Olet täällä

Skaalan Punkari: Nyt on hyvä aika vähentää rakennusten peruskorjausvelkaa

Skaala Ikkunat ja Ovet Oy:n toimitusjohtaja Jari Punkari kannustaa taloyhtiöitä toteuttamaan rakennusten peruskorjaushankkeita nyt rakentamisen matalasuhdanteessa, kun tarjolla on työvoimaa ja energiatehokkaita rakentamisen ratkaisuja. Skaala Ikkunat ja Ovet Oy:n toimitusjohtaja Jari Punkari kannustaa taloyhtiöitä toteuttamaan rakennusten peruskorjaushankkeita nyt rakentamisen matalasuhdanteessa, kun tarjolla on työvoimaa ja energiatehokkaita rakentamisen ratkaisuja.  

Korjausrakentamisella voidaan parantaa erityisesti peruskorjausiässä olevien rakennusten energiatehokkuutta. - Olemme sitoutuneet EU-direktiivin myötä lähes nollaenergiatasoiseen rakentamiseen, mutta käytännössä teot ovat jääneet puoli tiehen, muistuttaa Punkari.

- Meillä on korjausrakentamiseen teknisesti käyttökelpoiset ja säästöjä tuovat rakentamisen ratkaisut olemassa. Korjausrakentaminen parantaa rakennusten ominaisuuksia ja energiatehokkuutta ja taloyhtiöt säästävät, kun kiinteistöjen hukkalämmitys vähenee.

Kiinteistöjen käyttämästä energiasta viidennes vuotaa ikkunoiden läpi, kolmasosa menee lämpimän veden mukana, yksi kolmannes tuuletetaan ilmanvaihtoon ja loput haihtuu seinien ja pohjien läpi. - Tässä on valtava säästöjen potentiaali, painottaa Punkari. Varsinkin ikkunaremontin toteuttamisen kansantaloudelliset vaikutukset tulisi tunnistaa. Me voimme maksaa asumisen energiankulutuksesta vähemmän, parantaa työllisyyttä ja asua paremmissa oloissa.

Korjausrakentamisella merkittäviä energiansäästöjä

Asuntoministeri Pia Viitanen on nimennyt vanhojen kerrostalojen peruskorjauksen ja energiatehokkuuden parantamisen lähivuosien asuntopolitiikan suureksi haasteeksi. Suomessa arvioidaan olevan yli puoli miljoonaa energiatehokkuuden parantamista ja peruskorjausta vailla olevaa 1960-1970 -luvuilla rakennettua betonikerrostaloasuntoa.

Punkari muistuttaa, että kansantaloudellisesti nimenomaan korjausrakentamisessa on enemmän voitettavaa kuin uudisrakentamisessa. - Kun EU:n direktiivin tavoite on pienentää kiinteistöjen lämmityskuluja 20 prosenttia vuoteen 2020 mennessä, saamme sen toteutuessa 400 miljoonan euron säästön joka vuosi.

Valtion myöntämien peruskorjausten avustukset ovat suhdanneluontoisia ja niillä halutaan tukea rakennusalan työllisyyttä nimenomaan korjausrakentamisessa. Tavoitteena on saada kymmenen prosentin avustuksella liikkeelle vuokratalojen, asunto-osakeyhtiöiden ja asumisoikeusasuntojen peruskorjaushankkeita yli miljardin euron edestä. Avustukset kohdentuvat Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus ARA: n päätöksillä etupäässä asuintalojen peruskorjauksiin, kuten julkisivujen, ikkunoiden, parvekkeiden ja hissien rakentamiseen.

Punkari pitää valtiovallan korjausrakentamiseen osoittamia avustuksia perusteltuina ja uskoo niiden kannustavan energiatehokkuutta parantaviin korjaushankkeisiin. - Valtiovallan etu on tukea korjausrakentamisessa energiaa säästäviä kohteita, koska tukieurot palautuvat takaisin parempana työllisyytenä, verotuloina ja energiansäästönä. Samalla viranomaiset auttavat ja ohjaavat ihmisiä ymmärtämään järkevän investoinnin hyödyt tulevaisuuden kannalta. Kerrostaloissa, missä on suurin korjausvelka, pitäisi voida käyttää kotitalousvähennystä omakotitalon tapaan peruskorjauksen toteuttamiseen, jotta asumismuoto ei asettaisi suomalaisia eriarvoiseen asemaan.

Vanhojen lähiötalojen korjaustarve on suuri kaikkialla. Kasvukeskuksissa kiinteistöt kuitenkin ovat arvostetumpia, mikä tekee niiden osittaisestakin korjaamisesta taloudellisesti houkuttelevaa. Energiasaneeraus ei ole missään tuhlausta, vaan se on säästöjä tuova hyvä investointi. Parhaimmillaan se lisää kiinteistön arvoa.

Peruskorjaus on pitkäaikainen investointi, joka toteutetaan usein vaiheittain. Laukaisevana tekijänä korjaamiseen on tavallisimmin osien huono kunto, ei niinkään energiatehokkuus. Korjaamisen yhteydessä energiatehokkuutta on kuitenkin helppo parantaa. Joissain tapauksissa taloihin vaihdetaan vain ikkunat, joissain korjataan myös ulkoseinät. Kaikilla toimilla on vaikutusta energiatehokkuuteen ja niihin kannattaa Punkarin mukaan kiinnittää huomiota.

Ikkunoiden uusimisella parempi sisäilma

Sisäilman laatu on puhuttanut rakennusalaa ja sen asiakkaita laajasti viime aikoina. Energiatehokkuuden parantamisen ohella uusilla ikkunoilla voidaan tehostaa ilmanvaihdon korvausilman saantia, mikä parantaa sisäilman laatua.

- Ikkunoiden teknologiassa on tapahtunut iso muutos. Uusissa ikkunoissa ikkunan karmin saranapuolelle voidaan asentaa ilmanvaihtolaite, joka kerää pois tuuletettavasta lämpimästä sisäilmasta energian talteen. Ikkunat eristävät yhtä aikaa auringonvaloa ja estävät lämmön hukkaa. Ikkunoiden mahdollisuudet ovat moninkertaistuneet, kun näiden säästöjä ja tehokkuutta tuovien ominaisuuksien lisäksi ikkunat ovat myös sisustuselementtejä, kuvailee Punkari.

Vanhojen ikkunoiden korjausta Punkari ei pidä enää kannattavana, koska uuden ikkunateknologian mahdollisuudet tuovat niin ylivertaisia hyötyjä nimenomaan niiden toimivuudessa auringon suojana, äänieristeenä, energiatehokkuudessa sekä käyttöturvallisuudessa ja -mukavuudessa

Punkarin mielestä toimialan on osattava markkinoida ikkunateollisuuden uudet mahdollisuudet ja perustella ikkunaremontin hyödyt. - Korjausrakentamiseen on tullut käyttöön puurakenteiset TES-elementit, joihin ikkunat on integroitu sisään valmiiksi. Julkisivuihin on tullut myös lämpöä talteen ottavat järjestelmät.

- Nykyaikainen ikkuna on huipputuote, jonka avulla asunnoissa päästään nykyisten energiatehokkuusvaatimusten alle. Puu on tuotu nyt takaisin ulkopuitteeseen sääverhona toimivan alumiinin alle, koska lisäämällä puun käyttöä ikkunoissa olemme voineet parantaa energiatehokkuutta. Ikkunan heikoin lenkki on pokarakenne, johon liimapuun käytön lisääminen on tuonut energiatehokkaan ratkaisun.

- Komposiitista on tullut muotisana ja se on saatu kuulostamaan ekologiseksi materiaaliksi, vaikka se on mielestäni lähinnä ongelmajäte. Puu on luonnonmateriaali, jonka ominaisuudet ikkunateollisuudessa ovat ylivoimaisia komposiittiin nähden. Puu on uusiutuvaa ja kierrätettävää ja sopii vihreiden ja ekologisten arvojen kasvuun myös rakennusteollisuudessa.

 

Artikkelipalvelu Markku Laukkanen

Lisätietoja: Jari Punkari, 0400 610 475, jari.punkari@skaala.com