Olet täällä

Ajankohtaista / Puheenvuoroja puusta

Design-tuotteilla maailmanmainetta niittänyt suomalainen huonekaluteollisuus on rakennemuutoksen kourissa. Viime vuonna huonekalujen tuonnin arvo oli lähes neljä kertaa suurempi kuin viennin arvo. Kun huonekalujen massatuotanto siirtyy tuotantokustannuksiltaan edullisempiin maihin, huonekaluteollisuudessa pärjäävät ne yritykset, jotka erikoistuvat.
Suomessa on kehitetty teollinen, yhden luukun korjauskonsepti lähiökerrostalojen korjaamiseen, laajentamiseen ja lisäkerrosten rakentamiseen. - Tavoitteena oli kehittää yritysten käyttöön teollisia, monistettavia ratkaisuja korjaus- ja täydennysrakentamiseen ja siinä onnistuttiin, kertoo ohjelmapäällikkö Marko Kivimäki Tekesistä. Tällä viikolla julkistettavassa Tekes-rahoitteisessa hankkeessa kehitettiin korjaus- ja täydennysrakentamisen esimerkkisuunnitelmia yrityksille yleiseen jakeluun ja käyttöön. KLIKK-tutkimushankkeen vetäjänä toiminut Oulun yliopiston professori Jouni Koiso-Kanttila sanoo korjaushankkeiden olevan nykyisin rakennusten isännöitsijöiden, taloyhtiöiden ja asukkaiden kannalta kohtuuttoman työläitä ja hankalia. - Pyrimme kehittämään käyttäjälähtöisiä korjausrakentamisen käytänteitä, jotta korjaushankkeiden suunnittelu, kustannusarviot ja toteutus on mahdollista tilata yhdeltä toimijataholta. Meidän tehtävä oli luoda hankkeella osaamista ja levittää sitä yrityksien liiketoimintaan.
Maa- ja metsätalousministeri Petteri Orpo haluaa puurakentamisen edistämistoimia seuraavankin hallituksen ohjelmaan. Keväällä päättyvän Metsätalouden strategisen MSO-ohjelman ja valtakunnallisen puurakentamisohjelman saavutuksia Orpo pitää puurakentamisen kannalta merkittävinä. - Työn pitää jatkua. Yhteiskunta on onnistunut luomaan edellytyksiä teollisen puurakentamisen kehitystyölle ja markkinoille. Teollisuus on puolestaan kehittänyt uusia rakentamisen järjestelmiä, teknologioita ja rakentamisen tuoteosia, minkä seurauksena teollinen puurakentaminen on edennyt viime vuosina vahvasti Suomessa.
Teollisuusrakentamisen markkinat ovat nyt odottavalla kannalla. Metsä Woodin puuhallirakentamisen myyntipäällikön Petri Silvosen mukaan kaupan ja logistiikan toimialat sekä julkinen sektori pitävät rakentamisen tilauskannassa. - Meillä on nyt enemmän työn alla päiväkoteja kuin teollisuusrakentamista. Kun kokonaisvolyymi teollisuusrakentamisessa on nyykähtänyt, toimitilarakentamisessa aloitukset ovat piristyneet. Vaikka nyt töitä piisaakin täysillä, tulevaisuudennäkymien arviot ovat varovaisia.
Professori Ying Gao Pekingin Metsäyliopistosta kannustaa suomalaisia puutuotealan yrityksiä Kiinan paikallisille puurakentamisen markkinoille. - Suomalaisilla yrityksillä on hyvät mahdollisuudet lisätä moninkertaiseksi Kiinaan tapahtuva sahatavaran ja valmiiden tuoteosien vienti. Suomalaisten tulee sijoittua Kiinaan näkyvästi ja etsiä kasvavia paikallisia markkinoita, joiden kanssa pääsee suoraan kauppaan ilman suurta byrokratiaa ja joiden tilausmäärät suomalaisyritykset pystyvät täyttämään, sanoo Puuinfon Puupäivässä esiintynyt Gao.
Puurakenteisiin suurelementteihin perustuva vanhojen kerrostalojen lisäkerrosrakentaminen yleistyy taloyhtiöiden peruskorjausten rahoitustarpeen myötä. Lisäkerrosrakentamisella rahoitetaan yhä useammin taloyhtiön linjasaneerauksen tai julkisivu- ja energiatehokkuuskorjauksen kustannuksia. Kaupungit suhtautuvat lisäkerrosten rakentamiseen lähtökohtaisesti myönteisesti, koska samalla ne lisäävät asuntotarjontaa ja tiivistävät kaupunkirakennetta.
Puumerkki Oy:n toimitusjohtaja Petrus Berg sanoo puutavarakaupan muuttuneen palveluliiketoiminnaksi, jossa asiakkaat odottavat kaupalta valmiita rakentamisen ratkaisuja. - Meidän suuri haasteemme on siinä, että kun tähän asti puutavarakaupan tuotteet ovat olleet tuotantolähtöisiä, nyt niistä tulee kehittää asiakaslähtöisiä ratkaisuja ja tuotteita. Haluamme olla puurakentamisen erikoisyhtiö, joka tarjoaa rakentamisen ratkaisujen ja materiaalien lisäksi tietoa ja erikoisosaamista puurakentamiseen niin rakentamisen ammattilaisille kuin kuluttajillekin, kuvailee Berg.
Tikkurila Oy:n kehitysjohtajan Jarkko Mattilan mielestä keskustelussa puukerrostalojen pintakäsittelyn kestosta on unohdettu kokonaan pintakäsittelyjärjestelmien nopea kehitys ja sen vaikutus huoltovälien merkittävään pidentymiseen. - Nyt valmistuvien talojen julkisivujen pintakäsittelyn kestävyyttä ei voida arvioida sillä perusteella, miten 1990-luvulla rakennetut talot käyttäytyvät, sanoo Mattila. Kehitystyön tuloksena meillä on käytettävissä nyt aivan uuteen teknologiaan perustuvat pintakäsittelyjärjestelmät, joiden käytöllä oikeissa olosuhteissa saadaan puukerrostalojen pintakäsittelyyn 15-20 vuoden huoltoväli.
YK:n ilmastoraportti varoittaa uudessa raportissaan laajoista ja peruuttamattomista seurauksista, jos hiilipäästöjä ei saada kuriin. Koska kasvihuonekaasujen määrä ilmakehässä on nyt ennätyksellisen suuri, ilmastopäästöjen hillitsemiseksi tarvitaan nopeita ja konkreettisia päätöksiä. Raportin mukaan maailmalla on vain vähän aikaa pitää kohtuullisin kustannuksin ilmaston lämpeneminen kurissa. Tavoitteena on päästöjen pudottaminen 40 - 70 prosenttia vuosien 2010 - 2050 välillä ja luopuminen fossiilisista polttoaineista kokonaan vuoteen 2100 mennessä.
Ruotsissa ja Norjassa on asetettu poliittiseksi tavoitteeksi edistää puusiltojen rakentamista. Siltarakentaminen on näissä maissa osa puurakentamisen edistämisohjelmia, joilla tavoitellaan laajasti puun käytön lisäämistä rakentamisessa. Siltarakentamisessa tämä tarkoittaa vanhan keskiaikaisen perinteen muuttamista ekologiseksi tulevaisuuden teollisuuden alaksi. Ruotsissa ja Norjassa puusillat ovat saavuttaneet merkittävän osuuden kaikessa siltarakentamisessa. Vaikka Suomessa puusiltarakentaminen on mukana elinkeinoministeriön valtakunnallisen puurakentamisohjelman tavoitteissa, laaja Ruotsin ja Norjan kaltainen tahtotila päättäjien keskuudessa ja markkinoilla on jäänyt syntymättä.
Skaala Ikkunat ja Ovet Oy:n toimitusjohtaja Jari Punkari kannustaa taloyhtiöitä toteuttamaan rakennusten peruskorjaushankkeita nyt rakentamisen matalasuhdanteessa, kun tarjolla on työvoimaa ja energiatehokkaita rakentamisen ratkaisuja. Skaala Ikkunat ja Ovet Oy:n toimitusjohtaja Jari Punkari kannustaa taloyhtiöitä toteuttamaan rakennusten peruskorjaushankkeita nyt rakentamisen matalasuhdanteessa, kun tarjolla on työvoimaa ja energiatehokkaita rakentamisen ratkaisuja.
Puurakentamisen koulutuksen kehittämiseksi tehty työ alkaa tuottaa tulosta. Koulut ovat alkaneet tarkastella uudelleen opetuksensa sisältöä ja puurakentamiseen halutaan panostaa aiempaa enemmän. Esimerkiksi Kymenlaakson Ammattikorkeakoulu haluaa profiloitua valtakunnallisesti maan johtavaksi kouluksi puualan koulutuksessa. - Me pyrimme olemaan Suomen paras rakennustekniikan koulutusohjelma, sanoo lehtori, rakennusinsinööri Anu Kuusela epäilemättä. Me olemme pieni, mutta innovatiivinen koulutuksen kehittäjä. Olemme uudistaneet vanhan perinteisen puualan koulutuksen luomalla uuden päivä- ja muuntokoulutusohjelman, johon fokusoimme koulutuksen sisällön puurakentamisen uuden tiedon ympärille.
Pitkään odotettu kotimaisten CLT-massiivipuuelementtien tuotanto käynnistyy Kuhmossa. Oy CrossLam Kuhmo Oy Ltd:n perustajan, toimitusjohtaja Juha Virran mukaan eurooppalaiset kokemukset CLT-tuotannosta ja sen käytöstä rakentamisessa olivat merkittävä kannustin tuotantopäätöksen tekoon. - Uskon, että kysyntää kotimaiselle vaihtoehdolle on markkinoilla olemassa, koska CLT-rakentaminen alkaa olla Suomessakin tunnettua kerrostalorakentamisessa. Tavoitteena on tehdä rakennuselementti- ja tuoteosakauppaa, jossa elementtejä myydään rakentamisen projekteihin pientaloista kerrostaloihin ja julkiseen rakentamiseen, kertoo Virta. - Koemme olevamme ensimmäisenä suomalaisena CLT-valmistajana lumiaura, jonka tuotannon juuret ovat vahvasti Kainuun metsissä. Käytämme yksinomaan sertifioitua kainuulaista mäntyä ja kuusta, koska vientimarkkinoilla puun alkuperällä on suuri merkitys.
Lyhyt rakennusaika on lisännyt puurakentamisen kilpailukykyä ja suosiota Itävallassa. Varsinkin esivalmistettujen CLT-levyjen käyttö on kasvussa kerrostalo-, päiväkoti-, palvelutalo- ja kauppakeskusrakentamisessa. Grazin seudulle valmistuu syksyn aikana yli kymmenen kerrostaloa niin omistus- kuin vuokrakäyttöön. - Asiakkaat ovat olleet hämmästyneitä siitä, kuinka nopeasti kerrostalo voi rakentua, sanoo rakennusurakoitsija Manfred Lemsitzer Holzbau Lemsitzer -yhtiöstä. CLT-levyistä toteutetun kolmikerroksisen kerrostalon runkorakenne valmistui kuudessa päivässä. Käytännössä rakennamme esivalmistetuista elementeistä kerrostalon valmiiksi kolmessa kuukaudessa, kun itse asennamme ikkunat ja teemme julkisivun lämpörappauksen.
- Puulla on ihmiseen psykologisia vaikutuksia ja samankaltainen stressiä alentava vaikutus kuin luonnolla, sanoo Tampereen yliopiston dosentti, psykologian tohtori Marjut Wallenius. Puun käyttö edistää kehon ja mielen terveyttä ja hyvinvointia.
Aalto-yliopiston tutkija Matti Kuittinen pitää ilmastonmuutosta ihmiskunnan ja koko ekosysteemin suurimpana haasteena. Parissa vuosisadassa on ilmakehän hiilidioksidipitoisuus noussut 300 miljoonasosasta 400 miljoonasosaan mm. fossiilisten polttoaineiden käytön seurauksena. Kohtalokkaan ympäristökatastrofin välttämiseksi ilmaston lämpenemisen ylärajaksi on kansainvälisesti sovittu 2 celsiusastetta. Jos siinä halutaan pysyä, voidaan ilmakehään tupruttaa korkeintaan triljoona tonnia hiilidioksidia. Nyt tuo määrä on noin 0,6 triljoonaa tonnia, mutta päästöt lisääntyvät kiihtyvää tahtia. Business-as-usual -linjalla triljoonan hiilidioksiditonnin määrä täyttyy 27 vuoden päästä.
Mänttään alkukesästä valmistunut Serlachius-säätiön Gösta- museon lähes kuuden tuhannen neliömetrin puurakenteinen laajennus on merkittävä aluevaltaus liimapuuteollisuudelle. Paviljonkirakennuksen liimapuuratkaisuihin perustuva kantava rakenne suunniteltiin tätä hanketta varten. - Nykyisin liimapuun käytön hyväksyttävyys on kasvanut myös näyttävissä ja vaativissa julkisissa kohteissa, sanoo Late-Rakenteet Oy:n toimitusjohtaja Veijo Lehtonen . Liimapuurakentaminen on vahvassa kasvussa nyt korjaus-, urheilupaikka- ja maatilarakentamisessa.
Serlachius-säätiön Mäntässä sijaitsevan Gösta- museon lähes kuuden tuhannen neliömetrin puurakenteinen laajennus on valmistunut ja avattu yleisölle. Vanhan Joenniemen kartanon kylkeen nousseen puisen 135 metriä pitkän paviljongin rakenteet ovat liimapuuta ja verhoilu pintakäsiteltyä pystylaudoitusta. Taidesäätiön hallituksen puheenjohtaja Henrik de la Chapelle pitää puun valintaa rakennusmateriaaliksi luonnollisena valintana. - Kun ajatellaan yrityksen ja paikkakunnan historiaa, moderni puurakennus sopii juuri tänne. Lopputulos on täydellinen, puinen paviljonki on vuorovaikutuksessa talon, ympäristön ja luonnon kanssa. Paviljonki ei ole vain rakennus, vaan osa näyttelykokemusta, tulkitsee de la Chapelle.
- Materiaaleista etenkin puulla on positiivisia vaikutuksia ihmisten hyvinvointiin. Puun on todettu vaikuttavan positiivisesti mm. sisäilman laatuun, kosteustasapainoon, viihtyvyyteen ja akustiikkaan, sanoo sisustusarkkitehti Heikki Lindroos. Kymenlaakson ammattikorkeakoulun tutkimushankkeessa RED with Wood selvitetään terveelliseen ympäristöön vaikuttavia tekijöitä ja tutkitaan puun uusia käyttömahdollisuuksia hyvinvointirakentamisessa. Hankkeen vetäjän Heikki Lindroosin mukaan rakennetun elinympäristön valtaisat vaikutukset ihmiseen jäävät valitettavan usein huomioimatta.
Sairaalarakentamisessa on alettu suosia puuta, koska se tukee tervehtymistä, vähentää stressiä ja parantaa mielialaa. Esimerkiksi Kajaanin sairaalahankkeen kehitystyössä puun käyttö on vahvasti mukana. Tampereen yliopiston dosentti, psykologian tohtori Marjut Walleniuksen mukaan puun käyttö vanhusten palvelutaloissa ja sairaalarakentamisessa edistää kehon ja mielen terveyttä ja hyvinvointia. - Arkkitehdeille ja rakennesuunnittelijoille heitänkin haasteen ja toiveen, että puuta voisi jäädä sisätiloissa näkyviin, sanoo Wallenius.
Uudet puukomposiittituotteet mahdollistavat keveiden ja helposti muokattavien rakentamisen komponenttien ja järjestelmien toteuttamisen. Tampereen teknillisen yliopiston materiaaliopin professori Jyrki Vuorinen arvioi meneillään olevan materiaalien kehitystyön johtavan merkittävään rakentamisen uusiutumiseen.
Suomalaisyritykset ovat kehittäneet keveitä puurakenteisia ensikoteja humanitääriseen avustustoimintaan katastrofialueilla. Kehitysministeri Pekka Haavisto kannustaa suomalaisyrityksiä kansainvälisille humanitäärisen avun kasvaville markkinoille, missä isot toimijat ovat liikkeellä. - Uusille rakentamisen, puhtaan veden ja elintarvikkeiden tuotteille ja innovaatioille on kasvavaa tarvetta, sanoo Haavisto. On päästävä mukaan suurten avustusjärjestöjen hankintaketjuihin, jotka tilaavat kriisialueiden tarvitsemia tuotteita.
Yhdysvaltojen Suomen suurlähettiläs Bruce Oreck kannustaa suomalaisia kehittämään puutuoteteollisuutta ja puurakentamista. ­ - Kotimaisen puun käytöllä rakentamisessa on taloudelliset ja ekologiset perusteet. Suomen kannattaa kehittää teollista puurakentamista, koska talouden hyötyjen lisäksi puun käyttö rakentamisessa uusiutuvana materiaalina vähentää päästöjä ja hillitsee ilmastomuutosta.
Eduskunnan käsittelyssä olevassa hallituksen metsäpoliittisessa selonteossa uskotaan puutuoteteollisuuden tuotteiden kotimaan kulutuksen ja vientimahdollisuuksien merkittävään kasvuun. - Kun tärkeillä markkina-alueilla puutuotteiden asukaskohtainen ominaiskulutus nousee lähemmäksi Suomen tasoa, voimme odottaa puutuoteteollisuudessa merkittävää viennin kasvua, uskoo maa- ja metsätalousministeriön kansliapäällikkö Jaana Husu-Kallio .
Toiminnalliseen palosuunnitteluun erikoistunut toimitusjohtaja Markku Kauriala pitää sammutusjärjestelmällä varustettua puukerrostaloa turvallisempana paloturvallisuuden kannalta kuin perinteistä betonirunkoista kerrostaloa. - Tämä perustuu puukerrostalojen sprinklauspakkoon, joka paloturvallisuuden kannalta tulisi ulottaa kaikkiin kerrostaloihin materiaalista riippumatta, perustelee Kauriala. Paloturvallisuuden kannalta voitaisiin rakentaa enemmän puukerrostaloja. Kuva: Helsingin keskustakirjaston palosimulointimalli / Antti Rostedt
Elinkeinoministeri Jan Vapaavuori on tyytyväinen valtakunnallisen puurakentamisohjelman tuloksiin. Tärkeimpänä saavutuksena Vapaavuori pitää puun tuloa suurimittakaavaiseen teolliseen kerrostalorakentamiseen, mikä on tuonut Suomen takaisin puurakentamisen kansainväliseen eturiviin. Vapaavuori uskoo puurakentamisen kasvun lisäävän työllisyyttä ja Suomen uskottavuutta vientimarkkinoilla. - On tärkeää, että puurakentaminen viritetään nyt kuntoon, jotta myös puuratkaisujen vienti saadaan nousuun. Vapaavuori näkee puurakentamisen kehittämisen tulevaisuudessa osana Suomen biotalousstrategiaa. - Kaikkein tärkeintä on varmistaa kilpailukykymme ja luoda suotuisa investointiympäristö biotalouden uusille investoinneille, muistuttaa Vapaavuori.
Vahanen-yhtiöiden pääomistaja Risto Vahanen pyrkii vahvistamaan yhtiön suunnitteluosaamista puurakentamisessa. Vahasen mielestä puurakentamisessa on nyt keskityttävä detaljimaailman ja rakentamisen prosessien hallintaan. - Teolliseen esivalmistukseen perustuvalla puurakentamisella saadaan merkittäviä kustannussäästöjä. Puun lujuus, sen mahdollistamat pitkät jännevälit ja keveys tekevät siitä yhden parhaista rakentamisen materiaaleista, muistuttaa Vahanen.
Maatilarakentamisen määrä on vahvassa kasvussa samaan aikaan kun muu rakentaminen hiipuu. Maatiloilla rakennetaan vuosittain 400 miljoonan euron edestä, mistä uudisrakentamisen osuus on kolmanneksen luokkaa lopun ollessa peruskorjauksia ja täydennysrakentamista. - Maatilarakentamisen suurimpana jarruna on ympäristölupien kohtuuttoman pitkä käsittelyaika, sanoo asiamies Matti Kokko . Jos maatilainvestoinnin rahoituspäätös tulee kahdessa kuukaudessa, rakennuslupa muutamassa viikossa ja kohde valmistuu alle puoleen vuoteen niin on käsittämätöntä, että ympäristölupien käsittely on vienyt ilman perusteluja jopa yli vuoden. Kilpailuviraston tulisikin selvittää ympäristölupaprosessien käsittelyaikojen kielteisiä vaikutuksia maatilainvestointeihin, vaatii Kokko.
Kanadassa Brittiläisen Kolumbian yliopistossa Vancouverissa on käynnistetty useita tutkimus- ja kehitysohjelmia, joiden tavoitteena on kehittää uusia puutuotealan tuotteita, joista saadaan mahdollisimman suuri arvo kotimarkkinoilla ja viennissä. Yliopistossa metsänhoito, metsäekosysteemien suojelu ja puun käyttöön liittyvä tutkimus ovat samassa tiedekunnassa kokonaisvaltaisesti aktiivisessa vuorovaikutuksessa. Yliopiston mittavat tutkimus- ja kehityshankkeet rahoitetaan provinssin, teollisuuden ja yliopiston yhteistyökumppaneiden yhteistyönä.
Oulun Kastelliin valmistuvaa monitoimitaloa voidaan pitää Suomen suurimpana meneillään olevana puurakentamisen kohteena. Yli 12 tuhannen neliömetrin monitoimitalo toteutetaan puu- ja betoniyhdistelmärakenteena, jossa kantavat rakenteet ovat betonielementtejä ja ulkoseinät puurakenteisia elementtejä. Puuelementtien kokonaispinta-ala on kohteessa kymmenen tuhatta neliömetriä, mikä koostuu 900 erillisestä työmaalla asennetusta tehdasvalmisteisesta elementistä. Oulun kaupungin rakennuttamaan Kastellin monitoimitaloon sijoittuvat päiväkoti, ala-aste, yläaste, lukio, kirjasto, palloiluhalleja ja muita liikuntatiloja.
Kanadan läntinen metsävaltainen provinssi Brittiläinen Kolumbia pyrkii lisäämään puun käyttöä rakentamisessa vahvoin julkisin toimin. Osavaltiossa hyväksyttiin vuonna 2009 laki, joka edellyttää huomioimaan puun ensisijaisena rakentamisen materiaalina julkisesti rahoitetuissa hankkeissa. Lain seurauksena osavaltiossa on toteutettu satoja rakennushankkeita asuintaloista julkisiin rakennuksiin, joissa puu on ollut ensisijainen rakentamisen materiaali. - Lain myötä asenteet ovat muuttuneet puun käyttöä kohtaan myönteisiksi, sanoo Forest Innovation Investmentin varapääjohtaja Michael Loseth . Laki on lisännyt merkittävästi puun käytön kysyntää rakentamisessa ja antanut mahdollisuuden tukea ilmastoystävällistä rakentamista ja provinssin metsäriippuvaisia kuntia. Monet kunnat ovat hyväksyneet politiikkaansa lain tavoitteet ja toteuttaneet sen mukaisia hankkeita.
Työ- ja elinkeinoministeriön kansliapäällikkö Erkki Virtanen uskoo, että valtakunnallisen puurakentamisohjelman tavoite kymmenkertaistaa puukerrostalotuotanto Suomessa on nyt toteutumassa. - Puukerrostalorakentaminen on tekemässä lopultakin läpimurtoa myös Suomessa, kun tänä vuonna on käynnistynyt yllättävänkin monta puurakentamisen hanketta ympäri Suomea. Nyt on selvästi näkyvissä, että myös rakennusala alkaa uudistua, uskoo Virtanen. Valtiovalta haluaa Virtasen mukaan edistää puurakentamista erityisesti ympäristösyistä sekä aluetalouksien ja työllisyysnäkökohtien kannalta. - Puurakentamisen lisäämisellä voidaan kasvattaa osaltaan puutuotteiden kysyntää ja vientimahdollisuuksia ja saada tällä aikaan laskelmien mukaan jopa 6 000 uutta työpaikkaa Suomeen.
Elinkeinoelämän keskusliiton toimitusjohtaja Jyri Häkämies sanoo Suomen talouden kasvuodotusten perustuvan edelleen vahvasti metsäteollisuuteen ja puun uusiin kaupallisiin käyttömuotoihin biotaloudessa ja puutuotealalla. - Nyt tuleekin panostaa vahvasti puun uusien käyttömuotojen tutkimukseen, kehitystyöhön ja kaupallistamiseen. Jo nyt on nähtävissä merkkejä siitä, että globaalin metsäteollisuutemme rinnalle syntyy uusia puutuotteita ja biomassatuotteita valmistavia pk-yrityksiä, muistuttaa Häkämies.
- Nyt on puurakentamisessa vipinää, sanoo Lakea Oy:n aluepäällikkö Jouni Liimatainen Seinäjoella valmistumassa olevan kuusikerroksisen puukerrostalon harjannostajaisissa. Seinäjokisella kuntien omistamalla rakennuttajayhtiö Lakea Oy:llä on 1500 asunnon tonttikanta tulevalle kahdelle vuodelle. Uusia puukerrostalohankkeita on vireillä mm. Jyväskylään, Kuopioon, Vaasaan ja Kokkolaan. Tämän lisäksi yhtiö rakentaa samalla CLT- tekniikalla palvelutaloja eri puolelle Suomea. - Vipinää on niin paljon, että joudumme hidastamaan seuraavien kohteiden toteutusaikataulua, koska emme saa tarpeeksi elementtejä niiden toteuttamiseen, sanoo Liimatainen. Kapasiteettipulasta johtuen joudumme rakennuttamaan Jyväskylän noin 150 asunnon kohteen kolmessa eri vaiheessa kuuden kuukauden välein. Eiköhän tämä nopeasti kasvanut kiinnostus puurakentamista kohtaan lisää kiinnostusta CLT- tuotannon aloittamiseen Suomessa, toivoo Liimatainen.
Euroopan sahoilla on vaikeuksia sisäisen kysynnän heikkouden takia, mutta sahatavaran vienti EU:n ulkopuolelle on kasvussa. Eurokriisistä seurannut rakennusteollisuuden lama heijastuu voimakkaasti saha- ja puutuoteteollisuuteen, minkä tuotteiden käyttö on ollut laskussa viimeiset neljä vuotta. Euroopan Sahateollisuuden Keskusjärjestön EOS: n suomalainen pääsihteeri Kimmo Järvinen katsoo, että EU on teollisuuspolitiikassaan unohtanut sahateollisuuden ongelmat. - Kun sahateollisuus ja rakentaminen on Euroopassa lamassa, Japani, Kiina ja Yhdysvallat vetävät puutavaraa enemmän kuin on tarjolla. Puutavaralle on maailmalla vahva kysyntä ja nyt voisimme viedä enemmän jos saisimme metsästä raakapuuta jalostettavaksi. Järvinen toivoo EU:n edistävän raakapuun liikkuvuutta, puuttuvan Kiinan tuontitulleista johtuviin kasvaviin raakapuun ostoihin ja markkinoita vääristävään energiapuun tukeen, mikä ohjaa puuraaka-ainetta alhaisen jalostustasteen energiakäyttöön eikä pidemmälle jalostettuun sahateollisuuden käyttöön.
Kuntaliiton varatoimitusjohtaja Timo Kietäväinen patistelee rakennusteollisuutta kehittämään uusia innovaatioita ja konsepteja massiiviseen vanhojen kerrostalojen korjausurakkaan. Korjausvelan suuruudeksi koko rakennuskannan osalta on arvioitu jopa yli 30 mrd €. Siitä noin pari miljardia, jää kuntien vuokrataloyhtiöiden vastuulle Kietäväinen arvioi. - Tämän hoitamiseen tarvitaan toimivia rakentamisen innovaatioita ja ennen muuta markkinointia ja tietoa korjausrakentamisen ratkaisuista. Tässä kuntien rahoitustilanteessa joudutaan miettimään myös uusia rahoitusmalleja, koska perinteisillä keinoilla ei urakasta selvitä.
Metsähallituksen pääjohtaja Jyrki Kangas toivoo Euroopan Parlamentin hyväksyvän komission valmisteleman EU:n yhteisen metsästrategian. - Parhaimmillaan siitä voi tulla suojakilpi ja työkalu eurooppalaiselle metsäpolitiikalle, kun muut toimialat joutuvat omassa toiminnassaan ja säätelyssä ottamaan huomioon nykyistä paremmin metsätalouden näkökulmat. Siksi Suomen kannattaa olla ajamassa tätä yhteistä metsästrategiaa, painottaa Kangas.
Palomääräysten tiukentuminen johti runkomateriaalin vaihtumiseen teräksestä puuhun. Huittisten Laatuauto Oy:n laajennushankkeessa teräsrunko vaihdettiin puurungoksi kohteen paloluokan muuttumisen vuoksi. - Hankkeen laajuus edellytti P2-paloluokkaa, mikä saavutettiin vaihtamalla runkorakenne liimapuuksi, kertoo rakennusinsinööri Petri Saarimaa Huittisten Ryhmärakentajat Oy:stä. Saarimaan mukaan vaihdon myötä paloturvallisuusluokka parani, rakentamisen aikataulu lyheni ja kustannukset alenivat. Huittisten Laatuauto Oy:n toimitusjohtaja Tommi Setälän mukaan yhtiö sai edullisemman tarjouksen tiukemmilla palomääräyksillä. - Olihan se yllättävää, kun teräs vaihtui puuhun, paloluokka parani ja me saamme hallin halvemmalla.
Rakentamisen puuelementtejä valmistavan Teeri-Kolmio Oy:n toimitusjohtaja Pauli Parviainen pitää taloyhtiöiden ja kuntien hidasta päätöksentekoa peruskorjaushankkeiden toteutumisen esteenä. - Ongelmana on myös tiedon puute. Taloyhtiöissä ja kunnissa ei tunneta tarpeeksi elementtirakentamisen mahdollisuuksia vanhojen betonikerrostalojen energia- ja julkisivukorjauksissa. Myös Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus ARA:n rahoituksen saanti on osoittautunut vaikeaksi peruskorjauksiin, vaikka juuri niitä ARA:n pitäisi tukea, muistuttaa Parviainen. Parviainen pitää Suomessa toteutettuja julkisivu- ja energiakorjaushankkeita erittäin onnistuneina. - Esimerkiksi Riihimäen Peltosaaren hankkeessa saavutettiin merkittävä energiansäästö ja talon arvon nousu, sanoo Parviainen.
Oulun kaupungin rakennusvalvonnan laatupäällikkö Pekka Seppälä ehdottaa katkeamattoman kuivaketjun tuomista rakentamisen ketjuun ja logistiikkaan. - Kun ihmiset vaativat elintarvikkeilta katkeamatonta kylmäketjua, samanlaista kuivaketjua tulee vaatia rakentamisessa, kun siinä on kyse isoista taloudellisista arvoista. Varsinkin tiiviissä rakentamisessa kuivaketjun toteutuminen on lopputuloksen kannalta välttämätöntä, muistuttaa Seppälä. Puurakentamisessa koko rakentamisen prosessin hallinta perustuu Seppälän mukaan puutuoteosien teolliseen valmistukseen kuivissa tehdastiloissa ja logistiikan hallintaan tehtaalta asennukseen siten, ettei kuivaketju pääse missään vaiheessa katkeamaan. Seppälä toisi ammattimaiseen kerrostalorakentamiseen pientalorakentamiseen mallin, missä taloja tehdään kokonaisvastuun pohjalta avaimet käteen -periaatteella.
Suomen lähiöiden kerrostaloissa on seuraavan vuosikymmenen aikana lähes kahdeksan miljardin korjaustarve. Peruskorjausta odottavissa betonirunkoisissa kerrostaloissa on asuntoja kaikkiaan noin 570 000. - Lähiöiden kunnostus on yhtä iso ponnistus kuin sodan jälkeinen jälleenrakentaminen, vertaa Oulun yliopiston arkkitehtuurin osaston dosentti, lehtori Anu Soikkeli . Soikkeli koordinoi Tekesin Rakennettu ympäristö -ohjelmaan kuuluvaa kolmivuotista hanketta, jossa lähiökerrostalojen korjaamiseen ja laajentamiseen kehitetään käyttäjä- ja liiketoimintalähtöistä korjauskonseptia.
Suomessa arvioidaan olevan yli puoli miljoonaa 1960-1970 -luvuilla rakennettua lähiöasuntoa, jotka vaativat energiatehokkuuden parantamista ja peruskorjausta. Asuntoministeri Pia Viitanen , sd., nostaa lähiöiden kerrostalojen saneerauksen ja viihtyvyyden parantamisen lähivuosien asuntopolitiikan suureksi haasteeksi. kuva: LVM/viestintä - Lähiöissä on kiinni valtava kansantaloudellinen varallisuus, josta on pidettävä huolta. Vanhan rakennuskannan korjaamisessa on päästöjen vähentämisessä uudisrakentamista enemmän voitettavaa. Tulevaisuudessa rakentamisen vähähiilisyyden merkitys kasvaa, kun resurssitehokkuus tulee myös rakentamisen säätelyyn, uskoo Viitanen.
Stora Enso Building and Living yksikön johtajana alkukesästä aloittanut Jari Suominen sanoo yhtiön sitoutuneen tulevaisuuden strategiassaan vahvasti puurakentamisen kehittämiseen. - Puurakentamisen kasvussa on kyse maailmanlaajuisesta trendistä, johon vaikuttavat kaupungistumisesta johtuva suuri rakentamisen tarve ja ympäristötietoisuuden kasvu. Puurakentamisessa kestävä kehitys yhdistyy liiketoiminnallisiin tavoitteisiin. Yhtiö on kehittänyt Itävallassa valmistettaviin CLT-puulevyihin perustuvan rakentamisen konseptin, mikä on saavuttanut Keski-Euroopan rakentamisen markkinassa vahvan aseman. Parhaillaan CLT-tekniikalla rakennetaan kirjastorakennusta Australian Melbournessa. Suomessa on tänä vuonna valmistunut Nuuksion luontokeskus ja lähes sata puukerrostaloasuntoa. Ensi vuonna Suomessa arvioidaan valmistuvan viisisataa CLT:stä rakennettua puukerrostaloasuntoa.
Europarlamentaarikko Sirpa Pietikäinen (kok) toivoo Suomen olevan Euroopan johtava vähähiilisen rakentamisen osaaja tulevaisuudessa. Kun rakentaminen ja asuminen tuottavat 40 prosenttia ilmastopäästöistä, Pietikäinen nostaisi rakentamisen ympäristötehokkuuden tulevien EU:n parlamenttivaalien teemaksi. - Ympäristötehokkaassa rakentamisessa on aineksia Suomen uusteollistamiseen. Nyt tarvitaan poliittisilta puolueilta sitoutumista tähän, koska rakentamisen sääntelyssä täytyy olla pitkäjänteisyyttä, muistuttaa Pietikäinen. Yhteiskunnan toimin tulee kannustaa teollisuutta kehittämään uuden ympäristötehokkaan rakentamiseen teknologiaa. Julkisissa hankinnoissa on tuettava parasta mahdollista ympäristölaatua, edistettävä resurssitehokkuutta ja tuettava uusia parhaita käytäntöjä ja innovaatioita. Pietikäinen laajentaisi kotitalousvähennystä ohjauskeinona resurssitehokkaan ja vähähiilisen rakentamisen edistämisessä.
Ekologisen rakentamisen edistäminen ja puubrändin luominen ovat Jyväskylän kaupungin arkkitehtuuripoliittisia tavoitteita. Kaupunki pyrkii rakennetun ympäristön laadun nostamiseen ja vahvistamaan imagoaan modernin arkkitehtuurin kaupunkina. Uutta aaltoa kaupungin arkkitehtoniseen ilmeeseen haetaan mm. uusilla energiatehokkuutta ja ekologisuutta korostavilla rakentamisen ratkaisuilla, sitä tukevalla kaavoituksella ja Päijännemaiseman hyödyntämisellä. - Vaikka monilla kaupungeilla on tavoitteena puubrändin luominen, emme yritäkään olla tässä ainutlaatuisia, mutta omaleimaisia kylläkin, sanoo kaupunginarkkitehti Ilkka Halinen . Haluamme erottautua arkkitehtuurilla. Tuomme puuta rakentamiseen ja rakennamme puukerrostaloja siksi, että puun käyttö on osa meidän uutta arkkitehtonista ilmettä ja palvelee tukevaisuuden kaupunkikuvaa.
Kilpailun, avoimen standardin ja yhteensopivien runkorakenteiden puute on laajamittaisen puurakentamisen suurin este tällä hetkellä, sanoo Opiskelija-asunnot Oy:n Joensuun Ellin toimitusjohtaja Jarmo Ojalainen. - Kun kaikki kehittävät ja varjelevat omia järjestelmiään, rakennuttaja ei voi aidosti kilpailuttaa kohteita puuosatoimittajilla. Puurakentaminen etenee vain, jos puuosatoimittajat sitoutuvat aidosti yhteensopiviin runkorakenteisiin. Rakennustoimisto Eero Reijonen Oy:n toimitusjohtaja Jarmo Hämäläisen mielestä puurakentamisen RunkoPES on nykyisellään teoreettinen, koska eri valmistajien elementtejä ei voi käyttää ristiin. - Jos avoin järjestelmä saataisiin toimivaksi, voisimme hyödyntää kaikkien toimittajien parhaita ominaisuuksia. Nykyisin mennään järjestelmä edellä, jolla on vain yksi toimittaja. Mitä se semmoinen kilpailu on, kysyy Hämäläinen.
Puurakentaminen tarvitsee toimivat standardit. Elleivät ne toimi käytännössä, puurakentamisen muut edut jäävät saavuttamatta ja läpimurto tapahtumatta, sanoo A-Insinöörit Oy:n hallituksen puheenjohtaja ja vt. toimitusjohtaja Heikki Käkönen. Vaikka puullakin on RunkoPES, sitä ei ole saatu vielä toimivaksi käytännössä, koska kaikki puuosavalmistajat kehittävät omia järjestelmiään. Rakennusneuvos Seppo Mäkisen mielestä puurakentaminen ei ole vielä löytänyt asemaansa ammattimaisessa teollisessa rakentamisessa. - Puu hakee vielä paikkaansa. Siitä on kehitetty liian vaikeita ratkaisuja, joita ei voi monistaa, sen hintakilpailukyky ei ole ollut riittävä ja osaamisvajetta on kaikissa puurakentamisen vaiheissa.
Vähähiilisestä energiatehokkaasta rakentamisesta voidaan kehittää vientituote, uskoo elinkeinoministeriön Cleantech-ohjelman strateginen johtaja Mari Pantsar-Kallio. - Koska rakentaminen kuluttaa paljon uusiutumattomia luonnonvaroja, lisäämällä kotimaisen, paikallisen ja uusiutuvan ympäristöystävällisen raaka-aineen käyttöä rakentamisessa voidaan merkittävästi pienentää rakentamisen aiheuttamaa hiilijalanjälkeä, muistuttaa Pantsar-Kallio. Uusiutuvilla materiaaleilla voidaan saavuttaa suurempia ympäristöhyötyjä kuin pelkästään parantamalla rakennusten energiatehokkuutta. Puun kaltaisilla uusiutuvilla materiaaleilla voidaan rakentamisessa korvata energiaintensiivisiä materiaaleja kuten terästä, alumiinia, betonia ja muovia. Valtioneuvoston kesäkuussa tehdyn periaatepäätöksen mukaan julkisissa hankinnoissa tulee edistää kestäviä ympäristö- ja energiaratkaisuja sekä käyttöönottoa myös rakentamisessa. Tavoitteena on vähentää energian ja materiaalien käyttöä sekä haitallisia ympäristövaikutuksia rakennusten koko elinkaaren aikana ja luoda kannusteita uusien cleantech-ratkaisujen syntyyn ja käyttöönottoon.
- Hirsitalo on Suomen rakennusteollisuuden tunnetuin brändi, muistuttaa Hirsitaloteollisuuden asiamies Seppo Romppainen. Vaikka Japanin vienti on vähentynyt parhaista vuosista, se on kuitenkin nyt osoittanut piristymisen merkkejä. Vientimaista vahvoja ovat lisäksi entiset Itä-Euroopan IVY- maat, etenkin Venäjä, missä on ollut vahvaa hirsirakentamisen kulttuuria sekä Ranska. Vaikka Venäjän oma hirsitalotuotanto on myös vahvassa kasvussa, kysyntää Suomessa tehdyille laadukkaan maineen omaaville tuotteille riittää. Romppaisen mielestä myös rakentamisen uudet energiatehokkuussäädökset ovat olleet myönteinen asia hirsirakennusteollisuudelle, jonka tuottajat ovat pääosin CE- merkinnän piirissä. - Puu on uusiutuvana luonnonmateriaalina yleisesti tunnustettu kaikkein ekologisimmaksi rakennusmateriaaliksi, joka on vastaus myös home-ongelmiin, sanoo Romppainen. Massiivipuun pitkäikäisyys, kodinomaisuus ja rakennusten hyvä sisäilman laatu kiinnostavat myös päiväkoteja ja kouluja rakennuttavia kuntia. Lähes 300 miljoonan euron vuosimyyntiä tekevä hirsitaloteollisuus on viime vuosina saanut kasvavassa määrin julkisia rakennuksia koskevia tilauksia sekä kotimaasta että ulkomailta. Päiväkoteja on toimitettu muun muassa Ranskaan ja Japaniin.
Osaamisen ja tiedon puute hidastaa laajamittaisen teollisen kerrostalorakentamisen etenemistä Suomessa. Puukerrostalorakentamisen esteistä ja mahdollisuuksista väitellyt Ijäs katsoo rakennus- ja kiinteistöalan ammattilaisten kokevan puukerrostalorakentamisen edelleen koerakentamisena kun käytännön kokemuksia ei ole päästy siirtämään kohteesta toiseen. Myös kuntien rakennusvalvonnan ennakoimattomuuden ja puurakentamisen järjestelmien tuntemattomuuden koetaan lisäävän puurakentamisen taloudellista riskiä. Haastattelututkimukseen perustuvassa väitöksessä kartoitettiin rakennus- ja kiinteistöalan eri sidosryhmien asenteita puukerrostalorakentamista kohtaan. Ijäksen tavoitteena on ollut luoda edellytyksiä puukerrostalojen rakentamiselle tunnistamalla puurakentamista kohtaan esiintyviä esteitä ja mahdollisuuksia.

Sivut

Tilaa syöte Puheenvuoroja puusta | Puuinfo