Olet täällä

Vapaarahoitteinen puukerrostalo Iin kuntaan

Oulun lähistöllä sijaitsevan Iin kunnan keskustaan on valmistunut Suomen ensimmäinen vapaarahoitteinen puukerrostalo. Hankkeen puuosatoimittajana ja rakentajana oli kunnassa sijaitseva Iin Fasadi Oy, jonka tavoitteena on kehittää energiatehokasta kestävän kehityksen rakentamista. Toimitusjohtaja Pekka Seppäsen mukaan yhtiö pyrkii laajentamaan tuotantoaan ja osaamistaan pientalotuotannosta kerrostalorakentamiseen. Iin Fasadin päätuotteita ovat Plania-omakotitalot, Fasadi-liikerakennukset ja -hallit sekä tilaelementtirakenteiset päiväkoti- ja koulurakennukset.

- Kuntakeskuksessa sijaitseva Kirjalan kohde oli iso haaste omalle organisaatiolle, vaikka meillä on omasta takaa elementtituotannon, rakentamisen ja asentamisen osaamista, jota haluttiin nyt laajentaa isompiin hankkeisiin. Kerrostalo-rakentamisessa oppimiskäyrä oli alussa jyrkkä, joka johtui erityisesti valtavaa asiakirjamäärää edellyttämistä lupakäytännöistä. Toivottavasti normien keventämistalkoot ulottuvat myös rakentamiseen.

Seppänen toivoo puurakentamisen suunnitteluvaiheeseen enemmän arvioivaa keskustelua rakennusvalvonnan kanssa. – Ihmettelen, että kaikki pitää tehdä niin raskaasti, vaikka nykyaikaisilla puurakentamisen materiaaleilla ja ratkaisuilla saavutetaan turvallisuus entistä keveämmillä ratkaisuilla.

- Rakennesuunnittelun osalta törmäsimme vähäiseen osaamiseen. Vaadittavia pätevyyksiä tulisi olla enemmän, koska nykyisellään tästä voi tulla puurakentamisen kasvun pullonkaula, arvioi Seppänen. Tässä kohteessa rakentamista helpotti se, että työmaan läheisyydestä johtuen suunnittelijalla oli mahdollisuus osallistua rakennusvaiheeseen tiiviisti.

Teollisella valmistuksella ja sääsuojauksella kuivaa rakentamista

- Asentamisessa käytimme itse kehittämäämme rakennusaikaista säänsuojausta, mikä perustui huoneiston kokoisiin viiteen aluskermillä varustettuun vesikattoelementtiin. Ensimmäisestä kerroksesta alkaen nostimme kattoelementin huoneiston seinien ja välipohjan asennuksen jälkeen. Näin etenimme huoneisto huoneistolta ja kerros kerrokselta, kuvailee työpäällikkö Esa Kankaala.

- Järjestelmä toimi hyvin eikä kattoelementtien nostoon kulunut ylimääräistä aikaa. Tämän sääsuojauksen ansiosta toteutimme todellista teolliseen esivalmistukseen perustuvaa kuivarakentamista. Paikallinen rakennustarkastus kiinnitti tähän myönteistä huomiota, kun se oli tottunut märkään betonielementtirakentamiseen, jossa eristeetkin kastuvat.

Kankaalan mielestä rakennusalan tulisi ottaa rakentamisen säänsuojaus vakavasti, koska kosteuden aiheuttamia ongelmia on rakennuskannassa paljon ja niiden korjaaminen maksaa. – Varustimme elementit tehdastiloissa pitkälle valmista julkisivua myöten. Mielestäni ainoa vaihtoehto välttää kosteus- ja homeongelmat on siirtyä kokonaan teolliseen esivalmistukseen tehdastiloissa ja sääsuojattuun elementtien asentamiseen työmaalla.

Massiivipuurakenteinen hissikuilu kustannustehokas

Kohteessa käytettiin CLT–massiivipuulevyä portaiden reisipuissa, askeleissa ja lepotasanteissa. - Olemme kehittäneet välipohjaratkaisun, joka antoi askeläänimittauksessa selvästi paremman tuloksen kuin normit edellyttävät. Rakenne perustuu 500 mm paksuun kertopuupalkistoon, eristykseen ja kolmen senttimetrin pumpputasoitteeseen, johon asennettiin lattialämmitysputkisto, kuvailee Kankaala.

Kankaala uskoo, että korkeammissa rakennuksissa CLT-rakenteet tulevat kantavuutensa vuoksi käyttökelpoisiksi nimenomaan pystyrakenteissa sen rakenteellisen kantavuuden johdosta. – Vaakarakenteissa palkkirakenne on edelleen toimiva korkeammissakin rakennuksissa. Esimerkiksi Iin Kirjalan kohteessa kaikki pystyseinärungot on tehty perinteisistä puurakenteisista elementeistä.

Palosuunnittelu tehtiin kohteessa normaalilla taulukkomitoituksella, minkä lisäksi toiminnallisen arvioinnin perusteella myös massiivipuupintainen hissikuilu rakennettiin liimapuusta. 13,5 metriä pitkä hissikuilu toteutettiin asennusvalmiiksi 165 mm paksusta ja 180 cm leveästä liimapuulevystä kokonaisena rakenteena tehtaalla. - Kustannusvertailussa puurakenteisen hissikuilun hinta oli puolet betonielementtirakenteisesta hissikuilusta, arvioi myyntipäällikkö Jukka Sydänmetsä.

- Tämä kerrostalo on automaattisen palosammutusjärjestelmän ansiosta turvallisempi kuin betonitalo, muistuttaa Kankaala.

Puurakentamisessa kasvava markkina

Kohde on Suomen ensimmäinen vapaarahoitteinen puukerrostalo. Ratkaisevaa hankkeen toteuttamiselle oli se, että kunta osti tilat uudesta talosta hammashoitolalle. - Tässä kohtasivat monien tahojen tarpeet, mikä mahdollisti hankkeen toteuttamisen. Ensimmäiset asukaspalautteet ovat olleet myönteisiä ja kannustavia. Talossa kiinnitetään huomiota erityisesti hiljaisuuteen ja erilaiseen tunnelmaan kuin perinteisissä taloissa, sanoo Sydänmetsä.

Sydänmetsä näkee puurakentamisen kasvavan markkinan Etelä-Suomen kasvukeskusten lisäksi Pohjois-Ruotsissa ja Pohjois-Norjassa. - Varsinkin Kiirunan ja Jällivaaran malmikaupungit ja Norjan öljynetsintäalueet tarvitsevat pitkäjänteisesti paljon rakentamista. On vain löydettävä oikeat yhteistyökumppanit ja tunnistettava kohdemaan rakentamisen säädökset ja kulttuuri.

- Tavoitteena on pyrkiä myös Etelä-Suomen kasvaville rakentamisen markkinoille. Meitä kiinnostavat erityisesti pääkaupunkiseudun kasvavat kehyskunnat, joissa on tarvetta pientaloille ja pienkerrostaloille. Meillä on kilpailukykyinen teknisesti valmis tuote ja valmis rakentamisen toteutusjärjestelmä, jolla saamme vielä kustannuksia tehostettua.

Sydänmetsän mukaan nyt on meneillään iso rakentamisen murros ja muuttoliikkeen johdosta myös asumisen murros. - Se näkyy siinä, että nuorten unelmana ei ole enää omakotitalo ja piha. Nyt halutaan keskustoihin ja mietitään peruskorjauksia ja entisöintiä.

 

Artikkelipalvelu Markku Laukkanen

Lisätietoja:
Pekka Seppänen, 040 7191253, pekka.seppanen@iinfasadi.fi
Jukka Sydänmetsä, 040 7424618, jukka.sydanmetsa@iinfasadi.fi
Esa Kankaala, 0400 681070, esa.kankaala@iinfasadi.fi