Jaa tai tallenna kirjanmerkiksi

Markku Kosonen: Unelmia

Tuppeensahaus tuli kerralla tutuksi suomalaisille. Vai tuliko? Kaikkea tuppeen pantavaa tai sieltä pois otettavaa on nostettu esille - selittämään moista outoa ilmausta. Talvisodan päiväkäskykään ei ole saanut olla rauhassa. Pääministerin piti tehdä kirjahyllyt tuosta särmäämättömästä koivulaudasta, mutta mitään erikoishöylättyä ei tainnut löytyä Lepsämän tilalta. Ihan vaan tavallisia lautoja. Saha- ja erityisesti höylämiehet pitävät sitä puutavaran alhaisimman jalostusasteen vaiheena. Alvar Aallon huonekaluihin taas kelpaa vain tuppeen sahattu ja rauhallisesti ilmakuivattu laadukas koivu. Aihiosahaus on konsulteille ja pikakuivaajille aivan ylipääsemätön probleemi. Tämä saattaa olla se viimeinen niitti, joka pitää näiden huonekalujen valmistuksen kotimaassa.

Viime viikolla omalla omakotitalolla purin vanhan kuistin kattopaneloinnin. Peltikatto pakana oli vuotanut vuosikausia ja rakenteita piti vahvistaa ja paikata alta päin. Helppo se oli kiskoa irti – tuo heti sodan jälkeen naulattu paneeli. Ehjänä sitä ei kuitenkaan saanut. Maalikerroksiakin oli useita. Mistäpä sitten löytäisi uutta tilalle? Lähipuutavarakauppias tarjosi Punkaharjulla vastaavan laatuista teräväreunaista STV-kuusipaneelia 1 €/m. Yritin etsiä kuitenkin alkuperäisen näköistä pyöreäkulmaista vastinetta. Kotona Helsingissä kauppias tarjosi sitä samaa mallia erikoiseränä 30 snt/m. Mistään ei tunnu löytyvän 60 vuotta sitten tehtyä mallia. Nettikin on avuton neuvoissaan.

150 metriä varten ei erikoishöyläys uusine terineen innosta. Kaikkialla esiintyvää samanlaista ”saunapaneelia” en kuitenkaan haluaisi laittaa vanhan kuistin kattoon. Liekö se Brysselissä päätetty – tuo profiili vai ovatko kaikki asiakkaat samaa mallia haluavia sopuleita?

Tuli mieleen vanha unelma pienestä puutavarakaupassa olevasta listakoneesta. Sellainen samanlainen kuin maalikauppiailla on värien sekoitukseen! Moderni pieni vempele, jossa on pari kolme tietokoneella ohjattavaa nousevaa/laskevaa/kääntyvää/siirtyvää akselia. Varastossa on tarvittava määrä raaka-aihioita. Siitä vaan mallin kanssa kauppaan ja kone hyrräämään. Pienikin listatarve tulee tyydytetyksi joustavasti ja asiakasta palvellen. Eikä se tunnu mitenkään ”erikoislistavaikealta”. Koneitahan me suomalaiset arvostamme!!

Ihmettelin pitkään, että minkä ihmeen takia hyvät vannesahamiehet kuljettavat raskasta tukkia sahallaan edes takaisin. Esitin etteikö voitaisi tehdä sellaista sahaa, joka sahaa mennen tullen. Eli siis hampaat molemmilla puolilla terää. ”Elä hulluja puhu, miten terätuki asetettaisiin?" Sitten ranskalaiset vaan tekivät sellaisen!

Saisiko urbanisti kaupasta sixpäkkiin verrattavia, uuniin suoraan sopivia, tulilangalla varustettuja klapipakkauksia? Loppuisi moninkertainen klapien järjestely ja roskaaminen varasto- ja sisätiloissa.

Traktori-isännät rojauttavat klapikasan pihaan ja nauravat, että "hyvää se tekee kaupunkilaisellekin klapien siirtely!" Geenimanipulaation avullako voitaisiin kasvattaa suoraan parruksi kasvavaa mäntyä?

Niin ja sitten, miten saisin hitsattua haapaa ja koivua yhteen ...?

Markku Kosonen, sisustusarkkitehti, puuseppä, muotoilija

Tulosta tämä sivuTulosta tämä sivu

Kirjoita uusi kommentti

Image CAPTCHA
Kirjoita oheisen kuvan teksti kenttään. Tällä pyrimme estämään roskapostin lähettämistä. käytä vain isoja kirjaimia.