Olet täällä

Ajankohtaista / Puheenvuoroja puusta

Eduskunnan käsittelyssä olevassa hallituksen metsäpoliittisessa selonteossa uskotaan puutuoteteollisuuden tuotteiden kotimaan kulutuksen ja vientimahdollisuuksien merkittävään kasvuun. - Kun tärkeillä markkina-alueilla puutuotteiden asukaskohtainen ominaiskulutus nousee lähemmäksi Suomen tasoa, voimme odottaa puutuoteteollisuudessa merkittävää viennin kasvua, uskoo maa- ja metsätalousministeriön kansliapäällikkö Jaana Husu-Kallio .
Toiminnalliseen palosuunnitteluun erikoistunut toimitusjohtaja Markku Kauriala pitää sammutusjärjestelmällä varustettua puukerrostaloa turvallisempana paloturvallisuuden kannalta kuin perinteistä betonirunkoista kerrostaloa. - Tämä perustuu puukerrostalojen sprinklauspakkoon, joka paloturvallisuuden kannalta tulisi ulottaa kaikkiin kerrostaloihin materiaalista riippumatta, perustelee Kauriala. Paloturvallisuuden kannalta voitaisiin rakentaa enemmän puukerrostaloja. Kuva: Helsingin keskustakirjaston palosimulointimalli / Antti Rostedt
Elinkeinoministeri Jan Vapaavuori on tyytyväinen valtakunnallisen puurakentamisohjelman tuloksiin. Tärkeimpänä saavutuksena Vapaavuori pitää puun tuloa suurimittakaavaiseen teolliseen kerrostalorakentamiseen, mikä on tuonut Suomen takaisin puurakentamisen kansainväliseen eturiviin. Vapaavuori uskoo puurakentamisen kasvun lisäävän työllisyyttä ja Suomen uskottavuutta vientimarkkinoilla. - On tärkeää, että puurakentaminen viritetään nyt kuntoon, jotta myös puuratkaisujen vienti saadaan nousuun. Vapaavuori näkee puurakentamisen kehittämisen tulevaisuudessa osana Suomen biotalousstrategiaa. - Kaikkein tärkeintä on varmistaa kilpailukykymme ja luoda suotuisa investointiympäristö biotalouden uusille investoinneille, muistuttaa Vapaavuori.
Vahanen-yhtiöiden pääomistaja Risto Vahanen pyrkii vahvistamaan yhtiön suunnitteluosaamista puurakentamisessa. Vahasen mielestä puurakentamisessa on nyt keskityttävä detaljimaailman ja rakentamisen prosessien hallintaan. - Teolliseen esivalmistukseen perustuvalla puurakentamisella saadaan merkittäviä kustannussäästöjä. Puun lujuus, sen mahdollistamat pitkät jännevälit ja keveys tekevät siitä yhden parhaista rakentamisen materiaaleista, muistuttaa Vahanen.
Maatilarakentamisen määrä on vahvassa kasvussa samaan aikaan kun muu rakentaminen hiipuu. Maatiloilla rakennetaan vuosittain 400 miljoonan euron edestä, mistä uudisrakentamisen osuus on kolmanneksen luokkaa lopun ollessa peruskorjauksia ja täydennysrakentamista. - Maatilarakentamisen suurimpana jarruna on ympäristölupien kohtuuttoman pitkä käsittelyaika, sanoo asiamies Matti Kokko . Jos maatilainvestoinnin rahoituspäätös tulee kahdessa kuukaudessa, rakennuslupa muutamassa viikossa ja kohde valmistuu alle puoleen vuoteen niin on käsittämätöntä, että ympäristölupien käsittely on vienyt ilman perusteluja jopa yli vuoden. Kilpailuviraston tulisikin selvittää ympäristölupaprosessien käsittelyaikojen kielteisiä vaikutuksia maatilainvestointeihin, vaatii Kokko.
Kanadassa Brittiläisen Kolumbian yliopistossa Vancouverissa on käynnistetty useita tutkimus- ja kehitysohjelmia, joiden tavoitteena on kehittää uusia puutuotealan tuotteita, joista saadaan mahdollisimman suuri arvo kotimarkkinoilla ja viennissä. Yliopistossa metsänhoito, metsäekosysteemien suojelu ja puun käyttöön liittyvä tutkimus ovat samassa tiedekunnassa kokonaisvaltaisesti aktiivisessa vuorovaikutuksessa. Yliopiston mittavat tutkimus- ja kehityshankkeet rahoitetaan provinssin, teollisuuden ja yliopiston yhteistyökumppaneiden yhteistyönä.
Oulun Kastelliin valmistuvaa monitoimitaloa voidaan pitää Suomen suurimpana meneillään olevana puurakentamisen kohteena. Yli 12 tuhannen neliömetrin monitoimitalo toteutetaan puu- ja betoniyhdistelmärakenteena, jossa kantavat rakenteet ovat betonielementtejä ja ulkoseinät puurakenteisia elementtejä. Puuelementtien kokonaispinta-ala on kohteessa kymmenen tuhatta neliömetriä, mikä koostuu 900 erillisestä työmaalla asennetusta tehdasvalmisteisesta elementistä. Oulun kaupungin rakennuttamaan Kastellin monitoimitaloon sijoittuvat päiväkoti, ala-aste, yläaste, lukio, kirjasto, palloiluhalleja ja muita liikuntatiloja.
Kanadan läntinen metsävaltainen provinssi Brittiläinen Kolumbia pyrkii lisäämään puun käyttöä rakentamisessa vahvoin julkisin toimin. Osavaltiossa hyväksyttiin vuonna 2009 laki, joka edellyttää huomioimaan puun ensisijaisena rakentamisen materiaalina julkisesti rahoitetuissa hankkeissa. Lain seurauksena osavaltiossa on toteutettu satoja rakennushankkeita asuintaloista julkisiin rakennuksiin, joissa puu on ollut ensisijainen rakentamisen materiaali. - Lain myötä asenteet ovat muuttuneet puun käyttöä kohtaan myönteisiksi, sanoo Forest Innovation Investmentin varapääjohtaja Michael Loseth . Laki on lisännyt merkittävästi puun käytön kysyntää rakentamisessa ja antanut mahdollisuuden tukea ilmastoystävällistä rakentamista ja provinssin metsäriippuvaisia kuntia. Monet kunnat ovat hyväksyneet politiikkaansa lain tavoitteet ja toteuttaneet sen mukaisia hankkeita.
Työ- ja elinkeinoministeriön kansliapäällikkö Erkki Virtanen uskoo, että valtakunnallisen puurakentamisohjelman tavoite kymmenkertaistaa puukerrostalotuotanto Suomessa on nyt toteutumassa. - Puukerrostalorakentaminen on tekemässä lopultakin läpimurtoa myös Suomessa, kun tänä vuonna on käynnistynyt yllättävänkin monta puurakentamisen hanketta ympäri Suomea. Nyt on selvästi näkyvissä, että myös rakennusala alkaa uudistua, uskoo Virtanen. Valtiovalta haluaa Virtasen mukaan edistää puurakentamista erityisesti ympäristösyistä sekä aluetalouksien ja työllisyysnäkökohtien kannalta. - Puurakentamisen lisäämisellä voidaan kasvattaa osaltaan puutuotteiden kysyntää ja vientimahdollisuuksia ja saada tällä aikaan laskelmien mukaan jopa 6 000 uutta työpaikkaa Suomeen.
Elinkeinoelämän keskusliiton toimitusjohtaja Jyri Häkämies sanoo Suomen talouden kasvuodotusten perustuvan edelleen vahvasti metsäteollisuuteen ja puun uusiin kaupallisiin käyttömuotoihin biotaloudessa ja puutuotealalla. - Nyt tuleekin panostaa vahvasti puun uusien käyttömuotojen tutkimukseen, kehitystyöhön ja kaupallistamiseen. Jo nyt on nähtävissä merkkejä siitä, että globaalin metsäteollisuutemme rinnalle syntyy uusia puutuotteita ja biomassatuotteita valmistavia pk-yrityksiä, muistuttaa Häkämies.
- Nyt on puurakentamisessa vipinää, sanoo Lakea Oy:n aluepäällikkö Jouni Liimatainen Seinäjoella valmistumassa olevan kuusikerroksisen puukerrostalon harjannostajaisissa. Seinäjokisella kuntien omistamalla rakennuttajayhtiö Lakea Oy:llä on 1500 asunnon tonttikanta tulevalle kahdelle vuodelle. Uusia puukerrostalohankkeita on vireillä mm. Jyväskylään, Kuopioon, Vaasaan ja Kokkolaan. Tämän lisäksi yhtiö rakentaa samalla CLT- tekniikalla palvelutaloja eri puolelle Suomea. - Vipinää on niin paljon, että joudumme hidastamaan seuraavien kohteiden toteutusaikataulua, koska emme saa tarpeeksi elementtejä niiden toteuttamiseen, sanoo Liimatainen. Kapasiteettipulasta johtuen joudumme rakennuttamaan Jyväskylän noin 150 asunnon kohteen kolmessa eri vaiheessa kuuden kuukauden välein. Eiköhän tämä nopeasti kasvanut kiinnostus puurakentamista kohtaan lisää kiinnostusta CLT- tuotannon aloittamiseen Suomessa, toivoo Liimatainen.
Euroopan sahoilla on vaikeuksia sisäisen kysynnän heikkouden takia, mutta sahatavaran vienti EU:n ulkopuolelle on kasvussa. Eurokriisistä seurannut rakennusteollisuuden lama heijastuu voimakkaasti saha- ja puutuoteteollisuuteen, minkä tuotteiden käyttö on ollut laskussa viimeiset neljä vuotta. Euroopan Sahateollisuuden Keskusjärjestön EOS: n suomalainen pääsihteeri Kimmo Järvinen katsoo, että EU on teollisuuspolitiikassaan unohtanut sahateollisuuden ongelmat. - Kun sahateollisuus ja rakentaminen on Euroopassa lamassa, Japani, Kiina ja Yhdysvallat vetävät puutavaraa enemmän kuin on tarjolla. Puutavaralle on maailmalla vahva kysyntä ja nyt voisimme viedä enemmän jos saisimme metsästä raakapuuta jalostettavaksi. Järvinen toivoo EU:n edistävän raakapuun liikkuvuutta, puuttuvan Kiinan tuontitulleista johtuviin kasvaviin raakapuun ostoihin ja markkinoita vääristävään energiapuun tukeen, mikä ohjaa puuraaka-ainetta alhaisen jalostustasteen energiakäyttöön eikä pidemmälle jalostettuun sahateollisuuden käyttöön.
Kuntaliiton varatoimitusjohtaja Timo Kietäväinen patistelee rakennusteollisuutta kehittämään uusia innovaatioita ja konsepteja massiiviseen vanhojen kerrostalojen korjausurakkaan. Korjausvelan suuruudeksi koko rakennuskannan osalta on arvioitu jopa yli 30 mrd €. Siitä noin pari miljardia, jää kuntien vuokrataloyhtiöiden vastuulle Kietäväinen arvioi. - Tämän hoitamiseen tarvitaan toimivia rakentamisen innovaatioita ja ennen muuta markkinointia ja tietoa korjausrakentamisen ratkaisuista. Tässä kuntien rahoitustilanteessa joudutaan miettimään myös uusia rahoitusmalleja, koska perinteisillä keinoilla ei urakasta selvitä.
Metsähallituksen pääjohtaja Jyrki Kangas toivoo Euroopan Parlamentin hyväksyvän komission valmisteleman EU:n yhteisen metsästrategian. - Parhaimmillaan siitä voi tulla suojakilpi ja työkalu eurooppalaiselle metsäpolitiikalle, kun muut toimialat joutuvat omassa toiminnassaan ja säätelyssä ottamaan huomioon nykyistä paremmin metsätalouden näkökulmat. Siksi Suomen kannattaa olla ajamassa tätä yhteistä metsästrategiaa, painottaa Kangas.
Palomääräysten tiukentuminen johti runkomateriaalin vaihtumiseen teräksestä puuhun. Huittisten Laatuauto Oy:n laajennushankkeessa teräsrunko vaihdettiin puurungoksi kohteen paloluokan muuttumisen vuoksi. - Hankkeen laajuus edellytti P2-paloluokkaa, mikä saavutettiin vaihtamalla runkorakenne liimapuuksi, kertoo rakennusinsinööri Petri Saarimaa Huittisten Ryhmärakentajat Oy:stä. Saarimaan mukaan vaihdon myötä paloturvallisuusluokka parani, rakentamisen aikataulu lyheni ja kustannukset alenivat. Huittisten Laatuauto Oy:n toimitusjohtaja Tommi Setälän mukaan yhtiö sai edullisemman tarjouksen tiukemmilla palomääräyksillä. - Olihan se yllättävää, kun teräs vaihtui puuhun, paloluokka parani ja me saamme hallin halvemmalla.
Rakentamisen puuelementtejä valmistavan Teeri-Kolmio Oy:n toimitusjohtaja Pauli Parviainen pitää taloyhtiöiden ja kuntien hidasta päätöksentekoa peruskorjaushankkeiden toteutumisen esteenä. - Ongelmana on myös tiedon puute. Taloyhtiöissä ja kunnissa ei tunneta tarpeeksi elementtirakentamisen mahdollisuuksia vanhojen betonikerrostalojen energia- ja julkisivukorjauksissa. Myös Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus ARA:n rahoituksen saanti on osoittautunut vaikeaksi peruskorjauksiin, vaikka juuri niitä ARA:n pitäisi tukea, muistuttaa Parviainen. Parviainen pitää Suomessa toteutettuja julkisivu- ja energiakorjaushankkeita erittäin onnistuneina. - Esimerkiksi Riihimäen Peltosaaren hankkeessa saavutettiin merkittävä energiansäästö ja talon arvon nousu, sanoo Parviainen.
Oulun kaupungin rakennusvalvonnan laatupäällikkö Pekka Seppälä ehdottaa katkeamattoman kuivaketjun tuomista rakentamisen ketjuun ja logistiikkaan. - Kun ihmiset vaativat elintarvikkeilta katkeamatonta kylmäketjua, samanlaista kuivaketjua tulee vaatia rakentamisessa, kun siinä on kyse isoista taloudellisista arvoista. Varsinkin tiiviissä rakentamisessa kuivaketjun toteutuminen on lopputuloksen kannalta välttämätöntä, muistuttaa Seppälä. Puurakentamisessa koko rakentamisen prosessin hallinta perustuu Seppälän mukaan puutuoteosien teolliseen valmistukseen kuivissa tehdastiloissa ja logistiikan hallintaan tehtaalta asennukseen siten, ettei kuivaketju pääse missään vaiheessa katkeamaan. Seppälä toisi ammattimaiseen kerrostalorakentamiseen pientalorakentamiseen mallin, missä taloja tehdään kokonaisvastuun pohjalta avaimet käteen -periaatteella.
Suomen lähiöiden kerrostaloissa on seuraavan vuosikymmenen aikana lähes kahdeksan miljardin korjaustarve. Peruskorjausta odottavissa betonirunkoisissa kerrostaloissa on asuntoja kaikkiaan noin 570 000. - Lähiöiden kunnostus on yhtä iso ponnistus kuin sodan jälkeinen jälleenrakentaminen, vertaa Oulun yliopiston arkkitehtuurin osaston dosentti, lehtori Anu Soikkeli . Soikkeli koordinoi Tekesin Rakennettu ympäristö -ohjelmaan kuuluvaa kolmivuotista hanketta, jossa lähiökerrostalojen korjaamiseen ja laajentamiseen kehitetään käyttäjä- ja liiketoimintalähtöistä korjauskonseptia.
Suomessa arvioidaan olevan yli puoli miljoonaa 1960-1970 -luvuilla rakennettua lähiöasuntoa, jotka vaativat energiatehokkuuden parantamista ja peruskorjausta. Asuntoministeri Pia Viitanen , sd., nostaa lähiöiden kerrostalojen saneerauksen ja viihtyvyyden parantamisen lähivuosien asuntopolitiikan suureksi haasteeksi. kuva: LVM/viestintä - Lähiöissä on kiinni valtava kansantaloudellinen varallisuus, josta on pidettävä huolta. Vanhan rakennuskannan korjaamisessa on päästöjen vähentämisessä uudisrakentamista enemmän voitettavaa. Tulevaisuudessa rakentamisen vähähiilisyyden merkitys kasvaa, kun resurssitehokkuus tulee myös rakentamisen säätelyyn, uskoo Viitanen.
Stora Enso Building and Living yksikön johtajana alkukesästä aloittanut Jari Suominen sanoo yhtiön sitoutuneen tulevaisuuden strategiassaan vahvasti puurakentamisen kehittämiseen. - Puurakentamisen kasvussa on kyse maailmanlaajuisesta trendistä, johon vaikuttavat kaupungistumisesta johtuva suuri rakentamisen tarve ja ympäristötietoisuuden kasvu. Puurakentamisessa kestävä kehitys yhdistyy liiketoiminnallisiin tavoitteisiin. Yhtiö on kehittänyt Itävallassa valmistettaviin CLT-puulevyihin perustuvan rakentamisen konseptin, mikä on saavuttanut Keski-Euroopan rakentamisen markkinassa vahvan aseman. Parhaillaan CLT-tekniikalla rakennetaan kirjastorakennusta Australian Melbournessa. Suomessa on tänä vuonna valmistunut Nuuksion luontokeskus ja lähes sata puukerrostaloasuntoa. Ensi vuonna Suomessa arvioidaan valmistuvan viisisataa CLT:stä rakennettua puukerrostaloasuntoa.
Europarlamentaarikko Sirpa Pietikäinen (kok) toivoo Suomen olevan Euroopan johtava vähähiilisen rakentamisen osaaja tulevaisuudessa. Kun rakentaminen ja asuminen tuottavat 40 prosenttia ilmastopäästöistä, Pietikäinen nostaisi rakentamisen ympäristötehokkuuden tulevien EU:n parlamenttivaalien teemaksi. - Ympäristötehokkaassa rakentamisessa on aineksia Suomen uusteollistamiseen. Nyt tarvitaan poliittisilta puolueilta sitoutumista tähän, koska rakentamisen sääntelyssä täytyy olla pitkäjänteisyyttä, muistuttaa Pietikäinen. Yhteiskunnan toimin tulee kannustaa teollisuutta kehittämään uuden ympäristötehokkaan rakentamiseen teknologiaa. Julkisissa hankinnoissa on tuettava parasta mahdollista ympäristölaatua, edistettävä resurssitehokkuutta ja tuettava uusia parhaita käytäntöjä ja innovaatioita. Pietikäinen laajentaisi kotitalousvähennystä ohjauskeinona resurssitehokkaan ja vähähiilisen rakentamisen edistämisessä.
Ekologisen rakentamisen edistäminen ja puubrändin luominen ovat Jyväskylän kaupungin arkkitehtuuripoliittisia tavoitteita. Kaupunki pyrkii rakennetun ympäristön laadun nostamiseen ja vahvistamaan imagoaan modernin arkkitehtuurin kaupunkina. Uutta aaltoa kaupungin arkkitehtoniseen ilmeeseen haetaan mm. uusilla energiatehokkuutta ja ekologisuutta korostavilla rakentamisen ratkaisuilla, sitä tukevalla kaavoituksella ja Päijännemaiseman hyödyntämisellä. - Vaikka monilla kaupungeilla on tavoitteena puubrändin luominen, emme yritäkään olla tässä ainutlaatuisia, mutta omaleimaisia kylläkin, sanoo kaupunginarkkitehti Ilkka Halinen . Haluamme erottautua arkkitehtuurilla. Tuomme puuta rakentamiseen ja rakennamme puukerrostaloja siksi, että puun käyttö on osa meidän uutta arkkitehtonista ilmettä ja palvelee tukevaisuuden kaupunkikuvaa.
Kilpailun, avoimen standardin ja yhteensopivien runkorakenteiden puute on laajamittaisen puurakentamisen suurin este tällä hetkellä, sanoo Opiskelija-asunnot Oy:n Joensuun Ellin toimitusjohtaja Jarmo Ojalainen. - Kun kaikki kehittävät ja varjelevat omia järjestelmiään, rakennuttaja ei voi aidosti kilpailuttaa kohteita puuosatoimittajilla. Puurakentaminen etenee vain, jos puuosatoimittajat sitoutuvat aidosti yhteensopiviin runkorakenteisiin. Rakennustoimisto Eero Reijonen Oy:n toimitusjohtaja Jarmo Hämäläisen mielestä puurakentamisen RunkoPES on nykyisellään teoreettinen, koska eri valmistajien elementtejä ei voi käyttää ristiin. - Jos avoin järjestelmä saataisiin toimivaksi, voisimme hyödyntää kaikkien toimittajien parhaita ominaisuuksia. Nykyisin mennään järjestelmä edellä, jolla on vain yksi toimittaja. Mitä se semmoinen kilpailu on, kysyy Hämäläinen.
Puurakentaminen tarvitsee toimivat standardit. Elleivät ne toimi käytännössä, puurakentamisen muut edut jäävät saavuttamatta ja läpimurto tapahtumatta, sanoo A-Insinöörit Oy:n hallituksen puheenjohtaja ja vt. toimitusjohtaja Heikki Käkönen. Vaikka puullakin on RunkoPES, sitä ei ole saatu vielä toimivaksi käytännössä, koska kaikki puuosavalmistajat kehittävät omia järjestelmiään. Rakennusneuvos Seppo Mäkisen mielestä puurakentaminen ei ole vielä löytänyt asemaansa ammattimaisessa teollisessa rakentamisessa. - Puu hakee vielä paikkaansa. Siitä on kehitetty liian vaikeita ratkaisuja, joita ei voi monistaa, sen hintakilpailukyky ei ole ollut riittävä ja osaamisvajetta on kaikissa puurakentamisen vaiheissa.
Vähähiilisestä energiatehokkaasta rakentamisesta voidaan kehittää vientituote, uskoo elinkeinoministeriön Cleantech-ohjelman strateginen johtaja Mari Pantsar-Kallio. - Koska rakentaminen kuluttaa paljon uusiutumattomia luonnonvaroja, lisäämällä kotimaisen, paikallisen ja uusiutuvan ympäristöystävällisen raaka-aineen käyttöä rakentamisessa voidaan merkittävästi pienentää rakentamisen aiheuttamaa hiilijalanjälkeä, muistuttaa Pantsar-Kallio. Uusiutuvilla materiaaleilla voidaan saavuttaa suurempia ympäristöhyötyjä kuin pelkästään parantamalla rakennusten energiatehokkuutta. Puun kaltaisilla uusiutuvilla materiaaleilla voidaan rakentamisessa korvata energiaintensiivisiä materiaaleja kuten terästä, alumiinia, betonia ja muovia. Valtioneuvoston kesäkuussa tehdyn periaatepäätöksen mukaan julkisissa hankinnoissa tulee edistää kestäviä ympäristö- ja energiaratkaisuja sekä käyttöönottoa myös rakentamisessa. Tavoitteena on vähentää energian ja materiaalien käyttöä sekä haitallisia ympäristövaikutuksia rakennusten koko elinkaaren aikana ja luoda kannusteita uusien cleantech-ratkaisujen syntyyn ja käyttöönottoon.
- Hirsitalo on Suomen rakennusteollisuuden tunnetuin brändi, muistuttaa Hirsitaloteollisuuden asiamies Seppo Romppainen. Vaikka Japanin vienti on vähentynyt parhaista vuosista, se on kuitenkin nyt osoittanut piristymisen merkkejä. Vientimaista vahvoja ovat lisäksi entiset Itä-Euroopan IVY- maat, etenkin Venäjä, missä on ollut vahvaa hirsirakentamisen kulttuuria sekä Ranska. Vaikka Venäjän oma hirsitalotuotanto on myös vahvassa kasvussa, kysyntää Suomessa tehdyille laadukkaan maineen omaaville tuotteille riittää. Romppaisen mielestä myös rakentamisen uudet energiatehokkuussäädökset ovat olleet myönteinen asia hirsirakennusteollisuudelle, jonka tuottajat ovat pääosin CE- merkinnän piirissä. - Puu on uusiutuvana luonnonmateriaalina yleisesti tunnustettu kaikkein ekologisimmaksi rakennusmateriaaliksi, joka on vastaus myös home-ongelmiin, sanoo Romppainen. Massiivipuun pitkäikäisyys, kodinomaisuus ja rakennusten hyvä sisäilman laatu kiinnostavat myös päiväkoteja ja kouluja rakennuttavia kuntia. Lähes 300 miljoonan euron vuosimyyntiä tekevä hirsitaloteollisuus on viime vuosina saanut kasvavassa määrin julkisia rakennuksia koskevia tilauksia sekä kotimaasta että ulkomailta. Päiväkoteja on toimitettu muun muassa Ranskaan ja Japaniin.
Osaamisen ja tiedon puute hidastaa laajamittaisen teollisen kerrostalorakentamisen etenemistä Suomessa. Puukerrostalorakentamisen esteistä ja mahdollisuuksista väitellyt Ijäs katsoo rakennus- ja kiinteistöalan ammattilaisten kokevan puukerrostalorakentamisen edelleen koerakentamisena kun käytännön kokemuksia ei ole päästy siirtämään kohteesta toiseen. Myös kuntien rakennusvalvonnan ennakoimattomuuden ja puurakentamisen järjestelmien tuntemattomuuden koetaan lisäävän puurakentamisen taloudellista riskiä. Haastattelututkimukseen perustuvassa väitöksessä kartoitettiin rakennus- ja kiinteistöalan eri sidosryhmien asenteita puukerrostalorakentamista kohtaan. Ijäksen tavoitteena on ollut luoda edellytyksiä puukerrostalojen rakentamiselle tunnistamalla puurakentamista kohtaan esiintyviä esteitä ja mahdollisuuksia.
Kerrostalon rakennusmateriaalien merkitys kasvihuonepäästöjen tuottajana on 50 vuoden tarkastelussa samansuuruinen kuin lämmityksen osuus. Ympäristöministeriön tilaaman selvityksen mukaan rakentamisen materiaalivalinnat vaikuttavat merkittävästi ilmastopäästöihin. Uudisrakentamisessa tulisikin käyttää mahdollisimman paljon kierrätettävää materiaalia. Rakentamisen energiatehokkuuden parantaminen lisää materiaalien suhteellista osuutta rakennuksen elinkaarenaikaisista päästöistä. - Perusteet rakennusmateriaalien huomioimiseen uudisrakentamisen ohjauksessa ovat olemassa, sanoo yliarkkitehti Harri Hakaste ympäristöministeriöstä. Alkuun voidaan lähteä pilottikohteista ja siitä, että julkiset rakennuttajat vaatisivat tietoa rakennuttamiensa kohteiden rakennusmateriaalien hiilijalanjäljestä. Hakaste uskoo hiilijalanjälkimittauksen tulevan tulevaisuudessa energiatodistuksen tavoin asuntokauppaan.
Lammin Ikkuna Oy:n hallituksen puheenjohtaja Markku Hoppania toivoo ennustettavuutta ja pitkäjänteisyyttä yhteiskunnan korjausrakentamiseen kohdistamiin tukitoimiin. - Nykyiset korjausavustukset ovat kausiluontoisia hätäpaketteja ja ne nostavat hetkellisesti kysyntää. Kun rahat on loppu, loppuu korjaustoiminta kun taloyhtiöt jäävät odottamaan uusia avustuksia, kuvailee Hoppania. Valmistavan teollisuuden kannalta Hoppania pitää kotitalousvähennysjärjestelmää parhaana mallina, koska se jakaa korjausrakentamisen hankkeet ajallisesti tasaisemmin. - Avustukset heiluttavat nyt markkinoita eivätkä markkinat voi hyödyntää niitä täysimääräisesti. Hoppania muistuttaa eurokriisin heijastuvan nyt myös yritysten kiristyneeseen käyttöpääomahuoltoon. - Vaikka yritys näyttäisi hyvää tulosta ja paksua tilauskirjaa, käyttöpääoman saanti on vaikeutunut. Fair-play meininki pankkien kanssa on mennyttä, ravistelee Hoppania pankkeja. Hoppania on myös huolissaan Venäjän hitaudesta keventää tuontimuodollisuuksia WTO-jäsenyyden mukaisiksi. - Venäjällä on paljon vientipotentiaalia ikkuna- ja oviteollisuudelle varsinkin laadultaan arvokkaimmissa tuotteissa, mutta se on haasteellinen markkina. Välikäsiä on paljon eivätkä maahantuontimuodollisuudet ole Venäjän WTO-jäsenyyden myötä vähentyneet.
Metsäteollisuus ry.n toimitusjohtaja Timo Jaatinen pitää eurokriisin ratkaisemista suomalaisen metsäteollisuuden tulevaisuuden selviytymiskysymyksenä. - Kun puolet viennin arvosta tulee euromaista, on selvää että eurokriisin ratkaiseminen on alan tulevaisuuden kannalta kohtalon kysymys. Meillä on varsinkin paperiteollisuuden tuotteissa mediamurroksen seurauksena suuria haasteita, jotka ovat osin rakenteellisia ja osin suhdanteista johtuvia. Vastaavasti meillä on vahvaa kysyntää pitkäkuituiseen selluun, pakkaus- ja puutuotealan tuotteisiin, muistuttaa Jaatinen. Jaatinen uskoo puurakentamisen kasvun avaavan uusia vientimahdollisuuksia ja toivoo elinkeinoministeriön käynnistämille puurakentamisen edistämistoimille jatkoa. - Näitä tarvitaan uuden markkinan edellytysten luomiseksi, varsinkin kun kyseessä on vientiin suuntautuvan ympäristölähtöisen tuotteen kehittäminen, sanoo Jaatinen.
Liikenneviraston pääjohtaja Antti Vehviläinen toivoo suomalaisilta puusiltojen valmistajilta lisää aktiivisuutta ja tyyppisiltoja vaihtoehdoiksi sillanrakentamiseen. - Kun ympäristövaikutusten arviointi tulee mukaan siltojenkin rakentamiseen, puusillat voisivat tulla nykyistä vahvemmin perussiltasuunnittelun vaihtoehdoksi osana kestävää kehitystä ja ekotehokkuutta, uskoo Vehviläinen. Suomen johtavan puusiltarakentajan Versowood Oy:n toimitusjohtaja Ville Kopra kertoo yhtiön kehittävän parhaillaan tyyppisiltoja ajoneuvoliikenteen ja kevyen liikenteen käyttöön. - Tavoitteena on tarjota tyyppisiltoja, niin jokaista kohdetta ei tarvitse suunnitella erikseen. Tämä toivottavasti parantaa puusiltojen mahdollisuuksia nykyiseen verrattuna, kun puu on jo lähtökohtaisesti useimmiten suljettu pois tarjouskilpailusta, muistuttaa Kopra. Puuinfo järjestää marraskuussa pidetään Puupäivä-tapahtuman yhteydessä puusiltaseminaarin, johon kutsutaan siltojen suunnittelijoita, valmistajia ja tilaajia.
Vastuullinen rakentaminen tulee olemaan tulevaisuudessa iso brändi ennustaa Metsä Groupin puutuoteteollisuudesta vastaavan Metsä Woodin toimialajohtaja Esa Kaikkonen . – Vastuullisuus tarkoittaa ennen muuta sen tiedostamista, että uusiutumattomat luonnonvarat eivät yksinkertaisesti riitä täyttämään kasvavien rakentamisen markkinoiden kysyntää. Uusiutuvien raaka-aineiden käyttöönotto tulee olemaan iso globaali megatrendi, joka tulee näkymään myös rakentamisessa. Kaikkonen toivoo valtiovallalta oikein suunnattuja toimia Euroopan taloudellisen taantuman voittamiseksi. - Rakentamisen hiipuminen Euroopassa on iso uhka myös puurakentamisen edistymiselle, vaikka periaatteessa voisimme saada nyt lisää osuutta alenevista markkinoista. Meillä on varsinkin pääkaupunkiseudulla valtava asuntorakentamisen tarve, jota olisi perusteltua purkaa taantuman aikana oikein suunnatuilla elvytystoimilla, muistuttaa Kaikkonen.
Venäjän kaupallinen edustaja Valery Shlyamin toivoo suomalaisyrityksiä yhteisiin puurakentamisen hankkeisiin Luoteis-Venäjällä. Shlyamin uskoo suomalaisten puualan yritysten investointien kasvavan WTO: n jäsenyyden, Venäjän modernisaation ja Pietarin elpyvän rakentamisen ansiosta. - Tavoitteemme on, että suomalaisyritykset olisivat puurakentamisen osaamisen ratkaisujen tuojia Venäjälle, sanoo Shlyamin. Venäjän olisi tarkoituksenmukaista Shlyamin mielestä hyödyntää suomalaisten puurakentamisen osaamista ja teknologiaa sekä luoda kaupallisia edellytyksiä yritysten ja valtion yhteistyöllä. Shlyamin toivoo eurooppalaisten rakennusalan standardien käyttöönottoa rakentamisessa Venäjällä ilman pitkiä siirtymäaikoja, mikä lisäisi Venäjän markkinan vetovoimaa.
Euroopan Unionin talouskomissaari Olli Rehnin mielestä puurakentaminen vastaa Euroopan suuriin haasteisiin kuten rakentamisen päästöjen vähentämiseen sekä resurssi-tehokkuuden edistämiseen. Vaikka rakennusteollisuus ei kuulukaan päästökaupan piiriin, puurakentamisen edistämisellä voi olla päästöjen vähentämisen kannalta Rehnin mielestä huomattavia vaikutuksia.
Työministeri Lauri Ihalainen uskoo metsäteollisuuden säilyvän Suomessa tulevaisuudessakin vahvana investoimalla puun uusiin käyttömuotoihin kuten uusiin biotalouden ja puutuoteteollisuuden tuotteisiin. Ihalainen kaipaa metsäteollisuudelta uudenlaista ajattelua sekä voimakasta tutkimus- ja kehitystyötä puun uusien tuotteiden kaupallistamiseen. - Vähähiilisen energiatehokkaan puurakentamisen ja puutuotealan kehittäminen on osa cleantech-toimialaa, jolla on iso tulevaisuus. Puutuotealan kehitystyössä on tavoiteltava vientimarkkinoita, koska viennin kasvu luo nopeasti uusia työpaikkoja varsinkin metsäteollisuuden rakennemuutoksesta kärsineille paikkakunnille, muistuttaa Ihalainen. Ministeri Ihalainen ehdottaa julkisten rakentamishankkeiden kriteeriksi vähähiilisyyden ja ympäristönäkökulman, jotka samalla tukevat yhteiskunnan ilmastotavoitteita.
Talotekniikan kehittyminen, energiatehokkuus ja vähäpäästöinen rakentaminen tulevat muuttamaan rakentamista merkittävästi lähivuosina. Aalto-yliopiston Talotekniikan instituutin johtajana toiminut dipl. ins. Heikki Lamminaho näkee talotekniikan kehittymisen antavan puurakentamiselle mahdollisuuksia markkinaosuuden kasvattamiseen. - Rakennusten energiatehokkuuden parantaminen on ensimmäinen iso askel, seuraavaksi tulee tarkasteluun rakennusten hiilijalanjälki. Tämä kehitys antaa puurakentamiselle mahdollisuuksia uusia vahvuuksia, jotka perustuvat nykyistä parempaan rakentamisen laatuun ja teolliseen esivalmistukseen, painottaa Lamminaho.
Ranskassa etsitään aktiivisesti puulle uusia käyttömuotoja ja tuotteita biotalouden ja puutuoteteollisuuden piiristä korvaamaan sellu- ja paperiteollisuuden alenevaa tuotantoa. Metsä- ja puutuotealaan erikoistuneen Teknologiainstituutti FCBA:n pääjohtaja Georges-Henri Florentin sanoo kehitystyön kohdistuvan puun energiakäytön, puurakentamisen ja uusien kuitutuotteiden kehittämiseen.
Asuntoministeri Krista Kiurun (sd) mukaan kosteus- ja homeongelmaisten rakennusten kiintiö on Suomessa täynnä. Asiakkaille on voitava tarjota kosteusvarmaa rakentamista, jossa ei ole rakennusaikaisia kosteusjäämiä. Puurakentamisen läpimurto voi tapahtua haastamalla muu rakentaminen laadukkaalla, teollisesti valmistetulla kuivarakentamisella, muistuttaa Kiuru. Kiuru hyödyntäisi puurakentamisen kehittämisessä arkkitehtonista osaamista sekä asumista helpottavia älykkään rakentamisen ratkaisuja, jotka edustavat seuraavan sukupolven rakentamista ja tarjoavat vientimahdollisuuksia.
Suomea pidetään mielenkiintoisena sijoituskohteena puutuotealan yrityksille. - Jos saisimme ulkomaisia investoijia puutuotealalle ja rakentamiseen, se toisi lisäarvoa osaamisen ja kilpailuun uusien toimijoiden myötä. Suomen pienessä markkinassa ulkoa tuleva pöllytys tekisi vain hyvää, sanoo johtaja Sari Toivonen Invest in Finlandista. ( kuvassa vas. Sari Toivonen ja markkinointijohtaja Maria Arruda) Suomella on Toivosen mielestä kaikki mahdollisuudet kehittyä edelläkävijäksi energiatehokkaassa ja ympäristöystävällisessä rakentamisessa. Tämä edellyttää puurakentamiselta vahvaa kilpailukykyä ja suhtautumisen muutosta koko rakennusalalta.
Pääministeri Jyrki Kataisen hallituksen ohjelmaan kirjatut tavoitteet puurakentamisen edistämiseksi ovat toteutumassa. - Olemme keskittyneet hallituskauden ensimmäisellä puoliskolla puurakentamisen läpimurron tekemiseen, muistuttaa strateginen johtaja Sixten Sunabacka Työ- ja elinkeinoministeriöstä. Nyt tehdyn väliarvion mukaan on kaikki syy uskoa, että teollinen puukerrostalorakentaminen tulee Suomessa vahvasti kasvamaan. - Minun havaintoni on, että rakennusliikkeiden ylin johto suhtautuu rakentavasti ja suurin odotuksin puurakentamiseen ja sen mahdollisuuksiin, sanoo Sunabacka. Nyt on aika pohtia yhdessä, miten voimme järkevästi käyttää puuta enemmän suurimittakaavaisessa rakentamisessa niin, että siitä on rakennusalalle että Suomelle hyötyä. Siksi nyt tarvitaan puualan ja rakentajien välistä yhteistyötä ja puurakentamista eteenpäin vieviä hankkeita.
Massiivipuisiin CLT-elementteihin perustuva rakentaminen on rantautumassa Suomeen. Elementteihin perustuvilla rakenneratkaisuilla on toteutettu viime vuosina jo lähes 2000 taloa ympäri Eurooppaa. Kevään aikana valmistuu ristiinliimattuun puulevyyn eli CLT:hen (Cross Laminated Timber) perustuvia useita kohteita kuten Joensuuhun 100 opiskelija-asuntoa ja Espoon Nuuksioon Luontokeskus Haltia. - Nämä ovat tärkeitä päänavauksia sekä perusasumisessa että julkisessa rakentamisessa, sanoo Stora Enso Building and Living -liiketoiminta-alueen rakentamisen ratkaisujen aluejohtaja Janne Manninen. Manninen uskoo CLT-menetelmän läpimurtoon ja lupaa uusia hankkeita niin asuin- kuin liikerakentamiseen vielä kevään aikana.
Suomen tulee erikoistua pitkälle jalostettuihin, laadukkaisiin puutuoteteollisuuden tuotteisiin, sanoo UPM:n Vaneriliiketoiminnan johtaja Kim Poulsen . Heinäkuussa UPM:n johtajiston jäseneksi siirtyvän Poulsenin mielestä on ratkaisevaa löytää asiakkaita, jotka ovat valmiita maksamaan palvelusta, laadusta ja jotka käyttävät vaneria vaativiin käyttökohteisiin. Esimerkiksi rekkojen perävaunujen ja nestemäisen kaasun LNG: n kuljetukseen käytettävien tankkereiden rakentamisessa käytetään paljon korkealaatuista vaneria. - Ratkaisevaa on mihin myymme, koska haemme Suomessa tehdylle vanerille aina kalliin käyttökohteen ja sellaisen asiakkaan, joka on valmis maksamaan preemiota laadusta ja palvelusta. Kun meillä on puuraaka-aine, työvoima ja etäisyydestä johtuvat kuljetuskustannukset kalliita kilpailijoihin nähden, emme pärjää halvemman loppukäytön tuotteissa ja kohteissa, tiivistää Poulsen.
Talonrakennusteollisuuden hallituksen puheenjohtaja Heikki Koho pitää pääkaupunkiseudun kuntien kaavoituskäytäntöjä keskeisenä esteenä kohtuuhintaiselle asuntotuotannolle. Kohon mielestä kaavoitus on kunnianhimoista ja liian yksityiskohtaista. Toisena kohtuuhintaisen asuntotuotannon esteenä Koho pitää kaupunkien tapaa kilpailuttaa tonttimaata, jotta saadaan tonttimaan hinta nousemaan. - Kuntien tulisi käyttää pakkolunastusmahdollisuutta rohkeammin ja ottaa maata haltuun sieltä, mikä mahdollistaa fiksun kaupunkirakenteen kehittämisen, muistuttaa Koho. Koho toivoo hengähdysaikaa rakennusalan säädösten uusimisen vauhtiin. - Nyt tehtyjen uudistusten vaikutukset muuttavat merkittävästi työtapoja, suunnittelua, käytettäviä materiaaleja ja nostavat kustannuksia. Rakennusteollisuuden piirissä arvioimme rakentamisen kustannusten nousevan kymmenen prosenttia näiden muutosten yhteisvaikutusten seurauksena, arvioi Koho.
Yhteiskunnan kannattaa tukea avustuksin 1960-70 -luvuilla rakennettujen kerrostalojen peruskorjauksia. Arkkitehti Kimmo Lylykankaan mielestä vanhan rakennuskannan energia-tehokkuuden parantamisessa vähähiilisillä materiaaleilla on ilmastotavoitteiden ja päästöjen vähentämisen kannalta saavutettavissa aina enemmän kuin uudisrakentamisella. Lylykankaan mielestä yhteiskunnan kannattaa taloudellisesti tukea korjaushankkeita, joiden toteuttamiseen tarvitaan uusia rakentamisen innovaatioita ja asennetta. - Samalla voidaan antaa esimerkiksi kokonaisille lähiökerrostaloalueille uusi arkkitehtoninen ilme. Tässä on puurakentamiselle suuri mahdollisuus, muistuttaa Lylykangas.
Ruotsissa kohtuuhintaiseen asuntotuotantoon kehitetty BoKlok-konsepti rantautuu Suomeen. Skanska rakentaa Vantaan Kivistöön 36 BoKlok-asuntoa Stora Enson toimittamista puupohjaisista moduuleista. - Puurakentaminen ei ole itseisarvo, vaan ratkaisu kohtuuhintaisen asumisen ongelmaan. Eri vaihtoehtojen puntaroinnin jälkeen havaitsimme, että puurakenteisista tilaelementeistä toteutettu pienkerrostalomalli toimii tässä konseptissa parhaiten, sanoo hankekehitysjohtaja Riku Patokoski Skanskalta. Tilaelementtien valmistaminen tehtaassa lyhentää työmaalla käytettyä rakentamisen aikaa merkittävästi. Teolliseen esivalmistukseen perustuva rakentaminen vähentää työmaan yleiskustannuksia sekä helpottaa kosteuden ja teknisen laadun hallintaa perinteiseen rakentamiseen verrattuna.
Tämän vuoden puurakentamisen RoadShow 2013 -tapahtuma tarjoaa ajankohtaista tietoa puurakentamisesta. Helsingissä tänään 5.3.2013 alkanut 16 koulutuspäivän tapahtuma keskittyy puuelementtirakentamisen avoimen Runko PES - teollisuusstandardin ja siihen perustuvan tuotetarjonnan esittelemiseen. Eri paikkakunnilla pidettävien koulutuspäivien sarja on tarkoitettu rakennesuunnittelijoille, rakennuttajille, rakennusliikkeille, rakennusvalvojille, paloviranomaisille ja arkkitehdeille sekä rakennusalan opettajille ja opiskelijoille. RoadShow 2013 -koulutustapahtuman järjestävät Puuinfo Oy, Finnish Wood Research Oy ja Työ- ja elinkeinoministeriön valtakunnallinen puurakentamisohjelma yhteistyökumppaneidensa kanssa. Tapahtumiin odotetaan yhteensä kahta ja puolta tuhatta osanottajaa.
Eduskunnan ympäristövaliokunnan puheenjohtajan, kansanedustaja Martti Korhosen mielestä työnantajat tulisi saada mukaan pääkaupunkiseudun asuntotuotantoon. - Ihmettelen, eikö pääkaupunkiseudun työnantajia kiinnosta osallistua aktiivisemmin asuntotuotannon rahoitukseen, kun asuntopulasta on tullut työvoiman saannin pullonkaula, kysyy Korhonen. Korhonen näkee ajan ajaneen nykymuotoisen valtion asuntotuotannon lainajärjestelmän ohitse, kun rakennuttajia ei enää kiinnosta yleishyödyllinen asuntotuotanto ja sosiaalinen asuntotuotanto on lamassa. - Yleishyödylliset yhteisöt eivät ole enää yleishyödyllisiä. Nyt tarvitaan uusi kestävä järjestelmä, jossa sekä työnantajien että kuntien ja valtion on otettava suuri vastuu. Julkinen sektori ei pääse vastuustaan tästä sosiaalisen asuntotuotannon lamasta, muistuttaa Korhonen.
Pohjanmaalainen rakennuttajayhtiö Lakea Oy on erikoistunut erityisryhmien asuntojen rakennuttamiseen teollisella puulevyrakenteisella tilaelementtimenetelmällä. Nyt yhtiö on tuomassa CLT- tilaelementit myös kerrostalorakentamiseen. - Rakentamisen teollisen tuotannon osuuden nostamisella voimme parantaa rakentamisen laatua ja korjata rakentamiseen pesiytyneitä laatuongelmia, sanoo Lakea Oy:n toimitusjohtaja Keijo Ullakko . Kun verrataan rakentamista kuivissa tehdastiloissa talviseen rakentamiseen räntäsateessa, on selvää, että esiteollinen valmistus on tehokkaampaa, tarkempaa ja laadultaan parempaa. Pystymme välttämään esimerkiksi kosteusongelmat, jotka aiheuttavat paljon kustannuksia ja jotka myöhemmin saattavat johtaa homeongelmiin. On jo aika tuoda laatu mukaan rakentamisesta käytävään keskusteluun, muistuttaa Ullakko.
Keskustan puheenjohtaja Juha Sipilä ehdottaa uuden kasvurahaston perustamista, jonka tehtävä olisi tukea esimerkiksi ympäristöliiketoimintaan ja biotalouteen syntyviä uusia kasvuyrityksiä. Sipilä keräisi rahastoon kolmesta viiteen miljardin peruspääoman myymällä valtion omistusta vähäistä strategista merkitystä omaavista yrityksistä, eläkeyhtiöiltä ja yksityisiltä sijoittajilta. Sipilä toivoo metsäteollisuuden ja puutuotealan lisäävän tutkimus- ja kehityspanostuksia, koska puun uusissa käyttömuodoissa on mahdollisuuksia uudelle liiketoiminnalle. - Suomella on mahdollisuus yhdistää puutuotealan osaamista informaatioteknologiaan ja tehdä älykkäästä, energiatehokkaasta ja vähähiilisestä puurakentamisesta vientituote, ehdottaa Sipilä.
Puutuotealan lopputuotteiden ulkonäön, ympäristölaadun ja palvelun kehittäminen avaavat puuteollisuudelle uusia mahdollisuuksia markkinoilla. Näin sanoo Metsätalouden kehittämiskeskus Tapion johtaja Ritva Toivonen , jonka mielestä puualan tuotteiden ympäristölaadun tuotteistaminen on vielä käyttämätön mahdollisuus. - Globaali tarve hillitä ilmastonmuutosta ja sopeutua sen tuomiin luonnonilmiöihin vahvistaa kiinnostusta uusiutuviin materiaaleihin ja siten puurakentamiseen ja puutuotteisiin, sanoo Toivonen. Näyttää siltä, että kestävään metsänhoitoon perustuvan puumateriaalin ympäristölaatua ei ole puuteollisuudessa kyetty tuotteistamaan ja hyödyntämään mahdollisuuksiin nähden täysimääräisesti. Toivonen kannustaa suomalaista puutuotealaa panostamaan hyvän teknisen laadun lisäksi ympäristöystävällisten tuotteiden ulkonäköön, mielikuviin, designiin ja palveluiden paketointiin.

Sivut

Tilaa syöte Puheenvuoroja puusta | Puuinfo