Olet täällä

UPM:n Sillanpää: Vanerin vientinäkymät myönteisiä

Euroopan talouskasvun heräämisen odotetaan kasvattavan myös vanerin kulutuksen markkinaa. UPM:n vaneriliiketoiminnan johtajan Mika Sillanpään mukaan on varauduttava siihen, että kun Euroopan talouskasvu lähtee liikkeelle, vanerimarkkina kasvaa nykyistä kasvua enemmän. UPM Plywoodin tuotannosta yli 90 prosenttia menee vientiin.

- Kun uudisrakentaminen on seisonut kauan, sen liikkeelle lähtö merkitsee myös vanerinkulutuksen kasvua markkinoilla. Meidän loppukäyttöalueiden kannalta Eurooppa on heräämässä. Se näkyy esimerkiksi Espanjassa, jossa on synkkien vuosien jälkeen meneillään talouden uusi alku. Myös Iso-Britanniassa menee jo nyt hyvin, Saksassa kohtalaisesti, mutta Ranskan nousu vielä odottaa, arvioi Sillanpää.

- Vaikka rakentamisen volyymit ovat olleet koko Euroopassa alhaiset, emme ole vanerinkäytössä niin riippuvaisia uudisrakentamisesta kuin sahatavara. Korjausrakentamista tehdään koko ajan ja se on pitänyt vanerin liikkeessä.

Sillanpää muistuttaa, että rakentamisen eurooppalaisesta taantumasta huolimatta, UPM:n vaneriliiketoiminta on pystynyt kasvattamaan vientiään. - Myönteinen kasvu on perustunut laadukkaisiin tuotteisiin, toimitusvarmuutta korostavaan palveluun ja vaativien loppukäyttökohteiden asiakkaisiin, jotka arvostavat palvelua ja laatua. Suomi ei pärjää vanerituotannossa halvimman loppukäytön tuotteissa, vaan koko puutuoteteollisuuden tulee erikoistua laatuun ja palveluun. 

Menestystä kalliimman hintaluokan tuotteissa

UPM:n vaneriliiketoiminnassa on kolme pääloppukäyttöaluetta: rakentaminen, kuljetusvälineiden lattiat ja LNG-tankkerit. Lisäksi vaneria tuotetaan huonekaluteollisuuden, sisustamisen ja parkettirakentamisen tarpeisiin. - Yhteistä näille loppukäyttökohteille on se, että niissä käytetään korkealaatuista, kalliimman hintaluokan vaneria. Meidän ei kannata työvoima-, raaka-aine- ja kuljetuskustannuksista johtuen kilpailla halvemman loppukäytön kohteissa ja tuotteissa, tiivistää Sillanpää.

Vanerimarkkinoilla voidaan tunnistaa laatuun ja loppukäyttökohteeseen perustuvat low-, mid- ja high-end -tuotteet. UPM ei toimi lainkaan alimman laadun tuotteissa, jonkun verran keskitasossa ja keskittyy erityisesti laadukkaisiin lopputuotteisiin. - Me keskitymme valittuihin kolmeen loppukäyttöalueeseen, haluamme lisätä ymmärrystä niistä ja pärjätä parhaiten. Teemme asiakastutkimuksia kaksi kertaa vuodessa ja niiden perusteella tarvittaessa parannamme toimintaamme, kuvailee Sillanpää. 

Rakentaminen on suurin vanerin loppukäytön alue. Sillanpään mukaan vaneriliiketoiminta on asemoinut itsensä rakennusteollisuuden materiaalituottajaksi, jolla ei ole intressiä mennä liian pitkälle asiakkaiden loppukäytön tontille. - Kun toimimme jakeluketjujen kautta, olemme vapaita myymään kaikille valitsemillemme tukkureille. Vanerin käytön ja menekin kannalta meille ei ole suurta merkitystä, rakennetaanko perinteisesti vai puusta. Vanerilla on käyttökohteensa esimerkiksi betonirakentamisen valumuoteissa.

Rakentamisen vanerituotteet myydään standardituotteina jakeluketjuun ja erikoistuotteet teollisille loppukäyttäjille kuten rekkojen perävaunujen valmistajille. - Meidän asiakkaina ovat Euroopan suurimmat alan valmistajat. Kuljetusalue on kasvuala, johon uskotaan vahvasti vaikka nyt yleinen talouden vaikea aika Euroopassa näkyy kaikessa rakentamisessa. Rakentamisen jälkeen toiseksi suurin loppukäyttökohde on rekkojen lattiat ja sen jälkeen LNG-tankkerit.

Kuljetusalalla vahvat kasvun odotukset

LNG-nestekaasutankkereiden rakentaminen on UPM:lle vakaa ja vahva liiketoiminta- alue, jonka menestys perustuu erityisesti koivuvanerin eristeominaisuuteen erittäin korkeissa kylmän olosuhteissa. Tankkerissa on kaasun kuljetusvaiheessa 163 astetta kylmää, missä koivuvanerin on todettu säilyttävän lujuutensa hyvin.
- LNG-tankkerit ovat suuria ja niiden rakentamiseen tarvitaan isoja volyymeita. Yhteen tankkeriin menee yhdestä kolmeen tuhatta kuutiota vaneria eristysteknologiasta riippuen. Tämä on kasvussa oleva business, jonka tulevaisuus näyttää hyvältä, tiivistää Sillanpää.

Ekologisten arvojen kasvu rakentamisessa näkyy myös vanerimarkkinassa. Vaneri perustuu uusiutuvaan materiaaliin ja se on merkittävästi kevyempää kuin teräs. - Nimenomaan kuljetusteollisuuden tarpeissa tällä keveydellä on suuri merkitys. Kun suurilla markkinoilla Euroopassa, Yhdysvalloissa ja Kiinassa käytetään edelleen paljon terästä kuljetusteollisuudessa, meillä on vielä paljon kasvun potentiaalia, sanoo Sillanpää.

Selluinvestoinnit lisäävät raaka-aineen tarjontaa

Sillanpää arvioi raaka-aineen tarjonnan kasvavan uusien sellutehdasinvestointien myötä. - Kun kokonaispuutavaran kysyntä kasvaa, mekaanisen metsäteollisuuden tarvitsemaa puuta tulee markkinoille sellutuotannon kasvun ohella myös enemmän. Kun me ostamme tukista sen kalleimman osan, tämän pitäisi olla hyvä uutinen myös metsänomistajille.

Suomella on Sillanpään mukaan hyvä maine puutuoteteollisuuden toimittajana ja viejänä. - Me käytämme jalostuksessa sertifioitua puuta eikä meillä ole tuotannossa eettisiä ongelmia. Ongelmana on se, että emme saa tällä hetkellä tarpeeksi FSC-sertifioitua havupuun raaka-ainetta kotimaasta. Jos tukkukauppiaat haluavat FSC-sertifioitua tuotetta, sitä on toimitettava eikä tarjota jotain muuta.

Pääosa Suomen metsänomistajista ja metsistä on PEFC-sertifiointijärjestelmän piirissä, jota ei markkinoilla tunneta ja tunnusteta yhtä laajasti kuin FSC-järjestelmää. - Meidän kannalta olisi toivottavaa, että Suomessa metsänomistajat hakeutuisivat myös tämän toisen järjestelmän piiriin, sanoo Sillanpää.
 
Vaneriteollisuus investoi - mutta ei Suomeen

Viron Otepään vaneriteollisuuteen toteutetaan uusi reilun 40 miljoonan euron investointi, jonka seurauksena tehtaan kapasiteetti kaksinkertaistuu. - Vaikka meillä on vahva usko vaneriteollisuuden tulevaisuuteen, Suomeen ei nykyisillä työehdoilla ole näköpiirissä uusia suuria laajennusinvestointeja, sanoo Sillanpää.

Sillanpää muistuttaa, että suomalaista vaneriteollisuutta on jouduttu saneeraamaan kovalla kädellä lähes koko 2000-luvun ajan. - Pienimpiä toimijoita on jopa ajautunut konkurssiin kilpailukyvyn loppuessa kesken. Tämä siitäkin huolimatta, että Suomessa valmistetaan pitkälle jalostettuja ja keskimääräistä kalliimpia erikoistuotteita, joilla on asiakkaiden keskuudessa hyvä maine, kirjoitti Sillanpää 11.5 Talouselämässä.

- Halusin aloittaa keskustelun työajoista, joissa me häviämme kilpailijamaihin nähden koko ajan, sanoo Sillanpää. Vaneriteollisuuden tulos ei koskaan ole ollut näin hyvä, kun Venäjän ja Viron tehtaat tekevät tulosta. Vaikka hinnat ovat nousseet ja tehokkuus kasvanut, ei Suomeen kannata tehdä muita kuin tehokkuus- ja kunnossapitoinvestointeja.

- Suomalaisissa työehtosopimuksissa elävät sitkeästi monet menneen maailman sopimusehdot. Osa ehdoista jäykistää yritysten toimintaa ja tekee kysynnän vaihteluun ja asiakkaiden muuttuviin tarpeisiin reagoimisesta vaikeaa. Keskeytymättömään kolmivuorotyöhön liittyvät ylimääräiset työvoimakustannukset taas rapauttavat yritysten kansainvälistä kilpailukykyä ja rasittavat taloudellisesti koko yhteiskuntaa. Tästä johtuen yksikään suomalainen koivuvaneritehdas ei pysty nykyään hyödyntämään täyttä potentiaaliaan, sanoo Sillanpää.

Lisätiedot: Mika Sillanpää, 020 415 113, mika.sillanpaa@upm.com

Artikkelipalvelu Markku Laukkanen

 
UPM Plywoodin liikevaihto vuonna 2014 oli 440 miljoonaa euroa, mikä on noin 4 prosenttia UPM:n koko liikevaihdosta. Vaneriliiketoiminnan henkilöstömäärä on 2400, joista 1500 suomessa. Suomessa on 6 vaneritehdasta ja 1 viilutehdas; lisäksi vaneritehtaat Venäjällä ja Virossa. Pääkonttori sijaitsee Lahdessa ja 11 myyntitoimistoa 10 eri maassa.

UPM Plywood valmistaa korkealaatuisia WISA®-vanereita ja -viiluja pääasiassa rakentamiseen ja kuljetusvälineteollisuuteen sekä UPM Grada®-lämpömuovattavaa puulevyä huonekaluihin ja valmistavaan teollisuuteen.