Puun ystävinä tiedämme, että kannattaa sitoa metsästä hiiltä puun muodossa pysyviksi ja kauan säilyviksi tuotteiksi. Vähäisessä määrin voimme siten osallistua maapallon hiilitasapainon vakauttamiseen. Vientituotteena se tuntuu olevan salaista ja haluttua tavaraa, koska venäläisetkin tutkivat tätä salaista asetta jossakin Mustanmeren satamassaan, kuten ”Into Puu” hauskasti kirjoitti. Sopii sitä viedä Afrikkaan pysyväisvarastoon, koska sielläkin sademetsiä kaadetaan pysyväisesti pois maapallon metsäpeitteestä.

Habitare-messuilla maailman muotoilijat esittelevät EcoDesign -näyttelyssä ekologisia tuolimallejaan. Muotoilijoiden ammattikunnan näkyvin kädenjälki on tulkita aikakautensa ihanteita suunnittelemissaan tuotteissa. Suunnannäyttäjän roolia odottavat sekä kuluttajat että koko tavaramarkkinoiden kauppa- media- ja tuotantomekanismi.

Estetiikka on muotoilijoiden perusammattitaitoa. Ekologia on myös esteettinen valinta. Kilpailu keveimmästä tuolista ekologisilla argumenteilla höystettynä yksipuolistaa ekologian käsitettä! Pinnallistuessaan ekologia muuttuu hektiseksi tyylilajiksi vailla syvällistä merkitystä. Kierrätyskin on kohta kertakäyttöisyyden synonyymi. Perinnehuonekaluja ei siis enää synny. Omat elämäntapamme vaatisivat hyvin radikaaleja muutoksia. Asumisen uudet ekologiset vaihtoehdot kiinnostavat, mutta mukavuuden halu ja helppouden tavoitteet voittavat eettiset pyrkimyksemme. Uskomme teknologian ratkaisevan tulevaisuuden ongelmat, itseämme juuri vaivaamatta.

Ekologisuudella tarkoitetaan yleensä ympäristöä huomioivaa toimintaa, jolla pyritään minimoimaan energian ja luonnonvarojen kulutusta aiheuttaen mahdollisimman vähän haitallisia päästöjä tai jätteitä. Ekologinen tuote valmistuu, kuluu, kiertää ja häviää luonnollisesti. Tämä on erittäin tärkeä suunnittelussa, joka kohdistuu ns. uusiutumattomiin materiaaleihin. Niistä suunniteltaessa on syytä pitää mielessä tuotteiden sirous, materiaalin säästö, kevyet konstruktiot ja kierrätyksen vastuullinen suunnittelu. Tuotantotavoiltaan ne ovat useimmiten hyvin energiaintensiivisiä, jopa kierrätyksenkin osalta. Käytämme uusiutumattomia materiaaleja niin että maapallon kestokyvyssä olemme jo miinuksen puolella. Kehittyvien maiden kansantalouksia on vaikea vaatia noudattamaan säästävämpiä periaatteita kuin mitä itse olemme noudattaneet. Kilpailu hupenevista raaka-aineista maailman markkinoilla kiristyy.

Meillä suomessa on metsiä, joissa kasvaa mm. puita. Hoidamme niitä hyvin ja jopa suojelemmekin vähän. Tulevaisuus näyttää sellaiselta, että teollisuus käyttää puita entistä vähemmän. Nykyisinkin jää 15-20 milj. kuutiota luonnon omiin tarkoituksiin ja reserviksi tulevaisuudelle. Metsän käytöstä kilpailevat jo kokonaan uudet intressitahot.

Puu on uusiutuva materiaali. Puussa sen mekaanisella käyttöalueella pitäisi pyrkiä uusiin, paksuihin ja massiivisiin ratkaisuihin (vrt hirsitalo), joissa puihin kertynyt hiili voitaisiin sitoa pitkäaikaiseen varastoon. Sille ei vain ole syntynyt uutta ajankohtaista estetiikkaa. Massiivisuuden estetiikkaa ei ole harrastettu ekologisuuden yksipuolisen tulkinnan takia. Moottorisahamiesten tunnetut tuotteet sisältävät erään tulkinnan massiivisuudesta. Rakentamisessa käännetään tekniikkaa voimakkaasti paksumman puurakentamisen puolelle. Saavutetaan parempia akustisia, paloturvallisia ja energiaa säästäviä rakentamistapoja. Rakenteiden massivointi vain puuta paksuntamalla on tekninen lähestymistapa. Rakennustaiteen ja muotoilun ammattilaisten pitää antaa sille uusi ajankohtainen estetiikka.

Markku Kosonen

Tulosta tämä sivu