Olet täällä

Tahto ratkaisee

Finanssihallinto-oikeuden professorin (emer.) Kai Kaliman mukaan jo nykyinen hankintalaki antaa kunnille mahdollisuuden vaatia puun käyttöä tilaamansa kohteen rakennusmateriaaliksi. - Tätä ei juurikaan tiedetä ja siksi kohteita ei ole uskallettu vaatia rakennettavaksi puurakenteisina. Kunnan hankintayksiköllä on nykylain mukaan yksiselitteinen oikeus määrätä, että tietty rakennus rakennetaan puusta. Tahto ratkaisee, tiivistää Kalima.

Meneillään olevan hankintalain uudistuksen tarkoituksena on laventaa kuntien ja valtion mahdollisuuksia kilpailuttaa hankintojaan eri kriteerein. Tämä koskee myös rakentamista. Terveysvaikutukset, paikallinen työllisyys ja ympäristönäkökohdat voivat painaa hankinnoissa jatkossa nykyistä enemmän.

- Oikeudellisesti tarkasteltuna keskeistä on, että puu mainitaan kohteen määrittelyssä eikä hankkeen laatuvaatimuksissa. Hankkijan pitää määritellä hankinnan kohteeksi puurakenteisena toteutettava rakennus. Tähän hankkijalla on oikeus, huomauttaa julkisiin hankintoihin liittyviä oikeuskäytäntöjä selvittänyt Kalima.

Kaliman mukaan mikäli kohteen toteuttamismateriaalia ei ole ilmoitettu, voi seurauksena olla loputon kyseenalaistaminen ja valituskierre. - Jos puurakentamisvaatimus sisällytetään kriteeristöön, se voi johtaa pitkiin oikeudenkäynteihin ja kiireisten ja tärkeiden hankkeiden viipymiseen. Kun hanke alusta alkaen määritetään puuhankkeeksi, tämä mahdollisuus jää pois.

- Valintakriteerien läpinäkyvyys ja oikeudenmukaisuus voidaan aina kyseenalaistaa, mutta ei tilaajan tahtoa saada haluamansa rakennus.  Tällaista menettelyä on noudatettu mm. Pudasjärven hirsipäiväkotihankkeessa ja tulos on hyvin onnistunut, muistuttaa Kalima.

Pudasjärven hirsikampus on laajuudeltaan maailmanlaajuisestikin merkittävä kokonaisuus. Viime vuonna alueelle valmistui kokonaan hirsirakenteinen päiväkoti. Seuraavaksi alueelle toteutetaan yli 10 000 neliömetrin laajuinen hirsirakenteinen koulu.

Valintakriteereiden sijaan huomio hankkeen määrittelyyn

Uuden hankintalain on tarkoitus avata kunnille lisää mahdollisuuksia ottaa esimerkiksi ympäristökriteerit, paikallisuus ja terveellisyys huomioon hankintakriteereissään. - Silloin kun hankkija ei erityisesti halua tai osaa edistää puun käyttöä, ovat suoritusperustaiset valintakriteerit paikallaan. Tällöin eri vaihtoehdot kilpailevat samoista lähtökohdista, mutta menettelyyn liittyy riski kriteerien kyseenalaistamisesta, tulkitsee Kalima.

 - Valintakriteereihin luottaminen on hankkeen tilaajalle se vaikeampi tie. Suositeltavin vaihtoehto on määritellä hanke puurakenteiseksi ja kilpailuttaa se sellaisena. Vaihtoehtoisia tarjouksia ei tällöin hyväksytä.

Puun käyttö on alkanut kiinnostaa kunnissa yhä enemmän vanhoissa rakennuksissa olevien jatkuvien sisäilmaongelmien vuoksi. Myös eduskunnan tarkastusvaliokunta on kiinnittänyt huomiota asiaan.  Sen arvion mukaan kosteus- ja homevauriot ovat lisääntyneet etenkin kouluissa, päiväkodeissa ja hoitolaitoksissa.

Lisätietoja: Kai Kalima, 044 3043791 ja 09 698 61 47, kalima@saunalahti.fi

Artikkelipalvelu Markku Laukkanen


Tausta: Finanssihallinto-oikeuden professori (emer.), OTT Kai Kalimalla on yli 30 vuoden laaja-alainen kokemus oikeudellisesta palvelutoiminnasta sekä yliopiston opettajana ja asiantuntijana toimimisesta julkisoikeuden eri osa-alueilla. Vuodesta 1995 lähtien Kalima on erikoistunut julkisiin hankintoihin ja sitä koskevaan konsultointiin ja päätöksentekoon. Kalima on toiminut päätoimisena konsulttina usein julkisten rakennushankkeiden kilpailutuksen järjestämisessä ja julkaissut julkista hankintatointa koskevia käsikirjoja.