hyödyntämään mahdollisuuksiin nähden täysimääräisesti. Toivonen kannustaa suomalaista puutuotealaa panostamaan hyvän teknisen laadun lisäksi ympäristöystävällisten tuotteiden ulkonäköön, mielikuviin, designiin ja palveluiden paketointiin.
Aalto-yliopistossa tutkijana toimivan arkkitehti Matti Kuittisen mielestä suomalaisten kannattaisi tuotteistaa ekologista rakentamista vientiin. - Meitä on aina arvostettu korkean innovaation ja designin maana, jonka on nyt osattava tuoda tuotteisiin älykästä ympäristötietoisuutta ja ekologisuutta. Korkealaatuisesta ekorakentamisesta on kehitettävissä vientituote, sanoo Kuittinen. Ekorakentaminen tarjoaa mahdollisuuksia metsäteollisuuden rakennemuutoksen hallintaan sekä uusien puun käyttömuotojen ja jalostavan teollisuuden luomiseen. Suomalainen vientiteollisuuden uusi dream team voisi syntyä Kuittisen mukaan pienen hiilijalanjäljen omaavista rakennustuotteista, jotka on muotoiltu korkealaatuisesti. - Kun uutta liiketoimintaa syntyy eri klustereiden rajapinnoissa, nyt on mietittävä miten voidaan muotoilun ja arkkitehtuurin perinteistä osaamista soveltaa uuteen ympäristöystävälliseen rakentamiseen ja päinvastoin; tuoda metsäsektorin ja puurakentamisen syvällistä osaamista suunnittelijoille ja liiketoimintaan. On typerää, jos jätämme käyttämättä sen vihreän kultakaivoksen, jonka äärellä täällä olemme, muistuttaa Kuittinen.
Puurakentamisen osuuden lisääminen kotimaisessa rakentamisessa lisää työpaikkojen ja verotulojen määrää. Pellervon taloustutkimus PTT:n tekemän puurakentamisen yhteiskunnallisia vaikutuksia koskeneen tutkimuksen mukaan puutuoteteollisuuden korkea kotimaisuusaste vähentää muihin rakennusmateriaaleihin nähden tuontituotteiden käyttöä. Puurakentamisen lisäys lisää sahatavaran ja vanerin kulutusta, mikä lisää merkittäviä investointeja puuelementtituotantoon. PTT:n toimitusjohtaja Pasi Holm muistuttaa, että puurakentamisen kasvu ja uuden puutuoteteollisuuden tuotantokapasiteetin sijoittuminen Suomeen avaisivat mahdollisuuksia viennin lisäämiselle. - Puu-tuotteiden puolen miljardin euron viennin kasvusta syntyisi yli kuusi tuhatta uutta työpaikkaa ja siitä hyötyisivät niin kansantalous, yritykset kuin metsänomistajatkin. Taloudellisten hyötyjen lisäksi puurakentaminen tuo merkittävää hyötyä ympäristölle rakentamisesta aiheutuvien päästöjen vähentymisellä. Kansantalouden kokonaistuotos nousisi noin miljardilla eurolla, luettelee Holm puurakentamisen kasvun taloudellisia vaikutuksia.
SRV: n varatoimitusjohtaja Timo Nieminen pitää puurakentamisen edistämistä osana suomalaista selviytymistarinaa, jolla pyritään lisäämään puun jatkojalostusta ja vientiä. - Poliit-tinen tuki kehittämishankkeille on paikallaan, koska se on kansantaloudelle tärkeää eikä vääristä kilpailua. Informaatioteknologian yhdistämisellä teolliseen puurakentamiseen voi olla huimia kehitysmahdollisuuksia, uskoo Nieminen. Niemisen mukaan SRV lähtee Helsingin Jätkäsaareen nousevaan Wood City -hankkeeseen kehittämään teollista rakentamista, josta voi tulla keskeinen osa yhtiön tulevaa tuotantoa. - Nyt tarvitaan puurakentamisesta pitkäjänteistä kokemusta, jota voidaan monistaa myös asuinkerros- ja toimistotalorakentamiseen, sanoo Nieminen.
Espoon Nuuksioon valmistuva Suomen luontokeskus Haltia on Suomen ensimmäinen moderni julkinen rakennuskohde, jossa kaikki rakenteet lukuun ottamatta maanalaista kerrosta ovat puuta. Ensi keväänä valmistuvasta Haltiasta tulee julkisen puurakentamisen vaikuttava näyteikkuna, jonka toteuttamisen ja puun käytön johtavana teemana on ekologisuus sekä rakentamisen että käytön aikainen päästöttömyys. - Massiivipuiset CLT-elementit sitovat hiiltä enemmän kuin perinteinen pilari-palkkirakenteinen puurakennus ja ovat ympäristövaikutuksiltaan päinvastaiset betonirakenteeseen nähden, sanoo Haltian rakennuttajayhtiön Nuuksiokeskus Oy:n toimitusjohtaja Timo Kukko . Tämän kokemuksen perusteella meidän tulisi paljon enemmän rakentaa päiväkoteja, kouluja, kirjastoja ja museoita puurakenteisina, koska ne toimisivat esimerkkinä puurakentamisen todellisista mahdollisuuksista myös julkisissa kohteissa, ehdottaa Kukko.
Puheenvuoroja puurakentamisesta on ajankohtainen lukemisto, joka sisältää Puuinfon puurakentamista käsittelevät artikkelit heinäkuusta 2011 marraskuuhun 2012. Artikkelit muodostavat kokonaisuuden, Ajan kuvan, joka välittää yli 80 rakennusalan vaikuttajan näkemyksiä modernista teollisesta puurakentamisesta, sen haasteista ja mahdollisuuksista. Puheenvuoroja puurakentamisesta on keskustelukirja, jonka artikkeleista ovat tunnistettavissa ne ajankohtaiset trendit ja teemat, jotka vaikuttavat meneillään olevan teollisen rakentamisen rakennemuutokseen. Tällaisia ovat esimerkiksi ympäristövaikutusten kasvava merkitys kerrostalo- ja julkisten tilojen rakentamisessa, puurakentamisen edistäminen hallitusohjelmassa ja teollisten järjestelmien läpimurto ammattimaisen rakentamisen markkinoille. Puheenvuoroja puurakentamisesta -kirja esittelee useita eri vaiheessa olevia suomalaisen puurakentamisen kohteita, arvioi puurakentamisen kilpailukykyä, arkkitehtuuria ja kansantaloudellisia vaikutuksia sekä tuo keskusteluun eurooppalaisia näkökulmia puurakentamiseen. Markku Laukkanen
Tuhannen oppilaan puurakenteinen koulukeskus on valmistunut Pariisin lähistöllä sijaitsevaan Limeill-Brevannes kaupunkiin. 9500 kerrosneliömetrin suuruisessa koulukeskuksessa on kolme esikoulu-päiväkotia ja kaksi peruskoulua. Ranskan suurimman puurakenteisen koulukeskuksen suunnittelivat ranskalainen arkkitehti Veronique Klimine ja nykyisin Grenoblessa työskentelevä suomalainen arkkitehti Olavi Koponen ensimmäisenä yhteisenä työnään. Koulukeskuksen rakentaminen puusta oli Koposen mukaan kaupungin johdon vaatimus. Julkinen puurakentaminen on Ranskassa kasvussa, mikä liittyy keskusteluun ilmastomuutoksen hillinnästä, rakentamisen energiatehokkuudesta ja rakentamisen päästöistä. Koulukeskuksen rakentajan mukaan puurakentamisen kilpailukyky perustuu perinteiseen rakentamiseen verrattuna lyhyempään puuelementtien asennusaikaan paikan päällä. Koulurakennuksen maamerkkinä on korkea kolmiomainen torni, jossa on suomalaisen kuvataitelijan Lauri Ahlgrenin työ Merenneito ja mustekala.
Saksan Garmisch-Partenkirchenissä pidetty puualan vuotuinen ammattilaistapahtuma osoitti eurooppalaisen puurakentamisen kehittämisen kohdistuvan nyt kaupunkirakentamiseen. Nyt puusta halutaan rakentaa pientalojen ohella kaupunkiasumiseen soveltuvia puukerrostaloja, kouluja, päiväkoteja ja virastoja sekä toteuttaa kaupunkien täydennysrakentamista. Puurakentamisen hankkeita edistää kiinnostus kestävän kehityksen mukaiseen rakentamiseen niin päättäjien kuin suuren yleisönkin keskuudessa.
Puuinfon järjestämän vuosittaisen suurtapahtuman Puupäivän kansainvälisten vieraiden viesti suomalaisille oli sama: Rakentamisessa on aika siirtyä uusiutuvien materiaalien käyttöön, jotta voimme turvata tulevaisuuden sukupolville materiaalien ja resurssien riittävyyden. Sekä itävaltalaisen Rhomberg Bau rakennusyhtiön myyntijohtaja Harald Professner että kanadalainen arkkitehti Michael Green muistuttavat Puuinfon haastattelussa vakavasti rakennusteollisuuden vastuusta vähentää nykyisiä päästöjä. Sekä Professnerin että Greenin yhteisenä tavoitteena on kehittää maailmanlaajuisesti räjähdysmäisesti kasvavaan asuntorakentamisen tarpeeseen korkeiden puukerrostalojen teknologiaa. - Rakentaminen on suurin ilmastomuutoksen tekijä. Tämä merkitsee koko rakentamisen järjestelmään suurta rakenteellista muutosta, sanoo Green. - Tämä on myös teollisuuspoliittinen kysymys. Myös rakennusteollisuuden on pakko valita vähemmän päästöjä tuottavia materiaaleja ja energiaa käyttäviä toimintatapoja, korostaa Professner.
Maa- ja metsätalousministeri Jari Koskisen mielestä Suomen tulee olla aktiivinen puurakentamisen edistäjä niin EU:ssa kuin kansainvälisillä areenoilla. - On välttämätöntä tarkkailla eri politiikkasektoreilla tehtäviä aloitteita ja vaikuttaa niiden jatkovalmisteluun mahdollisimman aikaisessa vaiheessa, sanoo Koskinen. Myönteisinä aloitteina puurakentamisen kannalta Koskinen pitää EU: biotalousstrategiaa, komission tiedonantoa resurssitehokkaasta Euroopasta ja valmisteilla oleva metsästrategiaa. - Olemme aktiivisesti mukana myös YK:n Euroopan talouskomission ja FAO:n Vihreän talouden toimintaohjelman valmistelussa, muistuttaa Koskinen.
Tekniikan tohtori, arkkitehti Harry Edelmanin mielestä nyt on aika uusien rakentamisen innovaatioiden ja teknologioiden kehittämiselle. Edelmanin mukaan on perusteltua, että hallitus edistää puurakentamista, koska uusien teknologioiden vakiintuminen vie aikansa. Rakentamisessa muutos kestävämpään kehitykseen on välttämätön. Valtion ja kuntien tulee olla mukana uusien teknologioiden käyttöönotossa, jotta siirtyminen energiatehokkaaseen ja päästöttömään rakentamiseen tapahtuu, painottaa Edelman. Siirtymistä energiatehokkaaseen ja materiaalien osalta kestävään rakentamiseen Edelman pitää kilpailukykyä vahvistavana tekijänä rakentamisen toimialalle. - Muutos rakentamisessa tulee jäädäkseen. Suuri haaste on se, miten päättäjät ja yritykset saadaan toimimaan pitkäjänteisesti. Edelman on nimitetty Tampereen teknillisen yliopiston kestävän rakentamisen professoriksi, jonka toimenkuva kattaa rakennustekniikan ja arkkitehtuurin. Ensi vuonna myös tuotantotalouden osaaminen kuuluu yhteiseen uuteen tiedekuntaan.
Työnjohtaja Matti Röytiö ja lastentarhaopettaja Anne Auvinen muuttivat kolmen lapsen kanssa Heinolan Vierumäen puukerrostaloon sen valmistuttua viime vuoden joulukuussa. - Kyllähän puukerrostalo herätti uteliaisuutta ja eniten mietitytti äänieristys. Nyt voi sanoa, että kun muutimme 1970-luvun betonikerrostalosta, niin äänet jäivät sinne. Täällä ei kuulu mitään, on kuin asuisi omakotitalossa. Täällä emme tiedä naapureista mitään, kun ei kuulu ääniä eikä tärinää, kertovat Anne ja Matti. ( Kuvassa vas. Essi, Anne, Laura, Matti ja Tuukka) Heinolan PuuEra-talon rakentajan Rakennusliike Reponen Oy:n toimitusjohtaja Mika Airaksela ei ole yllättynyt asukaspalautteesta. - VTT ja insinööritoimisto Heikki Helimäki ovat tehneet meille talosta kattavaa seurantaselvitystä ja se osoittaa äänieristyksen olevan kohdallaan ja että olemme pystyneet jo suunnitteluvaiheessa ratkomaan mahdolliset rakenteiden tärinäongelmat. Myönteinen asukaspalaute kannustaa rakentamaan lisää puukerrostaloja. Airaksela kertoo yhtiöllä olevan neuvotteluvaiheessa noin 300 puukerrostaloasunnon rakentaminen.
Asuntosijoitusyhtiö SATOn toimitusjohtaja Erkka Valkilan mukaan yleishyödyllisen vuokra-asuntotuotannon rajoituksia tulisi keventää. - Nykyisellä korkotasolla ja tuottorajoituksilla ei kenenkään ole järkevää tuottaa asuntoja yleishyödyllisen rakentamisen ehdoilla, jotka ovat tyrehdyttäneet koko järjestelmän toimivuuden. Vaikka asuntoministeri Kiurun esitykset omavastuukoron puolittamisesta ja käynnistysavustuksista ovat sinänsä oikeita, ne tapahtuvat yleishyödyllisyyttä määrittelevän lainsäädännön sisällä, eivätkä ratkaise tätä isoa ongelmaa. Helsingissä on valmistunut tänä vuonna yksi kerrostalo eli 30 asuntoa yleishyödyllisen rakentamisen ehdoilla. Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskuksen ARA:n ylijohtaja Hannu Rossilahti myöntää, että yleishyödylliseen rakentamiseen valtion osoittamat porkkanat eivät vastaa enää tämän päivän markkinatilannetta ja tarvetta järjestelmän rakenteiden uusimiseen on olemassa.
Aalto-yliopisto aloittaa puurakentamiseen erikoistuneiden suunnittelijoiden jatkokoulutuksen. Suomeen on arvioitu tarvittavan seuraavan viiden vuoden aikana 150 AA-pätevyyden omaavaa puurakentamisen suunnitteluammattilaista lisää. Koulutustarpeeseen vastataan aloittamalla jo alalla toimivien suunnittelijoiden jatkokoulutus Aalto-yliopistossa. Koulutuksen aloittaminen vuoden 2013 alussa mahdollistuu mm. Työ- ja elinkeinoministeriön työvoimapoliittisen rahoituksen turvin. Valtakunnallisen puurakentamisohjelman kehittämispäällikkö Markku Karjalaisen mukaan osaavien puurakentamisen suunnittelijoiden ja tekijöiden puutteesta oli syntymässä pullonkaula puurakentamisen kasvulle asetettujen tavoitteiden saavuttamisessa. - Rakentamisen koulutussisällöt eivät vastaa enää todellisuudessa sitä markkinaa, mihin ammattimainen suuren mittakaavan puurakentaminen on menossa. Uusia teollisen puurakentamisen järjestelmiä ei tunneta riittävästi, perustelee Karjalainen täydennyskoulutuksen tarvetta.
Helsingin kaupunkisuunnittelu-lautakunnan puheenjohtaja, kansanedustaja Lasse Männistö odottaa konkreettisia tuloksia puurakentamisen edistämisestä ja heittää haasteen puurakentamisen järjestelmätoimittajille. - Tuottakaa uudenlaista, kohtuuhintaista opiskelija-asuntotuotantoa Helsingin opiskelija-asuntosäätiölle. Opiskelija-asuntoihin kohdistuu valtavasti tarvetta eivätkä tähän mennessä tarjouskilpailuissa ole olleet puurakentajat juuri mukana. Ruotsissa ollaan puurakentamisessa myös kerrostalomittaluokassa meitä paljon edellä, toteaa Männistö. Lasse Männistön mielestä Helsingin asuntopulaa voitaisiin helpottaa täydennysrakentamisella. Helsingin kaupunkisuunnittelulautakunnassa on asetettu kaavoitustavoite, jonka mukaan koko asuntorakentamisen 450 tuhannen neliömetrin tavoitteesta lähes kolmannes eli 125 tuhatta neliömetriä on täydennysrakentamista. - Varsinkin kantakaupungin alueella täytyy etsiä täydennysrakentamisesta, ullakko- ja lisäkerrosten rakentamisesta ratkaisuja, johon kevyen rakentamisen tekniikka tarjoaa mahdollisuuksia. Kaupunkikehityksen kannalta pidän täydennysrakentamista suurena mahdollisuutena, painottaa Männistö.
Talonrakennusteollisuus ry:n toimitusjohtaja Kim Kaskiaro kaipaa puurakentamisen järjestelmätoimittajia jakamaan rakennuttajavastuuta. - Jos puujärjestelmätoimittajat eivät tule vastaan ja ole valmiita jakamaan vastuuta, miksi grynderirakentaja valitsisi puun, jos joutuu yksin kantamaan vuosikymmenen vastuun, kysyy Kaskiaro. - Urakoitsijan kannalta on sama mistä materiaalista rakennetaan, kunhan riskit pystytään optimoimaan ja grynderirakentamisessa kantamaan rakennuksista kymmenen vuoden vastuu. Kun asiakas on epävarma rakenteen ja materiaalin toimivuudesta, toimittaja vakuuttaa ostajan parhaiten sitoutumalla vastuuseen mahdollisista virheistä, sanoo Kaskiaro. - Minun viestini puualalle on se, että kannattaa kehittää puurakentamisen järjestelmiä ja tehdä niistä houkuttelevia rakentajille ja rakennuttajille. Tilaaja ratkaisee, mistä materiaalista rakennetaan. Tavoitteena on toteuttaa hankkeita, jotka käyvät kaupaksi. Tässä suhteessa tunnetut materiaalit ja järjestelmät, joilla on pitkään rakennettu, ovat varmempia, muistuttaa Kaskiaro. - Sekä rakennuttaja että rakentaja pyrkivät minimoimaan riskejä ja hakemaan niiden hallinnan kannalta oikean kustannustason.
Puukerrostalojen rakentaminen Ruotsissa on erittäin kilpailukykyistä. - Merkittävin kilpailutekijä on rakentamisen nopeus, sanoo tilaelementtikerrostalojen valmistukseen erikoistuneen Lindbäcks Bygg yhtiön toimitusjohtaja Stefan Lindbäck . Toinen keskeinen kilpailutekijä on teollisen valmistuksen aikaansaama tasainen laatu. Puun ekologisuutta pidetään tulevaisuuden myyntivalttina, mutta materiaalia tärkeämpiä ovat puurakentamisen nopeus, keveys, toimivuus ja tehokkuus. Lindbäcks Bygg on ottanut käyttöön Japanin autoteollisuudesta tutun Lean-menetelmän. - Tavoitteena oli kehittää järjestelmä, jossa tuotanto on mahdollisimman tehokas ja laatuvirheet vältetään. Hankkeessa kiinnitettiin erityistä huomiota työvaiheiden ohjaamiseen siten, että kaikki tehdään tiimeissä oikeaan aikaan, laadukkaasti ja järjestelmällisesti. Lean menetelmän käyttöön oton myötä teemme vähemmällä enemmän, tiivistää neljännessä sukupolvessa yritystä johtava Lindbäck.
Ympäristöministeriön kansliapäällikkö Hannele Pokka on huolissaan rakentamisen laadusta. - Ongelmana on rakennusalan kilpailun puute ja nykyinen rakentamisen käytäntö, jossa rakennuskohteet pilkotaan kymmeniksi aliurakoiksi eikä kukaan kanna kokonaisvastuuta rakennuskohteista. Laadusta riippumatta kaikki käy kaupaksi varsinkin pääkaupunkiseudulla. Nyt kilpailun puute vaikuttaa sekä asuntojen saatavuuteen että rakentamisen laatuun varsinkin pääkaupunkiseudulla, sanoo Pokka. Kansliapäällikkö Pokka näkee ongelmia myös rakennusvalvonnassa, jonka resurssit ja osaaminen eivät riitä perusteelliseen valvontaan. - Vaikka valvonnassa on puutteita, rakennusyhtiöillä tulisi olla nykyistä suurempi eettinen ja asiallinen vastuu rakentamisen laadusta. Rakennusteollisuuden suurin haaste onkin siinä, millä saadaan palautettua rakentamisen laatu suomalaiseen rakentamiseen.
Opetusministeri Jukka Gustafsson kaipaa puutuotealalta myönteisiä tulevaisuuden näkymiä ja uutta imagoa, jotta nuorten kiinnostus puualan koulutukseen kasvaisi. - Ongelmana on ollut alan heikot työllisyysnäkymät ja vanhahtava kuva puualasta. Moderni ympäristöystävällinen teollinen puurakentaminen, johon voidaan yhdistää tieto- ja muuta tekniikkaa, voi luoda myönteisen tulevaisuudenkuvan ja imagon koko alalle ja lisätä nuorten kiinnostusta alaa kohtaan, uskoo Gustafsson. Ministeri painottaa oppilaitosten ja elinkeinoelämän yhteistyön välttämättömyyttä koulutuksen kiinnostavuuden lisäämiseksi. - On tärkeää että yritykset antavat omaa osaamistaan opetukseen ja tarjoavat opiskelijoille riittävästi haastavia ja monipuolisia kesätyö- ja harjoittelupaikkoja. Puutuotealan tarpeisiin soveltuvaa oppisopimusjärjestelmää voidaan myös kehittää, jos yritykset ovat valmiita sitoutumaan pitkäjänteisesti järjestelmän toteuttamiseen, sanoo Gustafsson.
Modernista puurakentamisesta tunnettu itävaltalainen arkkitehti Hermann Kaufmann sanoo suomalaisten menettäneen kosketuksen puurakentamisen traditioon. "Tilanne Suomessa on nyt sama kuin Itävallassa pari vuosikymmentä sitten. Nyt pitää edistää rakentamisen evoluutiota eikä pyrkiä revoluutioon ja jatkaa puurakentamisen vahvaa perinnettä myös Suomessa. Me onnistuimme Itävallassa siinä muutoksessa, koska emme menettäneet kosketusta vahvaan puusepän osaamiseemme", muistuttaa Kaufmann. "Koska puurakentamisella on tulevaisuus, kannattaa laittaa voimavaroja rakentamisen laatuun ja koulutukseen sekä saada julkinen sektori vakuuttuneeksi että puurakentamisen edistäminen on perusteltua sekä taloudellisesti että ekologisesti." Kaufmannin mukaan tulevaisuuden rakentamisessa on käytettävä enemmän vähäpäästöisiä uusiutuvia rakennusmateriaaleja. "Betoniteollisuus pelkää tätä muutosta ja he odottavat, että puurakentamisessa tulee virheitä. Jos he olisivat järkeviä ja fiksuja, he tekisivät puurakentajien kanssa yhteistyötä."
Mekaaninen metsäteollisuus toivoo puurakentamisen kasvusta vetoapua sahateollisuuden tuotannon alenemisesta ja heikosta kilpailukyvystä seuranneisiin vaikeuksiin. Sahatavaran vuosituotanto on laskenut 14 miljoonasta kuutiometristä noin 10 miljoonaan kuutiometriin ja viennin arvo vähentynyt 1,5 miljardista eurosta 1,2 miljardiin euroon. Suomen Sahat ry:n toimitusjohtaja Kai Merivuori pitää tilannetta vakavana, kun heikon kilpailukyvyn takia kapasiteettia seisoo käyttämättömänä ja vientituloja jää saamatta. "Kyllä tämä tilanne on kriittinen. Olemme välittäneet hätähuutomme hallitukselle ja toivomme nopeita toimenpiteitä, koska kilpailijat valtaavat markkinaosuuksiamme", painottaa Merivuori. "Koska sahateollisuuden merkitys on Suomen kansantaloudelle kaikkine vaikutuksineen huomattavasti suurempi kuin kilpailijamaissa, meidän tulisi kotimaisin toimin edistää puutavaran kysyntää rakentamisessa. Esimerkiksi korjausrakentamisessa on paljon mahdollisuuksia puurakentamisen edistämiselle. Kaikissa julkisissa rakennushankinnoissa tulisi edellyttää suunnitelma puurakenteiden käytön mahdollisuuksista", ehdottaa Merivuori.
Puutuotteiden jalostuksesta ja viennin lisäyksestä voi syntyä useampi tuhat uutta työpaikkaa ja vaikutus Suomen vaihtotaseeseen voi olla 200–300 miljoonaa euroa. Työ- ja elinkeinoministeriöön sijoitetun Metsäalan strategisen ohjelman (MSO) väliraportissa on esitetty arvioita puurakentamisen yhteiskunnallisista ja työllisyysvaikutuksista. "Merkittävin työllisyys- ja kansantaloudellinen vaikutus syntyy rakennuspuusepäntuotteiden viennin kasvun myötä", kommentoi MSO- ohjelman strateginen johtaja Sixten Sunabacka . "Metsäalan strategisen ohjelman tavoitteiden mukaisen 500 miljoonan euron viennin kasvun toteutuminen rakennuspuusepäntuotteiden viennin lisääntymisenä johtaisi usean tuhannen uuden työpaikan syntyyn ja kansantalouden kokonaistuotoksen vahvistumiseen noin miljardilla eurolla. Verotulot kasvaisivat yli 70 miljoonalla eurolla ja bruttokantorahatulot lisääntyisivät 60 miljoonalla eurolla."
Riihimäen Peltosaaressa toteutettu Innova-asuinkerrostalon saneeraus passiivitasoon esivalmistetuilla puurakenteisilla julkisivuelementeillä on valmistunut. Riihimäen kaupunginjohtajan Seppo Keskiruokasen mielestä Peltosaari-projektista on kasvanut kansallisesti merkittävä lähiön kehittämishanke, jonka kokemuksia voi siirtää myös muiden kaupunkien lähiöiden saneeraukseen ja kehittämiseen. "Vuokrakerrostalon saneeraus passiivitasoon TES-menetelmällä (timberbased element system) sai mukaan energiatehokkaan rakentamisen kehittäjäorganisaatiot. TES-menetelmä on uutta ja siksi siihen kohdistui erityisen suuri mielenkiinto alan ammattilaisten keskuudessa niin kotimassa kuin ulkomaillakin", sanoo Keskiruokanen. Peltosaari-projektin projektipäällikkö Irene Väkevä-Harjula uskoo TES-menetelmän kehittymisen lisäävän kiinnostusta lähiöiden kunnostamiseen ja menetelmän monistamisen soveltuvan laajamittaiseen lähiöiden peruskorjauksen toteuttamiseen. "Innova-talon saneeraus käynnistettiin samanaikaisesti Peltosaaren ideakilpailun kanssa. Innova-talon saama julkisuus omalta osaltaan auttoi myös ideakilpailua, johon saimme peräti 61 hyvää ehdotusta”.
Esivalmistettujen puurakenteisten julkisivuelementtien käyttö vanhojen betonikerrostalojen saneeraushankkeisiin on osoittautunut kustannustehokkaaksi ja teknisesti toimivaksi menetelmäksi. Arkkitehti Kimmo Lylykankaan mukaan Riihimäen Peltosaaressa toteutettu asuinkerrostalon saneeraus passiivitasoon TES-menetelmällä on teknisesti ja taloudellisesti onnistunut. "Lopputuloksena voin sanoa, että TES-menetelmä on erittäin varteenotettava ja kilpailukykyinen vaihtoehto korjausrakentamiseen. Elementtien mitoitus, niiden asentaminen ja talotekniikan integrointi onnistuivat täysin. Suurimmat haasteet liittyivät rakennusaikaiseen asukasmukavuuden turvaamiseen ja työmaakäytäntöjen kehittämiseen, jonka myötä rakentamisen aikaa voidaan merkittävästi lyhentää ja kustannustehokkuutta parantaa." Riihimäen saneeraushankkeessa toteutunee 75 prosentin lämmönsäästö, joka varmuudella voidaan todeta tosin vasta ensimmäisen lämmityskauden jälkeen. Sisäilma parani uudistetun ilmanvaihdon ansiosta, kun kohteen tiiveystaso korjattiin lähes passiivitalon standarditasoon. Samoin asukkaiden mukaan kohteen ääneneristävyys ja talojen arkkitehtoninen ilme uudistui. "Nyt haetaan uusia TES-menetelmällä toteutettavia kerrostalojen saneeraushankkeita sekä teollista korjaustapaa pientaloihin", sanoo Paroc Oy:n tuotekehityspäällikkö Jukka Sevon. "Tässä suhdannetilanteessa olisi hyvä, jos suuretkin rakennusyritykset suuntautuisivat korjausrakentamiseen. Riihimäen Innova-projektin kokemusten pohjalta TES-menetelmä on käyttökelpoinen saneeraushankkeiden toteuttamiseen laajassakin mittakaavassa. "
Kestävän kehityksen mukainen rakentaminen, turvallisuus ja energiatehokkuus ovat globaalin puurakentamisen päätrendejä. Puurakentamisen WTCE- maailmankonferenssiin Uudessa Seelannissa osallistunut professori Matti Kairi katsoo Suomen olevan vahvasti puurakentamisen maailmankartalla." Kun Aasiassa ja Tyynenmeren alueella keskitytään rakentamaan tsunameja ja maanjäristyksiä kestäviä turvallisia puurakenteita, me voisimme keskittyä energiatehokkuuteen ja taloteknisten ratkaisujen integrointiin puurakentamisessa", ehdottaa Kairi. "Tässä voisimme tehdä yhteistyötä Suomessa, jonka tavoitteena on luoda vientiin soveltuvia puurakentamisen tuotteita. Me olemme jo nyt maailmanlaajuisesti eturivissä taloteknisissä ratkaisuissa ja niiden kehittämisessä." Kairi ihmettelee Suomessa käytävää epäilevää keskustelua puurakentamisen turvallisuudesta, kun maanjäristys- ja tsunamialueilla rakennetaan nimenomaan puusta sen turvallisuuden ansiosta. "Puurakentaminen on osoittautunut joustavan liitostekniikkansa ansiosta ylivoimaiseksi materiaaliksi tsunamien ja maanjäristysten kaltaisten aiheuttamien luonnontuhojen jällenrakentamisessa", sanoo Kairi. "Myös yhteistyötä muiden materiaalien kesken tehdään luontevasti etsittäessä kestävän rakentamisen ratkaisuja. Käytettäessä puuta ja betonia liittorakenteena saadaan ääni- ja paloturvallisuusasioita paremmin hallintaan. Betoniteollisuuden kannattaisi tarttua tällaiseen yhteistyömahdollisuuteen Suomessakin", korostaa Kairi.
Teollisen puuelementtirakentamisen yhtenäisen mitoitus- ja liitosjärjestelmän RunkoPES- teollisuusstandardin käyttöönoton uskotaan lisäävän puurakentamisen kilpailukykyä ja edistävän ammattimaisen puurakentamisen volyymiä. "Tähänastinen ongelma on ollut se, että rakentajat eivät ole ottaneet ammattimaista puurakentamista vakavasti, kun puuosia ei ole voitu kilpailuttaa", sanoo aluejohtaja Janne Manninen Stora Ensolta. Mannisen mukaan avoimen järjestelmän puuttuminen on ollut selvästi teollisen puurakentamisen hidaste. Johtaja Esa Kosonen Metsä Woodilta uskoo järjestelmän käyttöönoton lisäävän tarjouskyselyjen määrää sekä puurakentamisen uskottavuutta, kun samaan rakennuskohteeseen voi tulla periaatteessa eri puuosatoimittajien komponentteja. "Betoniteollisuuden etumatka on perustunut yhtenäisen järjestelmän käyttöön. Avoin puurakentamisen järjestelmä edistää teollista ammattimaista puurakentamista", sanoo Kosonen.
Asuntosäätiö on vahvasti mukana TEM:in, Aalto-yliopiston ja Espoon kaupungin yhteistyössä Otaniemen alueen ja Tapiolan kehittämisessä. "Tavoitteena on rakentaa Tuuliniityn alueelle 6-7 kerroksia puukerrostaloja ja samalla kehittää teollista puurakentamista. Kohde antaa mahdollisuuden ekologisuutta korostavaan miljöörakentamiseen tulevaisuuden rakentamisen keinoin", kuvailee hanketta Asuntosäätiön toimitusjohtaja Esa Kankainen . Kankaisen mukaan alueen rakentamisessa korostuvat samat tavoitteet hyvästä arkkitehtuurista ja asuinmiljööstä kuin 1950-luvun Tapiolan rakentamisessa. "Tavoitteena on kehittää tulevaisuuden rakentamista vanhasta Tapiolasta saatujen kokemusten pohjalta. Keskeisiä asioita ovat, miten uudisrakentaminen voidaan liittää vanhaan Tapiolaan ja voidaanko sama hyvää arkkitehtuuria ja asuinmiljöötä korostava 1950-luvun Tapiolan rakentaminen toistaa 2010-luvulla."
Asuntoministeri Krista Kiuru katsoo, että Suomessa ikääntyy suuri määrä 1960- ja 1970-luvuilla rakennettua kerrostalokantaa, joka tulisi saada energiatehokkuutta parantavan korjausrakentamisen piiriin. "Meille on kertynyt valtavan iso korjausvelka maksettavaksi. Näitä taloja ei ole varaa jättää korjaamatta energiatehokkaiksi", sanoo Kiuru. "Toteutetut pilottikohteet osoittavat, että vanhojen kerrostalojen energian kulutusta voidaan pienentää kustannustehokkailla rakentamisen ratkaisuilla." Kiuru uskoo, että energiakorjausten edellyttämät investoinnit tulevat takaisin asukkaille ja kiinteistönomistajille moninkertaisina, kun voidaan pitkäjänteisesti asua merkittävästi pienemmillä kustannuksilla. Kiuru näkee korjausrakentamisessa enemmän kasvun ja työllisyyden mahdollisuuksia kuin uudisrakentamisessa. "Tässä taloustilanteessa voidaan miettiä myös suhdannepoliittisia toimia korjausrakentamisen vauhdittamiseksi. Nyt tarvitaan korjausrakentamiseen erikoistumista, koulutusta ja pilottikohteiden myötä parhaita käytäntöjä, miten mahdollisimman kustannustehokkaasti voidaan korjata isoja kerrostaloalueita."
Elinkeinoministeri Jyri Häkämies näkee puurakentamisen kehittämisen osana vihreää teollisuutta, joka on vahvassa maailmanlaajuisessa kasvussa. "Sellaiselle tulevaisuuden rakentamisen konseptille, jossa alhaisen hiilijalanjäljen omaava puu voidaan yhdistää energiatehokkaaseen, digitaalisuutta hyödyntävään älykkääseen rakentamiseen, on luotavissa kaupalliset edellytykset", uskoo Häkämies. "Puukerrostalorakentamisen läpimurto on saatavissa aikaan toteuttamalla uusia kohteita, joissa yhdistetään elementtituotanto, äly ja energiatehokkuus. Koska tässä on vihreän talouden keskeisenä osana edellytyksiä kansainvälistymiseen ja vientiin, siihen on panostettava." Hallitusohjelman mukaisen puurakentamisohjelman tavoitteena on 10 %:n markkinaosuuden saavuttaminen puukerrostalorakentamisessa, mikä tarkoittaa noin 1300 puukerrostaloasuntoa vuodessa. "Valtiovalta pitää tärkeänä, että metsäteollisuuteen löytyy uusia innovaatioita ja tuotteita, joilla voidaan korvata paperiteollisuuden työpaikkamenetyksiä."
Puun käytön lisääntyminen asuinkerrostalojen rakentamisessa vähentää rakentamisen CO2-päästöjä. Toissa viikolla julkaistiin työ- ja elinkeinoministeriön VTT:ltä tilaama selvitys puurakentamisen vaikutuksista kasvihuonepäästöihin. Tutkimuksessa mukana olleen VTT:n tutkijan, Tarja Häkkisen mielestä materiaalien suhteellinen merkitys tulee rakentamisessa kasvamaan. "Energiamääräyksillä ohjataan uutta ja olemassa olevaa rakennuskantaa parempaa energiatehokkuutta kohti. Rakentamisen materiaalivertailua on perusteltua tehdä, koska niillä on päästöjen kannalta suurempi vaikutus kuin esimerkiksi tilojen lämmityksellä, jos otetaan huomioon ominaispäästöjen ja rakentamisen energiatehokkuuden ennustettu kehitys" sanoo Häkkinen. VTT:n julkaiseman selvitys on toteutettu työ- ja elinkeinoministeriön Metsäalan strategisen ohjelman toimeksiannosta.
Ympäristövaikutusten arviointi tulee lähivuosina kattavasti rakentamiseen. Heinäkuun alusta lukien astuvat voimaan uudet rakentamisen energiamääräykset koskevat uudisrakennuksia, mutta korjausrakentamiselle tulevat vuoden 2013 alusta omat määräykset. Lähivuosina myös rakennusmateriaaleista aiheutuvat ympäristövaikutukset tulee ottaa huomioon tulevaisuuden rakentamisessa. Sitran energia-asiantuntija Jarek Kurnitski arvioi uusien rakentamisen säädösten parantavan puurakentamisen kilpailukykyä. "Puurakentaminen pääsee tässä helpommalla kuin muu rakentaminen, koska se toimii hiilinieluna eikä aiheuta rakennusmateriaalina päästöjä", sanoo Kurnitski. Puurakentamiseen pitääkin nyt ohjata Kurnitskin mielestä lisää kehityspanostuksia. Säädösten seurauksena seuraavan kymmenen vuoden aikana rakentamisen ja asumisen energiatehokkuutta voidaan merkittävästi parantaa. Kurnitski uskoo eurooppalaisen vihreän rakentamisen trendin tulevan Suomeenkin. "Kun uudisrakentaminen tulee heinäkuun alussa uusien energiatehokkuussäädösten piiriin ja olemassa olevan rakennuskannan energia-asiat laitetaan kuntoon, seuraavan kymmenen vuoden aikana rakennuskannan energiakulutus tulee kääntymään laskuun ja uudisrakennusten energiatehokkuus tulee parantumaan lähes nollatasoon asti", uskoo Kurnitski.
Suomessa tulisi käydä enemmän keskustelua rakentamisen ympäristövaikutuksista, toivoo rakennustarvikeliike Starkin toimitusjohtaja Juha-Pekka Pöntinen . "Euroopassa käydään keskustelua eettisestä kestävästä kehityksestä, energiatehokkuudesta sekä materiaalien kestävyydestä ja tämä heijastuu vahvasti myös rakentamiseen ja puutavarakauppaan", arvioi Pöntinen. "Me olemme Suomessa jälkijunassa muuhun Eurooppaan nähden tässä keskustelussa, joka tulee vääjäämättä meille Suomeen. Nyt pitäisi nähdä rakentamisen tulevat trendit, joihin ympäristöasiat vaikuttavat vahvasti. Uudet sukupolvet ovat ympäristötietoisempia ja materiaalikysymykset ja niiden ekologiset ominaisuudet rakentamisessa painavat entistä enemmän." Starkki on osa monikansallista Wolseley-konsernia, jonka eettisten periaatteiden mukaan puutavarakaupan on sitouduttava osoittamaan puutavaran alkuperä ja sen hankinta- ja jalostusketju kauppaan asti.

Sivut

Tilaa syöte Puheenvuoroja puusta | Puuinfo