Olet täällä

Puheenvuoroja puusta

Puumerkki elää muutoksen ja vahvan kasvun aikaa. Marraskuussa 2017 Stora Enso myi puupohjaisten rakennusmateriaalien valmistajan ja puutavaran tukkukaupan Puumerkin ruotsalaiselle sijoitusyhtiö Mimir Investille. Kauppaan kuului Suomessa toimiva Puumerkki Oy ja Virossa toimiva Puumerkki AS. Tämän vuoden heinäkuun alussa sama sijoitusyhtiö osti Koskisen-konsernilta taloteollisuuden toiminnot. Liiketoimintakauppa sisälsi taloteollisuuden tuotantoyksikön Vierumäellä, ristikkotuotannon Järvelässä sekä väli- ja yläpohjaelementtituotannon Mäntsälässä. Taloteollisuus jatkaa Oiva Wood Solutions nimisenä uutena yhtiönä.
Hankkeessa korostuivat suunnittelun ja yhteistyön merkitys. Opiskelija-asuntoja rakennuttavan ja ylläpitävän Domus Arctica -säätiön ensimmäinen puukerrostalo on valmistunut ja otettu käyttöön Rovaniemellä. Yliopiston läheisyyteen valmistui kahdeksankerroksinen CLT–runkorakenteinen opiskelijakerrostalo, ”DAS Kelo”. Tavoitteena oli rakentaa pienen ekologisen jäljen yhteisöllinen kerrostalo. Lähtökohtina kohteen suunnittelussa ja rakentamisessa ovat olleet Rovaniemen kaupungin kiertotalousstrategia, kestävän kehityksen periaatteet, digitalisaation tuomat innovaatiot ja vaihtoehtoiset energiantuottamislähteet. Rakennustyöt tontilla aloitettiin kesällä 2018 ja valmis talo luovutettiin heinäkuussa 2019.
Syynä kasvuun on Puupäivään saapuvan arkkitehti Karlheinz Boigerin mukaan asuntojen kohtuuhintaisuus ja puurakentamisen trendikkyys. Itävallan Grazin Reininghausgründen kaupunginosaan, entiselle kasarmialueelle on rakenteilla 400 asunnon puukerrostaloalue. Kun alueelle aiemmin valmistuneista puukerrostaloista ja puurakenteisesta vanhainkodista oli saatu myönteisiä kokemuksia, kaupunki halusi jatkaa puurakentamista. Osa asunnoista on varattu vuokra-asunnoiksi, ja loput menevät myyntiin markkinoilla. Kaupungin suositus on, että viidennes vuokra-asunnoista tulee rakentaa puusta.
Rakennustuotteiden Laatu Säätiö tukee rakennustuotteiden ja rakentamisen laadun kehittämiseen kohdistuvaa tutkimus-, kehitys-ja koulutustoimintaa, seminaarien järjestämistä sekä jakaa tunnustuksia. Avustuksia ja apurahoja voivat saada mm. teollisuuden ja yhteisöjen hankkeet, oppilaitoksissa suoritettavat opinnäytteet ja jatko-opintoihin liittyvät tutkimustyöt, jotka tähtäävät laadun ja laadunhallinnan kehittämiseen sekä ympäristöongelmiin ja turvallisuuteen liittyvien haittavaikutusten eliminointiin.
Kuhmon kaupunki teetti Tuupalan puukoulusta aluetaloudellisten vaikutusten arvion. Sen mukaan yksi euro puurakentamiseen tuottaa noin 2,7 euroa aluetalouteen. Näitä laskelmia Kuhmon kaupunginjohtaja Tytti Määttä esittelee mielellään. – Arviointi osoitti, että 11,9 miljoonan euron investointi kouluun toi aluetalouteen 31 miljoonaa euroa.
CLT painotteisen teollisen puurakentamisen koulutus aloitettiin Lapin ammattiopistossa Kemissä puurakentamisen ja CLT-massiivipuurakenteiden käytön kasvun myötä. Koulutus järjestetään yhtenä Puuteollisuuden perustutkinnon suuntautumisvaihtoehtona, joista muut ovat puulevy-, puusepän- ja sahateollisuuden osaamisalat. 40 päivää kestävä puurakenneteollisuuden perustutkinnon suorittaminen antaa valmiuksia teollisuuspuurakentajan ammattiin. Koulutukseen on jatkuva haku avoinna. Vaikka pääosa koulutukseen hakeutuvista oppilaista tulee Pohjois-Suomesta, haku on avoin kaikille asuinpaikasta riippumatta.
Veljekset Vaaran jalostustoiminta nykyisessä muodossaan alkoi Tervolan pitäjässä vuonna 1978, kun veljekset Jussi, Jorma ja Pentti päättivät ryhtyä yrittäjiksi. Tätä ennen heidän isänsä ja isoisänsä olivat jo pyörittäneet sahaustoimintaa Tervolassa, mutta isän ennenaikaisen poismenon johdosta pojat siirtyivät höyläysyrittäjiksi jo nuorella ikää. ”Pitäkää terä kunnossa ja sahatkaa ihmisten puut hyvin ja tarkoin, niin säilyy hyvä maine”, näin kuului aikanaan isoisän ohje, ja tämä ajatus mielessä on sahaustoimintaa pyöritetty Tervolassa jo useamman vuosikymmenen ajan. Nykyisin yritys on merkittävä työllistäjä Lapissa ja yritys jalostaa puuta enemmän kuin koskaan ennen. Vaikka yrityksen käytössä on modernia teknologiaa, se ei ole poistanut yrityksen selkärankaa – isoisän työmoraalia. Se takaa tuotteiden korkean laadun. Reilun vuoden ajan Veljekset Vaara on toiminut konsernina, sillä puunhankintaan ja metsäpalveluihin keskittyvä Vaaran Metsä Oy perustettiin tukemaan sahaustoimintaa. Tulevaisuus näyttää Veljekset Vaara Oy:lle muutenkin valoisalta ja uusi sukupolvi on jo ottanut vastuuta yrityksen toimintojen pyörittämisessä.
Suomen metsäkeskus on käynnistänyt yhdessä Pirkanmaan liiton, puurakentamisen yritysten ja osan Pirkanmaan kuntien kanssa hankkeen, jossa tavoitteena on lisätä puurakentamista Pirkanmaalla. Hankkeen yhtenä tavoitteena on, että tulevaisuudessa 10 prosenttia Pirkanmaan uusista kerrostalokohteista sekä kaikki lisäkerrosrakentamisen kohteet rakennetaan puusta.
Ylöjärven Puu vastaa puutavarakaupan muutoksiin laajennuksella
Lähipuu tarjoaa hiililaskurin rakentamiseen. Lähipuu-tavaramerkille myönnetyn ympäristöselosteen uskotaan tukevan pienten saha- ja puutuotealan yritysten toimintaedellytyksiä tulevaisuudessa. Suomen Sahayrittäjät ry:n, Metsäkeskuksen ja Luken yhteishankkeessa kehitetyllä tavaramerkillä ja ympäristöselosteella voidaan osoittaa tuotteen pieni hiilijalanjälki ja ympäristöystävällisyys. Pienet sahayritykset uskovat tavaramerkin näkyvän markkinoilla ja lisäävän yritysten tunnettuutta ja ekologista profiilia kuluttajien silmissä.
Yrityksen historia alkaa lautakasasta Lempäälässä 1948 aikana ennen Helsingin olympialaisia, ennen rock and rollia ja Coca Colaa. Lauta Oy on aina siirtynyt sukupolvelta seuraavalle ja matkan varrelle on mahtunut monenlaista. Välillä on sahattu, höylätty, naurettu, itketty, riemuittu ja laskettu nauloja. Samalla on säilytetty perheyrityksen henki ja arvostus puuta kohtaan. Tulevaisuus Lauta Oy:lle näyttää lehtikuusentäyteiseltä, mukavan mäntyiseltä ja jättiläistuijan tuoksuiselta.
Tuotemerkki tarjoaa ekologisen ja paikallisesti kestävän rakentamisen ratkaisun
Puurakentamisen edistäminen on kuulunut jokaisen hallituksen ohjelmaan 90-luvulta alkaen. – Esitämme sen kuuluvan myös seuraavan hallituksen ohjelmaan, sanoo kaikkien eduskuntapuolueiden edustajia tavannut Puuinfon toimitusjohtaja Mikko Viljakainen.
Lopen Rakennuspuu Oy:n toimitusjohtaja Tommi Kurki pitää suomalaista mäntyä aliarvostettuna jalopuuna. Kurjen mukaan suomalainen puusepänteollisuus ei ole kiinnostunut männystä, vaan keskieurooppalaisesta jalopuusta. - Meillä mänty on aliarvostettu, kun sitä on helppo saada ja siihen on totuttu. Asenne lähtee vinoon jo koulutuksessa, kun tulevat puusepät kertovat, että koulussa käytetään enemmän tammea ja pyökkiä kuin kotimaista mäntyä. Tommi-Kurki.jpg Lopen Rakennuspuu Oy:llä on tyypillinen puutuotealan perheyrityksen historia, joka alkoi 1940-luvulla sahaustoimintana. Nyt 15 henkilöä...
Kauppa kaipaa hyviä tarinoita puun käytöstä kuluttajalle
Yhtiö uskoo puurakentamisen vahvaan kasvuun.
Savitaipaleella vuonna 1994 perustetun Finnstamm Oy:n alkuperäinen liikeidea jalostaa ylisuurta mäntytukkia on edelleen yrityksen perusliiketoimintaa. Yhtiön arvokkaimmat tuotteet ovat lähes oksattomat aihiot ikkuna- ja erikoispuusepänteollisuudelle sekä männyn sydänpuusta tehtävät lahonkestävät tuotteet.
Samu_Hällfors.jpg Frameryn nopea kasvu perustuu oivallukseen valmistaa siirrettäviä äänieristettyjä työtiloja, ja vanerin innovatiiviseen käyttöön niiden toteuttamisessa. Yhtiön perustajan ja toimitusjohtajan Samu Hällforsin mukaan idea tuotteesta syntyi yritysten avotoimistojen yleistymisestä ja niissä esiintyvästä äänihäiriöstä. - Työskentelimme avotoimistossa ja törmäsimme samaan ongelmaan kuin tuhannet muutkin maailmalla eli äänekkäiden puheluiden ja keskustelujen aiheuttamiin häiriöihin. Päätimme tehdä toimistoon siirrettävän, toimistokalusteisiin rinnastettavan, puhelinkopin ja siitä...
Leikki- ja liikuntapaikkojen rakentaja Lappset Group Oy kasvaa ja kansainvälistyy
Pohjoisen matkailurakentaminen kasvaa kohisten
Puutuoteteollisuudelta odotetaan rakentamisen valmiita ratkaisuja ja tuoteosia
Karelia-ammattikorkeakoulu Joensuussa on ottanut aktiivisen roolin puurakentamisen tutkimustoiminnassa ja sen edistämisessä Pohjois-Karjalassa. Projektipäällikkö Mikko Matveisen mukaan tutkimustoiminnan tavoitteena on tuottaa puurakentamisesta sellaista tietoa, että se hyödyttää opetusta sekä tulevia hankkeita. Opiskelija-asuntoyhtiö Joensuun Ellin toimitusjohtaja Jarmo Ojalaisen mukaan korkeasta puurakentamisesta tarvitaan Suomessa lisää kokemuksia ja tutkimusta, mikä tuottaa tulevia hankkeita hyödyntävää oppimista.
Liikenne- ja viestintäministeriö on julkaissut infrastruktuurin puurakentamisohjelman, jonka tavoitteena on lisätä puun monipuolista käyttöä liikennettä palvelevan infrastruktuurin rakentamisessa ja pienentää rakentamisen hiilijalanjälkeä. Ohjelma on osa hallituksen biotalousstrategiaa ja kärkihanketta, jolla halutaan vahvistaa uusien metsäpohjaisten tuotteiden käyttöä ja puurakentamista.
Vuoden 2018 puutavarakauppias Seppo Kouvonen pitää digitaalisen verkkokauppa-alustan kehittämistä lähivuosien yhtenä suurimmista tavoitteista puutavarakaupalle. Verkkokaupan kehittämisen tarve koskee niin ammattilaisten kuin kuluttajienkin palvelua. – Tulevaisuuden merkittävin puutavarakaupan rakennemuutos on digitaalisen alustan rakentaminen puutavarakaupalle, jossa haluamme olla johtava toimija tulevaisuudessakin.
Tammisto yhtiöt on laajentunut vajaassa kolmessa vuosikymmenessä kolmen työntekijän yrityksestä nyt noin 140 henkilöä työllistäväksi yhtiöryppääksi. Tällä vuosikymmenellä yhtiöperhe on kasvanut voimakkaasti vanhojen puutavaran jalostukseen erikoistuneiden teollisuuslaitosten ostojen kautta.
Valkeakoskella toimiva puurakentamisen tuoteosien valmistamiseen erikoistunut Celt-yhtiö valmistaa teollisesti CLT-massiivipuusta rakennuselementtejä. Yhtiö toimittaa täysin varusteltuja ja viimeisteltyjä massiivipuisia moduuleita sekä suurelementtejä etupäässä asuntorakentamisen tarpeisiin.
Turussa toimivan Rakennus-Salama Oy:n toimitusjohtaja Jori Salama uskoo puurakentamisen vahvaan kasvuun lähivuosina. 40 vuotta vanha perheyritys rakentaa parhaillaan Turun telakka-alueelle Pernooseen kahta Lundén Arkkitehtien suunnittelemaa puukerrostaloa ja päiväkotirakennuksen.
Rakennuskiinnikkeiden maahantuontiin, valmistukseen ja tukkukauppaan erikoistunut Konepuristin Oy kulkee käsi kädessä puurakentamisen kanssa.
Puurakentamisen elementtejä valmistavan Timberpoint Oy:n toimitusjohtajan Marko Suonpään mielestä puurakentamisella on kaikki edellytykset tulla nopeastikin volyymirakentamisen valtavirtaan. - Kun kehitämme edelleen puurakentamisen teollista järjestelmää, johon yhdistyy laadukas arkkitehtuuri ja maailman parasta puuta käyttävä kuivan ketjun rakentaminen, meillä on hieno tuote niin kotimaan kuin vientimarkkinoillekin.
Neljä vuotta Kuhmossa toimineen CLT-massiivipuuelementtejä valmistavan Oy Kuhmo Crosslam Ltd:n toimitusjohtaja Juha Virta pitää suurimpana haasteena kapasiteetin riittävyyttä. –Markkina on puurakentamisen kannalta vahvistunut nopeasti. Kun jatkojalostajan tilauskirjat ovat täynnä kevääseen asti, voidaksemme vastata kysyntään tarvitsemme elementtivalmistukseen nopeasti lisää kapasiteettia.
A-Kruunu Oy on yleishyödyllinen valtion omistama yhtiö, jolle on asetettu yhteiskunnallisia tavoitteita. Yhtiö rakennuttaa vuosittain noin 400 kohtuuhintaista vuokra-asuntoa pääkaupunkiseudulle hyvien joukkoliikenneyhteyksien ja palveluiden alueille. Yhtiön tehtävänä on myös edistää puurakentamista sekä uusia innovaatioita kaupunkiasumisen kehittämiseksi.
jokitulppo-jaana.jpg Vaikka melun merkitys ihmisten päivittäiseen hyvinvointiin tunnistetaankin, akustisiin ratkaisuihin ei A-Insinöörien suunnittelupäällikön FT Jaana Jokitulpon mielestä kiinnitetä vieläkään rakennushankkeissa riittävästi huomiota siksi, ettei akustisen suunnittelun merkitystä mielletä osana kokonaissuunnittelua. Akustinen osaaminen pitää tavallaan myydä joka hankkeessa erikseen, ja sen hyödyt perusteltava sillä, että akustiset ratkaisut voidaan intregroida rakennukseen jo suunnitteluvaiheessa, mikä on osa kustannustehokkuutta. - Rakennusten akustisiin ongelmiin törmätään...
Tiina-Vainio-Kaila.jpg Kosteuden sitomiskyky, myönteiset akustiset ominaisuudet ja lämmönjohtavuus ovat tunnettuja puun ominaisuuksia. Nyt tutkijoita kiinnostaa puun antibakteerisuus. Siitä on saatu viitteitä leikkuulautojen vertailussa, jossa puisen leikkuulaudan on todettu hylkivän bakteereita paremmin kuin esimerkiksi muovinen lauta. - Monissa materiaaleissa on haihtuvia orgaanisia yhdisteitä, niin sanottuja VOC- (Volatile Organic Compunds) yhdisteitä, joita pidetään terveysriskeinä. Puusta haihtuvilla yhdisteillä on todettu olevan jonkin verran antibakteerisia vaikutuksia. Puun monesta...
Riina-Muilu-Makela.jpg Luonnonvarakeskus Luken erikoistutkija Riina Muilu-Mäkelä tekee perustutkimusta puun terveysvaikutusten parissa ja koordinoi Finnish Superwood -hanketta, jossa kartoitetaan puun terveysvaikutusten rinnalla sen kaupallista markkinapotentiaalia. - Tutkimus puun terveysvaikutusten parissa on poikkitieteellistä ja Tampereen yliopiston tutkimusryhmään kuuluukin lääkäreitä, biologeja ja psykologeja, arkkitehtejä ja myös tuotantotalouden osaajia. Muilu-Mäkelän mukaan voidaan osoittaa, että puulla on rauhoittava vaikutus. - Puisten materiaalien on havaittu vaikuttavan...
Oululaisen arkkitehti Merja Pesosen mukaan keskustelu puun arvosta ihmisten hyvinvointiin on kasvanut sen myötä, kun puun osuus julkisessa rakentamisessa on lisääntynyt. - Sisäilma- ja kosteusongelmat kouluissa ja päiväkodeissa ovat pakottaneet miettimään rakentamista monella tavalla uusista näkökulmista. Kun tähän asti tekniset ja taloudelliset tekijät ovat määritelleet rakentamisen lähtökohdat, nyt myös ihmisten hyvinvointiin liittyvät pehmeämmät arvot kuuluvat rakentamisen kriteeristöön.
Hyvä hankevalmistelu ja yhteistyö Tuusulan mallin vahvuuksia Tuusulan uuden monitoimitalon toteuttaminen etenee. Parhaillaan on meneillään elinkaarimalliin perustuva kilpailutus urakoitsijasta. Monio-hankkeen valmistelua pidetään hyvänä esimerkkinä huolellisesta ja kriittisestä hankevalmistelusta sekä sujuvasta yhteistyöstä kunnan eri toimijoiden kesken ja kuntalaisten osallistamisesta suunnittelun eri vaiheisiin.
Puutuoteteollisuus mielletään usein suurien volyymien toimialaksi. Alalta löytyy myös pieniin sarjoihin ja asiakaslähtöiseen palveluliiketoimintaan erikoistuneita yrityksiä. Etelä-Karjalassa Simpeleellä ja Joutsenossa toimiva Vankkapuu Oy on reilut kolme vuosikymmentä toiminut perheyritys, joka on hakenut paikkansa puutuotevalmistuksen markkinassa erikoistumisesta, tuotevalmistuksen joustavuudesta, asiakaslähtöisyydestä ja toimitusvarmuudesta.
Puutavarakauppa on rakennemuutoksen kourissa. Kuluttajat kysyvät yhä valmiimpia tuotteita perussahatavaran sijaan. - Haastan jalostavaa teollisuutta korkeampaan jalostusasteeseen, tuotekehittelyyn ja kotimaan markkinoiden parempaan huomioimiseen, sanoo Puumerkin toimitusjohtaja Petrus Berg.
Sahaustoiminnalla lähes 110 vuotta sitten aloittanut Koskisen Oy on kasvanut monialaiseksi puuta jalostavaksi yritykseksi, joka käyttää kaiken hankkimansa puun jalostetuiksi tuotteiksi bioenergiasta taloteollisuuden elementteihin. Kärkölässä, Päijät-Hämeessä sijaitsevalla yhtiöllä on tyypillinen suomalaisen puutuotealan yhtiön sahaustoiminnalla alkanut historia. Toinen sukupolvi kiinnostui puunjalostuksen laajentamisesta uusiin tuotteisiin ja laajensi Kalle Koskisen aloittamaa sahaustoimintaa jo varhain vaneri-, lastulevy- ja rakennusteollisuuteen. Nyt neljännen sukupolven aikana Koskisen Oy on suomalaisen saha- ja puulevyteollisuuden, ohutvanerituotannon ja elementtipohjaisen talonrakennuksen tuoteosien valmistuksen edelläkävijä. Yhtiöllä on yli tuhat työntekijää ja liikevaihto oli 270 miljoonaa euroa vuonna 2017.
Suomalaisen puunjalostusteollisuuden pitkä, yli sata vuotta vanha perinne perustuu sen kansainvälistymiseen ja vientimarkkinoiden tarpeiden tuntemiseen. Puunjalostuksen päätuotteiden sellun ja paperintuotannon rinnalle on kehittynyt myös vahva rakentamista palveleva teollisuus, joka tuottaa levy- ja vaneriteollisuuden tuotteita teollisen rakentamisen tarpeisiin.
Suomi tunnetaan maailmalla laadukkaasta puuarkkitehtuurista. Tämän päivän suomalaisella puuarkkitehtuurilla on juuret kansainvälisesti tunnettujen suomalaisten arkkitehtien ajatteluun ja innoituksen hakemiseen luonnosta. Laadukkaan puuarkkitehtuurin merkitys puurakentamisen arvostuksen, tunnettuuden ja markkinan kasvattajana on välitön.
Hirsirakentamisella on Suomessa pitkät perinteet, mikä on perustunut hyvään raaka-aineeseen, käsityötaitoon ja hirsirakennuksen soveltuvuuteen suomalaiseen vaativaan ilmastoon. Uusi teollinen hirsimateriaali, valmistusteknologia ja sisäilmavaatimukset ovat lisänneet mielenkiintoa uudelleen hirsirakentamista kohtaan. Suomi on maailmassa teollisen hirsirakentamisen johtava maa, joka tuottaa hirsirakennuksia kasvavassa määrin Aasiaan, Keski-Eurooppaan ja pohjoismaihin.
Vaikka viilupohjaisen vanerin syntyjuuret johtavatkin 200 vuoden takaiseen Englantiin, sen teollisen valmistuksen historia liittyy olennaisesti Suomen puunjalostusteollisuuden kehitykseen. Vaneriteollisuus on kokenut viimeisten vuosikymmenien aikana suuren rakennemuutoksen, minkä seurauksena pienet tehtaat ovat lopettaneet ja vanerinvalmistus on keskittynyt Suomessa UPM:n, MetsäWoodin ja Koskisen Oy:n tehdasyksiöihin.
Suomalaisella sahatavaralla on loppukäyttäjien piirissä hyvä maine, mikä perustuu vaativiin kohteisiin soveltuvaan laatuun, toimitusvarmuuteen ja asiakaspalveluun. Suomen puunjalostusteollisuuden juuret ovat sahateollisuudessa, joka on tuottanut yli 150 vuotta laadukasta sahatavaraa maailman markkinoille. Suurten puunjalostusyhtiöiden rinnalla toimii perheomisteisia sahayrityksiä, joiden kilpailukyky perustuu pitkiin asiakassuhteisiin, joustavuuteen ja laadukkaisiin lopputuotteisiin. Lounais-Suomessa toimivalla Westas Oy:llä on kahden yhtiön historia. Vuonna 2004 perustettu yhtiö jatkaa Ahlströmin omistaman 140 vuotta vanhan Pihlavan sahan ja 110 vuotiaan perheyritys Raunion sahan toimintaa. Yhtiön liikevaihto on 121 miljoonaa euroa ja se työllistää 150 henkilöä. Sahatavaraa yhtiö tuottaa vuodessa 450 tuhatta kuutiota, mistä 85 prosenttia menee vientiin 35 eri maahan. Yhtiö hankkii raakapuuta vuosittain 1,3 miljoonaa kuutiota, minkä se käyttää kokonaan sahateollisuuden tuotteisiin ja bioenergian raaka-aineeksi.
Kanadalainen arkkitehti Michael Green kiertää eri maissa puhumassa puurakentamisen puolesta ja sen mahdollisuuksista maailman asuntopulan korjaamisessa. Green tunnetaan innovatiivisena ja ennakkoluulottomana puurakentamisen kehittäjänä. Seuraavina suurina puurakentamisen kehityskohteina Green näkee teollisen puurakentamisen esivalmistuksen, rakentamisen standardisoinnin ja korkean puurakentamisen.
Sveitsiläinen arkkitehti Julius Natterer on työskennellyt neljä vuosikymmentä arkkitehtina, opettajana ja kehittäjänä puurakentamisen parissa. Nattererin mukaan teollinen puurakentaminen on kehittynyt nykyiseen vaiheeseen viimeisen kahden-kolmenkymmenen vuoden aikana ja ohittanut ratkaisuillaan perinteisen teräs-betonirakentamisen. -Muiden materiaalien ja rakentamisen ratkaisujen kehittäminen on pysähtynyt. Kun puurakentajilla on vapaa kenttä tulevaisuuden rakentamisen markkinoilla, meillä on paljon mahdollisuuksia kehittää erityisesti uusia massiivipuupuurakentamisen tekniikoita.
Nämä tulevaisuuteen katsovat artikkelit ovat tämän kertaisen Hyvät käytännöt -artikkelisarjan viimeiset. Koko sarjan perusteella on helppo vakuuttua siitä, että puurakentamisella on edessään suuri tulevaisuus. Suurta kasvua ennakoivat muun muassa saksankielisen Euroopan, Ruotsin ja Pohjois-Amerikan investoinnit. Myös Suomi tulee saada mukaan tähän joukkoon.
Liikenne- ja viestintäministeri Anne Berner tunnistaa puusiltojen vähäiseen rakentamiseen liittyvät ongelmat Suomessa. -Asenteisiin ja puusiltojen hankintamenettelyyn liittyvät ongelmat tulee korjata. Meillä on hallituksessa vahva puurakentamisen edistämisohjelma, joka edellyttää puun käytön lisäämistä myös liikenneinfran rakentamisessa. Tavoite puun käytön lisäämisestä koskee myös infrarakentamista.
Zwöllig-web.jpg Sveitsiläisen Stefan Zölligin johtamassa Timbatec suunnittelutoimistossa Thunissa on puusiltojen kehitystyö yhdistetty muun puurakentamisen kehittämiseen. Kehitystyöhön on varattu 1,7 miljoonaa euroa ja siihen perustuva siltatuotanto voisi alkaa vuoden 2018 lopulla. – Olemme kehittäneet kolmannen sukupolven puurakentamisen TV3- teknologiaa, joka soveltuu myös suurten raskaan liikenteen siltojen rakentamiseen. Kyse on neljä-viisi metriä korkeista massiivipuisista laatikkokehyksistä, joilla voimme toteuttaa vaikkapa sadan metrin korkeudella olevan sillan kantavia rakenteita. -...
Samaan aikaan, kun puu tekee vahvaa paluuta Keski-Euroopan siltarakentamiseen ja kasvattaa osuutta Ruotsin ja Norjan markkinoilla, Suomessa uusia puusiltoja valmistuu vuosittain nollasta 20 kappaleeseen, mitä voi pitää muihin maihin verrattuna erittäin vähäisenä määränä.

Sivut

Tilaa syöte Puheenvuoroja puusta | Puuinfo