Olet täällä

Vapaavuori: Puurakentamista edistettävä osana Suomen biotalousstrategiaa

Elinkeinoministeri Jan Vapaavuori on tyytyväinen valtakunnallisen puurakentamisohjelman tuloksiin. Tärkeimpänä saavutuksena Vapaavuori pitää puun tuloa suurimittakaavaiseen teolliseen kerrostalorakentamiseen, mikä on tuonut Suomen takaisin puurakentamisen kansainväliseen eturiviin. Vapaavuori uskoo puurakentamisen kasvun lisäävän työllisyyttä ja Suomen uskottavuutta vientimarkkinoilla. - On tärkeää, että puurakentaminen viritetään nyt kuntoon, jotta myös puuratkaisujen vienti saadaan nousuun.

Vapaavuori näkee puurakentamisen kehittämisen tulevaisuudessa osana Suomen biotalousstrategiaa. - Kaikkein tärkeintä on varmistaa kilpailukykymme ja luoda suotuisa investointiympäristö biotalouden uusille investoinneille, muistuttaa Vapaavuori.

Elinkeinoministeriössä vaalikauden alussa käynnistetyn valtakunnallisen puurakentamisohjelman tärkeimpänä saavutuksena voidaan pitää teollisen puukerrostalomarkkinan luomista. Suomessa lasketaan olevan nyt 37 yli kaksikerroksista asuinpuukerrostaloa ja niissä yhteensä noin 650 asuntoa. Hankkeita on parhaillaan vireillä kymmenkertainen määrä eli runsaat kuusi tuhatta puukerrostaloasuntoa mm. pääkaupunkiseudulle, Turkuun, Tampereelle, Seinäjoelle, Jyväskylään, Kuopioon, Raumalle, Joensuuhun, Saarijärvelle ja Ouluun. Tämän lisäksi on valmistunut useita puurakenteisia kouluja, päiväkoteja sekä muita julkisen rakentamisen kohteita kuten esimerkiksi Nuuksion luontokeskus.

Vaikka matkaa tavoitteeksi asetettuun kymmenen prosentin markkinaosuuteen kerrostalorakentamisessa vielä onkin, puurakentamisen kehittämisohjelma on edennyt ministeri Vapaavuoren mielestä asetettujen tavoitteiden mukaisesti. - Tämä näkyy uusien suurimittakaavaisten puukerrostalojen ja muidenkin teollisten  puukohteiden rakentamisena ympäri Suomea. Puurakentamisen osaamiseen on panostettu monella eri tavalla, suuren mittakaavan rakentamisen järjestelmiä ja prosesseja tehostetaan yhteistyössä rakennuttajien, suunnittelijoiden, rakentajien ja puutuotetoimittajien kanssa. Tärkeintä on nyt viedä tämä erinomaisesti etenevä ohjelma kunnialla maaliin, kuvailee Vapaavuori.

Puurakentaminen viritettävä vientikuntoon

Puurakentamisohjelman keskeinen tavoite on puun käytön ja puurakentamisen lisääminen ja uuden yritystoiminnan luominen uusien innovaatioiden ja tuotteiden kautta. Rakentamishankkeita on edistetty kuntien, rakennuttajien ja rakennusliikkeiden kanssa yhteistyössä. Puurakentamisvaihtoehto pyritään ottamaan mukaan julkisissa hankinnoissa ympäristönäkökohtien perusteella.

Vapaavuori uskoo, että kun rakentamisen määrät yleisesti nousevat, myös puurakentamisen työllistävä vaikutus ja vienti kasvavat. - On tärkeää, että puurakentaminen nyt viritetään kuntoon, jotta myös puuratkaisujen vienti saadaan nousuun, muistuttaa Vapaavuori. Puurakentamisen osaamisen ja erilaisten komponenttien viennin lisääminen on suuri mahdollisuus. Puurakentamisen osaamistason nostamiseen, erilaisten rakentamisjärjestelmien ja prosessien kehittämiseen kannattaa nyt panostaa.

Ohjelman puitteissa on puurakennushankkeiden lisäksi lisätty puurakentamisen opetusta kaikilla oppilaitostasoilla, julkaistu uusi puurakentamisen oppikirja ja järjestetty vuosittainen yhteensä tuhansia rakennusalan toimijoita tavoittanut puurakentamisen RoadShow-koulutustapahtuma maakunnissa. Puurakentamisen AA-pätevyyden omaavien suunnittelijoiden pulaan Vapaavuori vastaisi lisäämällä osaamista vahvistavaa täydennyskoulutusta, minkä rahoittamista TEM aikoo jatkaa tänäkin vuonna.

Puurakentamisen vientimahdollisuuksista Vapaavuori muistuttaa suomalaisen rakennusteollisuuden toimivan jo monessa maassa siltana puutuotteiden ja osaamisen viennille. - Suomalaiset rakentajat ovat vahvasti mukana esimerkiksi Pietarin alueella. Tiedämme kaikki, että Venäjä on erittäin vaativa markkina, mutta jos jollakin, niin suomalaisilla on kaikki edellytykset onnistua Venäjällä. Venäläiset ovat myös itse osoittaneet suurta mielenkiintoa suomalaiseen puurakentamiseen.

Myönteinen ympäristö biotalouden investoinneille

Tulevaisuuden kehitystyössä Vapaavuori näkee puurakentamisen keskeisenä osana biotaloutta ja osana Suomen biotalousstrategiaa. - Puurakentamisen kehittäminen tulevaisuudessa tullaan toteuttamaan osana tätä strategiaa. Suomella on erinomaiset mahdollisuudet kehittää koko metsäbiotaloutta. Puusta ja puun ainesosista valmistuneiden biomateriaalien kysyntä tulee nousemaan biotalouden kehittymisen myötä.

- Kaikkein tärkeintä on varmistaa kilpailukykymme ja luoda suotuisa investointiympäristö biotalouden investoinneille, muistuttaa Vapaavuori. Julkisiin hankintoihin voidaan myös luoda kannustimia, joilla voidaan lisätä uusiutuvien materiaalien käyttöä. Biomateriaalien käyttöä voidaan myös lisätä nostamalla esiin niiden positiivisia vaikutuksia ympäristöön.

Vapaavuori muistuttaa puun olevan ekologinen, paikallinen, uusiutuva ja kierrätettävä materiaali, millä on kestävällä tavalla käytettynä paljon myönteisiä vaikutuksia. Selvitysten mukaan puurakentaminen työllistää eniten arvoketjun alkupäässä metsätaloudessa sekä puun korjuussa ja kuljetuksissa.

- Kun puurakentamista ja puutuotteiden vientiä lisätään, voidaan synnyttää useita tuhansia uusia työpaikkoja ympäri maata. Puutuotteiden kuljettaminen on paljon tehokkaampaa ja puun käyttö on paljon ympäristöystävällisempää kuin uusiutumattomista luonnonvaroista valmistettujen tuotteiden kuljettaminen ja käyttö, kuvailee Vapaavuori.

- Puun käytöllä ja kasvatuksella voidaan merkittävästi vaikuttaa hiilipäästöihin ja hiilen sidontaan. Vaikka keskustelua aiheesta käydään, niin tähän asti Euroopassa ei olla oltu valmiita siihen, että puurakentaminen otetaan osaksi ilmastopolitiikkaa, harmittelee Vapaavuori.

Puurakentaminen uudistaa metsäteollisuutta

Elinkeinoministeri Jan Vapaavuori näkee puurakentamisen ja puutuoteteollisuuden kehittämisen osana metsäteollisuuden rakennemuutosta ja korvaavan teollisuuden luomista. - On hienoa havaita, että Suomen metsäteollisuus panostaa määrätietoisesti myös puurakentamiseen ja puutuoteteollisuuteen. Kun olin vihkimässä MetsäGroupin uuden sahan Vilppulassa, se loi jälleen uskoa metsäteollisuuden tarvitsemaan uudistumiseen.

Vapaavuori muistuttaa, että suomalaisen metsäteollisuuden tilanne on parantunut merkittävästi, vaikka paperiteollisuudella ja puutuotteita jalostavalla teollisuudella on edelleen suuria vaikeuksia. - Sellu-, pakkaus-, ja sahateollisuuden kannattavuus ja vienti nousivat viime vuonna arviolta toista kymmentä prosenttia. Tämä luo edellytyksiä myös uusille investoinneille, joiden tasoa tulisi pystyä nostamaan vähintään 2000-luvun alun tasolle, toivoo Vapaavuori.

Metsäteollisuuden rakennemuutoksen seurauksena on syntynyt uusia kumppanuuksia ja liiketoimintaa eri toimialojen välillä. Myönteisenä esimerkkinä Vapaavuori mainitsee rakennus- ja metsäalan yritysten kumppanuuden puurakentamisen edistämisessä. - Näitä kumppanuuksia pitää lisätä ja syventää. Samaa kehitystä tapahtuu myös metsä- ja energiateollisuuden sekä metsä- ja kemianteollisuuden välillä. Tuleva metsäbiotalous on yhdistelmä Suomen metsä-, energia-, kemian- ja rakennusteollisuudesta.

 

Artikkelipalvelu Markku Laukkanen

Lisätietoja: Pete Pokkinen, erityisavustaja, 040 7567180, pete.pokkinen@tem.fi