Olet täällä

Ajankohtaista / Puheenvuoroja puusta

Suomen teollistuneimmassa kunnassa Pyhännällä kolme vuotta sitten puuelementtitoimitukset aloittaneen Lapwall Oy:n tavoitteet ovat kovat. - Meidän tavoitteemme on puolittaa rakentamisen kustannukset ja aika sekä olla ykkönen puurakentamisessa Pohjois-Euroopassa, sanoo Lapwall Oy:n toimitusjohtaja Jarmo Pekkarinen empimättä.
Apulaiskaupunginjohtaja Anni Sinnemäki haluaa Helsingin olevan puurakentamisen edelläkävijä Suomessa niin erityishankkeissa kuin kerrostalorakentamisessakin. Rakentamisesta vastaava Sinnemäki on tyytyväinen Korkeimman Hallinto-Oikeuden keväällä antamaan päätökseen, jonka mukaan kunnilla on oikeus kaavoittaa puutaloalueita. – Olen todella ylpeä siitä, että kaupunki kävi sen kaavavalitukseen perustuneen oikeusprossin läpi ja sen myötä raivasimme kunnille oikeuden mainita puurakentaminen kaavamääräyksissä. Honkasuon päätös tarjoaa esimerkin nyt kaikille kunnille ottaa tämä mahdollisuus käyttöön niin halutessaan, sanoo Sinnemäki.
Eurban on brittiläinen Lontoossa vuodesta 2003 lukien toiminut puurakentamiseen erikoistunut yritys, joka on merkittävin toimija Iso-Britannian rajatuilla puurakentamisen markkinoilla. Yhtiö on toteuttanut pääosan noin 300 puurakentamisen projektista Iso-Britanniassa.
Vähälle mediahuomiolle Suomessa jäänyt maailmannäyttely – Expo 2015 – avautui toukokuussa Milanossa ja on auki lokakuun loppuun asti. Expon ilmiasu on erittäin puinen. Puurakenteisia paviljonkeja on suuri määrä, niin osanottajamaiden kuin järjestäjien toteuttamina. Paviljonkien materiaalivalinta kertoo puurakentamisen vahvuuksista. Vapaita muotoja on mahdollista toteuttaa kustannustehokkaasti. Pitkälle viety esivalmistus on puurakenteille mahdollista ja luontaista. Rakennusten ja rakenneosien purkaminen, siirtäminen ja uudelleen käyttö on käytännössä mahdollista. Puu materiaalina tukee Expon teemaa.
Elinkeinoministeri Olli Rehnin mukaan hallitus edistää puun käyttöä rakentamisessa osana biotalouden ja puhtaiden ratkaisujen strategista tavoitetta. - Nyt on tärkeää jatkaa teollisen puurakentamisen kehittämistä ja edelleen parantaa puun kilpailukykyä rakennusmateriaalina osana Suomen biotalouden kehittämistä. Osaaminen ja harjaantuminen lisääntyvät parhaiten konkreettisten puurakentamiskohteiden kautta. Tämä koskee niin puukerrostaloja, julkisia puurakennuksia, puuhalleja kuin puusiltojakin. Tähän tarvitaan edelleen valtiovallan, puutuoteyritysten ja rakennuttajien hyvän yhteistyön jatkamista.
Viron Tartossa toimiva Kodumaja on kasvanut erääksi Euroopan suurimmista puuelementtitalojen valmistajaksi. Yhtiö rakentaa vuodessa noin 550 puurakenteisiin tilaelementteihin perustuvaa asuntoa, joista pääosa eli 80 prosenttia menee vientiin Norjaan. Kaksi vuosikymmentä toimineen yrityksen markkinoinnista ja myynnistä vastaava johtaja Andrus Leppik vertaa puurakennusten elementtien tuotantoa autotehtaan tuotantolinjastoon, jossa kokoonpano tapahtuu tehdastiloissa täsmällisesti ja nopeasti. Elementtien valmiusaste sisustuksineen on tehtaalta lähdettäessä 95 prosenttia. Pääosa Kodumajan rakentamiseen käyttämästä puutuotteista tulee suomalaisyrityksistä.
Asuntoasioista vastaava maatalous- ja ympäristöministeri Kimmo Tiilikainen tavoittelee tällä vaalikaudella puurakentamisen kasvua ja puutuoteteollisuuden tuotteiden pääsyä vientimarkkinoille. - Tärkeintä on että puurakentaminen etenee, sen osaaminen vahvistuu ja pääsemme uusilla puurakentamisen innovatiivisilla tuotteilla vientimarkkinoille. Myös ilmastomuutoksen torjunta on hyvä peruste edistää uusiutuvaan materiaaliin perustuvaa puurakentamista.
Vantaalla avatut Asuntomessut osoittavat Suomessa meneillään olevan asuntotuotannon muutoksen. Tarjolla on enemmän erilaisia asukaslähtöisyyttä korostavia asumisen vaihtoehtoja ja kaavoitusta sekä uusiutuviin materiaaleihin perustuvia rakentamisen ratkaisuja. -Suomi tarvitsee uudenlaista rakentamisen kulttuuria, jossa yhdistyvät asukaslähtöisyys, ekologisuus ja uuden teknologian tarjoamat mahdollisuudet, sanoo Tampereen teknillisen yliopiston arkkitehtuurin laitoksen professori Markku Hedman.
Mäntyharjulla toimiva Veisto Oy on puutuotetoimialaa maailmanlaajuisesti palveleva sahateollisuuden tuotantolinjoja suunnitteleva ja valmistava yritys. Veisto on kasvanut HewSaw-sahakoneiden valmistuksen myötä yhdeksi maailman suurimmaksi sahatavaran tuotantolinjojen valmistajaksi, jonka tuotannosta suurin osa menee vientiin. Tärkeimpiä markkina-alueita ovat kotimaan lisäksi Ruotsi, Venäjä, Pohjois-Amerikka, Australia, Venäjä sekä Keski-Euroopan ja Baltian maat.
Versowood Group Oy:n toimitusjohtaja Ville Kopralla on suuret odotukset uutta hallitusta kohtaan. - Nyt yrityskenttä tarvitsee uskoa vahvistavia päätöksiä, jotka johtavat jossain vaiheessa talouden elpymiseen. Vaikka pöydällä on paljon hankkeita odottamassa, rohkeus ja luottamus investointipäätösten tekoon puuttuu. Tässä suhteessa kärsitään henkistä lamaa rakentamisessa edelleen.
Euroopan talouskasvun heräämisen odotetaan kasvattavan myös vanerin kulutuksen markkinaa. UPM:n vaneriliiketoiminnan johtajan Mika Sillanpään mukaan on varauduttava siihen, että kun Euroopan talouskasvu lähtee liikkeelle, vanerimarkkina kasvaa nykyistä kasvua enemmän. UPM Plywoodin tuotannosta yli 90 prosenttia menee vientiin.
Finanssihallinto-oikeuden professorin (emer.) Kai Kaliman mukaan jo nykyinen hankintalaki antaa kunnille mahdollisuuden vaatia puun käyttöä tilaamansa kohteen rakennusmateriaaliksi. - Tätä ei juurikaan tiedetä ja siksi kohteita ei ole uskallettu vaatia rakennettavaksi puurakenteisina. Kunnan hankintayksiköllä on nykylain mukaan yksiselitteinen oikeus määrätä, että tietty rakennus rakennetaan puusta. Tahto ratkaisee, tiivistää Kalima.
Johtava lakimies Juha Myllymäki johtaa Suomen Kuntaliitossa julkisten hankintojen neuvontayksikköä, jossa neuvotaan kuntia miten menetellä julkisiin hankintoihin liittyvissä kysymyksissä. Suomen Kuntaliitto ja työ- ja elinkeinoministeriö rahoittavat yksikköä. Julkisten hankintojen neuvontayksikkö toimii osana Kuntaliiton lakiyksikköä. Myllymäki on mukana myös uuden julkisia hankintoja koskevan lain valmistelutyössä. - Käymme yksittäisissä hankinnoissa esiintyviä reunaehtoja läpi. Kuntien hankinnat ovat yhteensä vuosittain 16-17 miljardin euron luokkaa. Siksi olemme panostaneet hankintaneuvontaan.
- Olemme erittäin tyytyväisiä Juha Sipilän hallituksen linjauksiin puurakentamisen edistämisestä, sanoo Puuinfon toimitusjohtaja Mikko Viljakainen. Sipilän hallitusohjelma antaa hyvät eväät tarttua puun käytön esteiden poistamiseen ja jatkaa viime hallituskaudella hyvin alkanutta työtä puun käytön lisäämiseksi osana biotalouden edistämistä.
Pohjois-Amerikassa ja Keski-Euroopassa yleinen CLT-massiivipuurunkoon perustuva pientalorakentaminen on tullut myös Suomen valmistalomarkkinaan. Tuote- ja prosessiosaamista vaativan rakentamisen kehitystyö on seurausta valmistalokysynnän hiipumisesta ja asiakkaiden rakentamisen kulutustottumusten muutoksesta.
Ympäristö- ja työllisyysnäkökohdat tulevat painamaan tulevaisuudessa julkisissa hankinnoissa nykyistä enemmän. Hankintalain kokonaisuudistusta pohtineen työ- ja elinkeinoministeriön työryhmän mukaan julkisissa hankinnoissa tilaaja voi tulevaisuudessa ottaa huomioon esimerkiksi tuotteen elinkaarivaikutukset. Hankintalain uudistamisen taustalla ovat julkisia hankintoja koskevat EU-direktiivimuutokset, jotka tulee saattaa kansallisesti voimaan keväällä 2016. Valtion, kuntien ja muiden julkisten toimijoiden hankinnat ovat vuosittain Suomessa noin 33 miljardia euroa vuodessa. Lakiuudistuksen odotetaan lisäävän mahdollisuuksia vähähiilisen puurakentamisen kasvuun julkisessa rakentamisessa.
Puun käytön lisääminen julkisissa rakennushankinnoissa heijastuu yksityissektorin rakennushankkeisiin, kasvattaa merkittävästi puutuotealan vientiä ja alan työpaikkoja sekä vaikuttaa myönteisesti ilmastotavoitteiden saavuttamiseen. Osana biotaloutta puurakentamisen lisäämisellä voidaan toteuttaa taloudellisia ja ilmastollisia tavoitteita yhtäaikaisesti. Pellervon taloustutkimuksen PTT:n toteuttamassa hankkeessa selvitettiin puun käytön lisäämisestä koituvia kokonaistaloudellisia vaikutuksia kansantalouteen ja ilmastotavoitteisiin. Tutkimushankkeen johtopäätösten mukaan julkinen tilaaja voi antaa alkusysäyksen markkinoille tarjoamalla vakaata kysyntää puurakentamisen osaamisen kehittämiselle.
Puurakentamisen edistäminen halutaan myös seuraavan hallituksen ohjelmaan. Puualan tavoitteena on, että puurakentamisen edistämisohjelmaa jatkettaisiin ja että puurakentaminen saatettaisiin samalle viivalle muiden materiaalien kanssa rakentamisen säädöksissä ja koulutuksessa. Puuinfon toimitusjohtajan Mikko Viljakaisen mielestä puurakentamisen edistämiseksi tehtiin päättyneellä hallituskaudella hyvää työtä. - Valtakunnallisen puurakentamis-ohjelman tulokset ovat niin hyviä, että ohjelmaa osana biotalouden kehittämistä tulee ilman muuta jatkaa.
Pyhännällä Pohjois-Pohjanmaalla toimiva PRT-Forest-konserni on erikoistunut kotimaisen puun jatkojalostukseen, luonnehtii toimitusjohtaja Ilkka Sydänmetsä yhtiön toimintaa. - Teemme pohjoisen tiukkasyisestä männystä kaikkia puutuoteosia rakentamiseen, asumiseen ja vapaa-ajan tuotantoon. Olemme tähän asti toimineet suoraan kuluttajamarkkinassa rakentamalla omakotitaloja ja hirsimökkejä vapaa-ajan käyttöön. Nyt kun asumistottumukset ovat voimakkaassa murroksessa, myös me pyrimme muuttumaan.
Kouvolassa toimivan puurakentamisen ratkaisuja tuottavan Wood Prime Oy:n toimitusjohtaja Vesa Elon mielestä puurakentamisen tuoteosatoimittajien on uskaltauduttava vientimarkkinoille. - Suomen pohjoinen sijainti ja hyvin hoidetut perheomisteiset metsät ja sertifioitu raaka-aine luovat teollisen puurakentamisen viennille hyvän brändin ainekset Keski-Eurooppaan.
Puurakenteinen moduuli- ja elementtitekniikka on nopeasti kasvava ratkaisu kuntarakentamisessa, erityisesti koulu- ja päiväkotirakentamisessa. Useissa kunnissa kuten Espoossa, Mäntsälässä ja Sysmässä kunta vuokraa elementtejä toimittavalta yhtiöltä koulutilat määrätyksi ajaksi. Varsinkin koulu- ja päiväkotirakentamisessa tarvitaan nopeasti väistö- ja lisätiloja oppilasmäärien kasvun tai kohteiden saneerauksen vuoksi. Useissa vanhoissa kouluissa on todettu sisäilmaongelmia, jotka aiheuttavat väistötilojen tarpeen.
Valtakunnallinen puurakentamisohjelma nostetaan tavoitteisiin verrattuna onnistuneimmaksi osioksi hallituskauden aikana toteutetun Metsätalouden strategisen ohjelman (MSO) arvioinnissa. Myös ohjelman keskeisten sidosryhmätahojen näkemysten perusteella puurakentamisen lisäämisessä on onnistuttu erittäin hyvin. - Tavoite puukerrostalojen 10 prosentin markkinaosuudesta toteutuu Suomessa lähiaikoina, sanoo MSO-ohjelman strateginen johtaja Sixten Sunabacka Työ- ja elinkeinoministeriöstä. Sen sijaan emme ole löytäneet tehokkaita keinoja puutuoteteollisuuden kasvun ja puutuotteiden viennin...
Mikkelissä parketteja valmistavan yhtiön Parla Floor Oy:n markkinointijohtaja Jarmo Räsänen arvioi terveyttä ja ympäristöarvoja korostavien materiaalien läpimurron tulevan Suomeenkin. - Tässä me tulemme valitettavasti Suomessa jälkijunassa Keski-Eurooppaan nähden, jossa kuluttajat ovat olleet erittäin valveutuneita ekologisten tuotteiden suhteen jo kauan. Saksan markkinoilla piti tuotteisiin hakea ekomerkit jo 2000-luvun alussa kun Suomessa sertifioituja tuotteita aletaan arvostaa vasta nyt.
StoraEnso vahvistaa asemaansa puurakentamisen ratkaisujen ja tuotteiden toimittajana. Stora Enson puurakentamisen kehitysjohtajan Matti Mikkolan mukaan tärkein teollisen puurakentamisen veturi on tuottaa kestäviä ja kohtuuhintaisia rakentamisen ratkaisuja.
Varkauden tehtaan vanhan paperikoneen paikalla käynnistyy vuoden 2016 toisella neljänneksellä uusi tuotantolinja, jolla syntyy sorvaustekniikalla puisia rakennuselementtejä. Yhtiön tavoitteena on täydentää nykyistä CLT- ja sahatavaran tuotantoa maailmanlaajuisesti tunnetulla ja käytetyllä insinööripuutuotteella, joka soveltuu useisiin käyttötarkoituksiin rakentamisessa.
Suunnitteluvaiheessa olevassa Kainuun uudessa sairaalassa pyritään hyödyntämään puun terveysvaikutuksia. Puun terveysvaikutuksia sairaalamiljöissä on tutkittu runsaasti mm. Norjassa, Kanadassa, Japanissa, Itävallassa ja Tanskassa.
Suomen johtava puusiltojen valmistaja Versowood Oy on saanut Liikenneviraston tyyppihyväksynnän liimapuiselle kevyen liikenteen ja ajoneuvoliikenteen sillalle. Toimitusjohtaja Ville Kopra on tyytyväinen vuosia kestäneen hyväksyntäprosessin lopputuloksesta ja arvioi sen avaavan puusiltarakentamiseen uusia markkinoita.
Design-tuotteilla maailmanmainetta niittänyt suomalainen huonekaluteollisuus on rakennemuutoksen kourissa. Viime vuonna huonekalujen tuonnin arvo oli lähes neljä kertaa suurempi kuin viennin arvo. Kun huonekalujen massatuotanto siirtyy tuotantokustannuksiltaan edullisempiin maihin, huonekaluteollisuudessa pärjäävät ne yritykset, jotka erikoistuvat.
Suomessa on kehitetty teollinen, yhden luukun korjauskonsepti lähiökerrostalojen korjaamiseen, laajentamiseen ja lisäkerrosten rakentamiseen. - Tavoitteena oli kehittää yritysten käyttöön teollisia, monistettavia ratkaisuja korjaus- ja täydennysrakentamiseen ja siinä onnistuttiin, kertoo ohjelmapäällikkö Marko Kivimäki Tekesistä. Tällä viikolla julkistettavassa Tekes-rahoitteisessa hankkeessa kehitettiin korjaus- ja täydennysrakentamisen esimerkkisuunnitelmia yrityksille yleiseen jakeluun ja käyttöön. KLIKK-tutkimushankkeen vetäjänä toiminut Oulun yliopiston professori Jouni Koiso-Kanttila sanoo korjaushankkeiden olevan nykyisin rakennusten isännöitsijöiden, taloyhtiöiden ja asukkaiden kannalta kohtuuttoman työläitä ja hankalia. - Pyrimme kehittämään käyttäjälähtöisiä korjausrakentamisen käytänteitä, jotta korjaushankkeiden suunnittelu, kustannusarviot ja toteutus on mahdollista tilata yhdeltä toimijataholta. Meidän tehtävä oli luoda hankkeella osaamista ja levittää sitä yrityksien liiketoimintaan.
Maa- ja metsätalousministeri Petteri Orpo haluaa puurakentamisen edistämistoimia seuraavankin hallituksen ohjelmaan. Keväällä päättyvän Metsätalouden strategisen MSO-ohjelman ja valtakunnallisen puurakentamisohjelman saavutuksia Orpo pitää puurakentamisen kannalta merkittävinä. - Työn pitää jatkua. Yhteiskunta on onnistunut luomaan edellytyksiä teollisen puurakentamisen kehitystyölle ja markkinoille. Teollisuus on puolestaan kehittänyt uusia rakentamisen järjestelmiä, teknologioita ja rakentamisen tuoteosia, minkä seurauksena teollinen puurakentaminen on edennyt viime vuosina vahvasti Suomessa.
Teollisuusrakentamisen markkinat ovat nyt odottavalla kannalla. Metsä Woodin puuhallirakentamisen myyntipäällikön Petri Silvosen mukaan kaupan ja logistiikan toimialat sekä julkinen sektori pitävät rakentamisen tilauskannassa. - Meillä on nyt enemmän työn alla päiväkoteja kuin teollisuusrakentamista. Kun kokonaisvolyymi teollisuusrakentamisessa on nyykähtänyt, toimitilarakentamisessa aloitukset ovat piristyneet. Vaikka nyt töitä piisaakin täysillä, tulevaisuudennäkymien arviot ovat varovaisia.
Professori Ying Gao Pekingin Metsäyliopistosta kannustaa suomalaisia puutuotealan yrityksiä Kiinan paikallisille puurakentamisen markkinoille. - Suomalaisilla yrityksillä on hyvät mahdollisuudet lisätä moninkertaiseksi Kiinaan tapahtuva sahatavaran ja valmiiden tuoteosien vienti. Suomalaisten tulee sijoittua Kiinaan näkyvästi ja etsiä kasvavia paikallisia markkinoita, joiden kanssa pääsee suoraan kauppaan ilman suurta byrokratiaa ja joiden tilausmäärät suomalaisyritykset pystyvät täyttämään, sanoo Puuinfon Puupäivässä esiintynyt Gao.
Puurakenteisiin suurelementteihin perustuva vanhojen kerrostalojen lisäkerrosrakentaminen yleistyy taloyhtiöiden peruskorjausten rahoitustarpeen myötä. Lisäkerrosrakentamisella rahoitetaan yhä useammin taloyhtiön linjasaneerauksen tai julkisivu- ja energiatehokkuuskorjauksen kustannuksia. Kaupungit suhtautuvat lisäkerrosten rakentamiseen lähtökohtaisesti myönteisesti, koska samalla ne lisäävät asuntotarjontaa ja tiivistävät kaupunkirakennetta.
Puumerkki Oy:n toimitusjohtaja Petrus Berg sanoo puutavarakaupan muuttuneen palveluliiketoiminnaksi, jossa asiakkaat odottavat kaupalta valmiita rakentamisen ratkaisuja. - Meidän suuri haasteemme on siinä, että kun tähän asti puutavarakaupan tuotteet ovat olleet tuotantolähtöisiä, nyt niistä tulee kehittää asiakaslähtöisiä ratkaisuja ja tuotteita. Haluamme olla puurakentamisen erikoisyhtiö, joka tarjoaa rakentamisen ratkaisujen ja materiaalien lisäksi tietoa ja erikoisosaamista puurakentamiseen niin rakentamisen ammattilaisille kuin kuluttajillekin, kuvailee Berg.
Tikkurila Oy:n kehitysjohtajan Jarkko Mattilan mielestä keskustelussa puukerrostalojen pintakäsittelyn kestosta on unohdettu kokonaan pintakäsittelyjärjestelmien nopea kehitys ja sen vaikutus huoltovälien merkittävään pidentymiseen. - Nyt valmistuvien talojen julkisivujen pintakäsittelyn kestävyyttä ei voida arvioida sillä perusteella, miten 1990-luvulla rakennetut talot käyttäytyvät, sanoo Mattila. Kehitystyön tuloksena meillä on käytettävissä nyt aivan uuteen teknologiaan perustuvat pintakäsittelyjärjestelmät, joiden käytöllä oikeissa olosuhteissa saadaan puukerrostalojen pintakäsittelyyn 15-20 vuoden huoltoväli.
YK:n ilmastoraportti varoittaa uudessa raportissaan laajoista ja peruuttamattomista seurauksista, jos hiilipäästöjä ei saada kuriin. Koska kasvihuonekaasujen määrä ilmakehässä on nyt ennätyksellisen suuri, ilmastopäästöjen hillitsemiseksi tarvitaan nopeita ja konkreettisia päätöksiä. Raportin mukaan maailmalla on vain vähän aikaa pitää kohtuullisin kustannuksin ilmaston lämpeneminen kurissa. Tavoitteena on päästöjen pudottaminen 40 - 70 prosenttia vuosien 2010 - 2050 välillä ja luopuminen fossiilisista polttoaineista kokonaan vuoteen 2100 mennessä.
Ruotsissa ja Norjassa on asetettu poliittiseksi tavoitteeksi edistää puusiltojen rakentamista. Siltarakentaminen on näissä maissa osa puurakentamisen edistämisohjelmia, joilla tavoitellaan laajasti puun käytön lisäämistä rakentamisessa. Siltarakentamisessa tämä tarkoittaa vanhan keskiaikaisen perinteen muuttamista ekologiseksi tulevaisuuden teollisuuden alaksi. Ruotsissa ja Norjassa puusillat ovat saavuttaneet merkittävän osuuden kaikessa siltarakentamisessa. Vaikka Suomessa puusiltarakentaminen on mukana elinkeinoministeriön valtakunnallisen puurakentamisohjelman tavoitteissa, laaja Ruotsin ja Norjan kaltainen tahtotila päättäjien keskuudessa ja markkinoilla on jäänyt syntymättä.
Skaala Ikkunat ja Ovet Oy:n toimitusjohtaja Jari Punkari kannustaa taloyhtiöitä toteuttamaan rakennusten peruskorjaushankkeita nyt rakentamisen matalasuhdanteessa, kun tarjolla on työvoimaa ja energiatehokkaita rakentamisen ratkaisuja. Skaala Ikkunat ja Ovet Oy:n toimitusjohtaja Jari Punkari kannustaa taloyhtiöitä toteuttamaan rakennusten peruskorjaushankkeita nyt rakentamisen matalasuhdanteessa, kun tarjolla on työvoimaa ja energiatehokkaita rakentamisen ratkaisuja.
Puurakentamisen koulutuksen kehittämiseksi tehty työ alkaa tuottaa tulosta. Koulut ovat alkaneet tarkastella uudelleen opetuksensa sisältöä ja puurakentamiseen halutaan panostaa aiempaa enemmän. Esimerkiksi Kymenlaakson Ammattikorkeakoulu haluaa profiloitua valtakunnallisesti maan johtavaksi kouluksi puualan koulutuksessa. - Me pyrimme olemaan Suomen paras rakennustekniikan koulutusohjelma, sanoo lehtori, rakennusinsinööri Anu Kuusela epäilemättä. Me olemme pieni, mutta innovatiivinen koulutuksen kehittäjä. Olemme uudistaneet vanhan perinteisen puualan koulutuksen luomalla uuden päivä- ja muuntokoulutusohjelman, johon fokusoimme koulutuksen sisällön puurakentamisen uuden tiedon ympärille.
Pitkään odotettu kotimaisten CLT-massiivipuuelementtien tuotanto käynnistyy Kuhmossa. Oy CrossLam Kuhmo Oy Ltd:n perustajan, toimitusjohtaja Juha Virran mukaan eurooppalaiset kokemukset CLT-tuotannosta ja sen käytöstä rakentamisessa olivat merkittävä kannustin tuotantopäätöksen tekoon. - Uskon, että kysyntää kotimaiselle vaihtoehdolle on markkinoilla olemassa, koska CLT-rakentaminen alkaa olla Suomessakin tunnettua kerrostalorakentamisessa. Tavoitteena on tehdä rakennuselementti- ja tuoteosakauppaa, jossa elementtejä myydään rakentamisen projekteihin pientaloista kerrostaloihin ja julkiseen rakentamiseen, kertoo Virta. - Koemme olevamme ensimmäisenä suomalaisena CLT-valmistajana lumiaura, jonka tuotannon juuret ovat vahvasti Kainuun metsissä. Käytämme yksinomaan sertifioitua kainuulaista mäntyä ja kuusta, koska vientimarkkinoilla puun alkuperällä on suuri merkitys.
Lyhyt rakennusaika on lisännyt puurakentamisen kilpailukykyä ja suosiota Itävallassa. Varsinkin esivalmistettujen CLT-levyjen käyttö on kasvussa kerrostalo-, päiväkoti-, palvelutalo- ja kauppakeskusrakentamisessa. Grazin seudulle valmistuu syksyn aikana yli kymmenen kerrostaloa niin omistus- kuin vuokrakäyttöön. - Asiakkaat ovat olleet hämmästyneitä siitä, kuinka nopeasti kerrostalo voi rakentua, sanoo rakennusurakoitsija Manfred Lemsitzer Holzbau Lemsitzer -yhtiöstä. CLT-levyistä toteutetun kolmikerroksisen kerrostalon runkorakenne valmistui kuudessa päivässä. Käytännössä rakennamme esivalmistetuista elementeistä kerrostalon valmiiksi kolmessa kuukaudessa, kun itse asennamme ikkunat ja teemme julkisivun lämpörappauksen.
- Puulla on ihmiseen psykologisia vaikutuksia ja samankaltainen stressiä alentava vaikutus kuin luonnolla, sanoo Tampereen yliopiston dosentti, psykologian tohtori Marjut Wallenius. Puun käyttö edistää kehon ja mielen terveyttä ja hyvinvointia.
Aalto-yliopiston tutkija Matti Kuittinen pitää ilmastonmuutosta ihmiskunnan ja koko ekosysteemin suurimpana haasteena. Parissa vuosisadassa on ilmakehän hiilidioksidipitoisuus noussut 300 miljoonasosasta 400 miljoonasosaan mm. fossiilisten polttoaineiden käytön seurauksena. Kohtalokkaan ympäristökatastrofin välttämiseksi ilmaston lämpenemisen ylärajaksi on kansainvälisesti sovittu 2 celsiusastetta. Jos siinä halutaan pysyä, voidaan ilmakehään tupruttaa korkeintaan triljoona tonnia hiilidioksidia. Nyt tuo määrä on noin 0,6 triljoonaa tonnia, mutta päästöt lisääntyvät kiihtyvää tahtia. Business-as-usual -linjalla triljoonan hiilidioksiditonnin määrä täyttyy 27 vuoden päästä.
Mänttään alkukesästä valmistunut Serlachius-säätiön Gösta- museon lähes kuuden tuhannen neliömetrin puurakenteinen laajennus on merkittävä aluevaltaus liimapuuteollisuudelle. Paviljonkirakennuksen liimapuuratkaisuihin perustuva kantava rakenne suunniteltiin tätä hanketta varten. - Nykyisin liimapuun käytön hyväksyttävyys on kasvanut myös näyttävissä ja vaativissa julkisissa kohteissa, sanoo Late-Rakenteet Oy:n toimitusjohtaja Veijo Lehtonen . Liimapuurakentaminen on vahvassa kasvussa nyt korjaus-, urheilupaikka- ja maatilarakentamisessa.
Serlachius-säätiön Mäntässä sijaitsevan Gösta- museon lähes kuuden tuhannen neliömetrin puurakenteinen laajennus on valmistunut ja avattu yleisölle. Vanhan Joenniemen kartanon kylkeen nousseen puisen 135 metriä pitkän paviljongin rakenteet ovat liimapuuta ja verhoilu pintakäsiteltyä pystylaudoitusta. Taidesäätiön hallituksen puheenjohtaja Henrik de la Chapelle pitää puun valintaa rakennusmateriaaliksi luonnollisena valintana. - Kun ajatellaan yrityksen ja paikkakunnan historiaa, moderni puurakennus sopii juuri tänne. Lopputulos on täydellinen, puinen paviljonki on vuorovaikutuksessa talon, ympäristön ja luonnon kanssa. Paviljonki ei ole vain rakennus, vaan osa näyttelykokemusta, tulkitsee de la Chapelle.
- Materiaaleista etenkin puulla on positiivisia vaikutuksia ihmisten hyvinvointiin. Puun on todettu vaikuttavan positiivisesti mm. sisäilman laatuun, kosteustasapainoon, viihtyvyyteen ja akustiikkaan, sanoo sisustusarkkitehti Heikki Lindroos. Kymenlaakson ammattikorkeakoulun tutkimushankkeessa RED with Wood selvitetään terveelliseen ympäristöön vaikuttavia tekijöitä ja tutkitaan puun uusia käyttömahdollisuuksia hyvinvointirakentamisessa. Hankkeen vetäjän Heikki Lindroosin mukaan rakennetun elinympäristön valtaisat vaikutukset ihmiseen jäävät valitettavan usein huomioimatta.
Sairaalarakentamisessa on alettu suosia puuta, koska se tukee tervehtymistä, vähentää stressiä ja parantaa mielialaa. Esimerkiksi Kajaanin sairaalahankkeen kehitystyössä puun käyttö on vahvasti mukana. Tampereen yliopiston dosentti, psykologian tohtori Marjut Walleniuksen mukaan puun käyttö vanhusten palvelutaloissa ja sairaalarakentamisessa edistää kehon ja mielen terveyttä ja hyvinvointia. - Arkkitehdeille ja rakennesuunnittelijoille heitänkin haasteen ja toiveen, että puuta voisi jäädä sisätiloissa näkyviin, sanoo Wallenius.
Uudet puukomposiittituotteet mahdollistavat keveiden ja helposti muokattavien rakentamisen komponenttien ja järjestelmien toteuttamisen. Tampereen teknillisen yliopiston materiaaliopin professori Jyrki Vuorinen arvioi meneillään olevan materiaalien kehitystyön johtavan merkittävään rakentamisen uusiutumiseen.
Suomalaisyritykset ovat kehittäneet keveitä puurakenteisia ensikoteja humanitääriseen avustustoimintaan katastrofialueilla. Kehitysministeri Pekka Haavisto kannustaa suomalaisyrityksiä kansainvälisille humanitäärisen avun kasvaville markkinoille, missä isot toimijat ovat liikkeellä. - Uusille rakentamisen, puhtaan veden ja elintarvikkeiden tuotteille ja innovaatioille on kasvavaa tarvetta, sanoo Haavisto. On päästävä mukaan suurten avustusjärjestöjen hankintaketjuihin, jotka tilaavat kriisialueiden tarvitsemia tuotteita.
Yhdysvaltojen Suomen suurlähettiläs Bruce Oreck kannustaa suomalaisia kehittämään puutuoteteollisuutta ja puurakentamista. ­ - Kotimaisen puun käytöllä rakentamisessa on taloudelliset ja ekologiset perusteet. Suomen kannattaa kehittää teollista puurakentamista, koska talouden hyötyjen lisäksi puun käyttö rakentamisessa uusiutuvana materiaalina vähentää päästöjä ja hillitsee ilmastomuutosta.

Sivut

Tilaa syöte Puheenvuoroja puusta | Puuinfo