Olet täällä

Sinnemäki: Helsingissä tahtotila puurakentamisen edistämiseen

Apulaiskaupunginjohtaja Anni Sinnemäki haluaa Helsingin olevan puurakentamisen edelläkävijä Suomessa niin erityishankkeissa kuin kerrostalorakentamisessakin. Rakentamisesta vastaava Sinnemäki on tyytyväinen Korkeimman Hallinto-Oikeuden keväällä antamaan päätökseen, jonka mukaan kunnilla on oikeus kaavoittaa puutaloalueita.

– Olen todella ylpeä siitä, että kaupunki kävi sen kaavavalitukseen perustuneen oikeusprossin läpi ja sen myötä raivasimme kunnille oikeuden mainita puurakentaminen kaavamääräyksissä. Honkasuon päätös tarjoaa esimerkin nyt kaikille kunnille ottaa tämä mahdollisuus käyttöön niin halutessaan, sanoo Sinnemäki.

Sinnemäki muistuttaa, että kaupunki on ollut ensimmäisissä puukerrostalohankkeissa mukana jo 1990-luvulla. - Uusin Eskolantien puukerrostaloalue on todella onnistunut. Talot ovat arkkitehtonisesti ja esteettisesti kauniita ja kaupunkikuvallisesti onnistuneita. Alueella on hyvä tunnelma ja uudet rakennukset istuvat vanhaan rakennuskantaan hyvin, kuvailee Sinnemäki.

Helsinki on vuosien varrella toteuttanut Asuntotuotantotoimiston ATT:n johdolla useita kerrostalohankkeita, ollut mukana puurakentamisen kannalta merkittävissä kohteissa kuten Nuuksion Haltia-keskuksessa sekä Kampin kappelin ja Musiikkitalon rakentamisessa. Nyt kaupungissa on käynnistymässä uusia merkittäviä puurakentamisen hankkeita kuten Keskustakirjasto, Jätkäsaaren Woodcity, mahdollisesti Guggenheim-museo sekä Honkasuon puukaupunginosan rakentaminen.

Vaikka Jätkäsaaren Woodcityn rakentaminen on käynnistynytkin hitaasti, sitä viedään Sinnemäen mukaan eteenpäin aikataulutetusti ja reippaassa tahdissa. - Paraatipaikalle rakentaminen edellyttää näyttöä kotimaisesta puurakentamisen osaamisesta. Puurakentamisesta ei saa tulla kuvaa, että se olisi jollain tavoin hitaampaa tai epävarmempaa, vaan että puurakentaminen on samanlaista arkipäivää kuin muukin rakentaminen. Toivottavasti teollisuus hyödyntää aikaisemmista rakentamisen hankkeista saatuja kokemuksia näissä vaativissa kohteissa.

Sinnemäki on tyytyväinen siitä, että puurakentamisen kehitystyössä on löydetty ratkaisuja vaikeissakin olosuhteissa rakentamiseen kuten kuivaketjun toteuttamiseen teollisena valmistuksena. – Toivottavasti suomalainen puutuoteteollisuus osaa käyttää hyväkseen myös muualla saatuja kokemuksia, jotka kirittävät teollisuutta kehitystyössä edelleen eteenpäin.

Puurakentamisen ratkaisuja korjausrakentamiseen

Sinnemäki pitää tärkeänä, että Helsinkiin syntyy tyyliltään ja arkkitehtuuriltaan erilaisia alueita kuten rakentamisen kohteena olevat Kalasatama ja Jätkäsaari. Matalahkojen, tiiviiden alueiden rakentamisessa puulla voisi tulevaisuudessa olla vahva rooli. - Tässä on innovaatioiden ja imagon noston paikka kaikelle rakentamiselle. Asuntotuotantotoimiston hankkeissa puulla on ehdottomasti keskeinen asema kuitenkin niin, että vuokrakerrostalo ei ole ilman muuta puutalo. Puuta tulee käyttää niin omistuspohjaisessa Hitas-tuotannossa kuin vuokrakäyttöön tarkoitetussa rakentamisessa.

Asuntotuotantotoimistolla on Sinnemäen mukaan ollut rakentamisessa oikea asenne, kun ennakolta ei ole mitään suljettu pois vaan on selvitetty eri vaihtoehtojen mahdollisuudet. – Esteitä rakentamiselle voidaan tehdä mistä vaan. Onnistuneet hankkeet perustuvat yleensä siihen, että on tahtotila tehdä uudellakin tavalla. Meille puun käyttö rakentamisessa on myös imagotekijä.

Sinnemäki muistuttaa että tulevaisuudessa kaupungin omistamassa vuokra-asuntokannassa on edessä suuri peruskorjaustarve, jonka merkitys taloudellisesti on vuosi vuodelta suurempi. – Peruskorjaushaaste on volyymiltään valtavan suuri asia ja sen tarve keskittyy pääkaupunkiseudulle.

Sinnemäki toivoo teollisuudelta ratkaisuja ja komponentteja niin korjausrakentamiseen kuin lisäkerrosten täydennysrakentamiseenkin. - Kun julkisella puolella on tehty töitä puurakentamisen edellytysten puolesta ja sen edistämiseksi, on lupa odottaa myös teollisuudelta toimivia, kilpailukykyisiä ratkaisuja. Puurakentamisen on oltava normaalirakentamista eikä vain erityishankkeita, muistuttaa Sinnemäki.

Elinkaariajattelu tulee vahvemmin rakentamiseen

Helsingin kaupungilla on Sinnemäen mukaan pitkä perinne energiatehokkaan rakentamisen edistäjänä. Tämä näkyy muun muassa siinä, kun kaupunki on asettanut energiatehokkuudessa lainsäädäntöä kovempia kriteerejä. – Rakentamisessa tulee ottaa elinkaariajattelu voimakkaammin huomioon. Nyt odotankin uusia innovaatioita rakentamisen ratkaisuista, joissa pitkäaikaiskestävyys, materiaalitehokkuus ja kierrätettävyys otetaan nykyistä paremmin huomioon ja voidaan osoittaa että niitä todella käytetään.

Sinnemäki toivoo nykyhallituksen uudistavan rakentamisen säädöksiä siten, että niissä ei ole piiloesteitä jotka asettavat puun heikompaan asemaan rakentamisessa. - Myös rakentamiskohteiden kilpailutuksessa tulee kohdella kaikkia materiaaleja samalla tavoin, huomauttaa Sinnemäki.

Sinnemäki on huolissaan rakentamisen laadusta, kosteus- ja homeongelmista, joihin on Helsingissäkin kyllästytty. – Tämä on erityisen suuri kysymys päiväkoti- ja koulumaailmassa. Suomessa tulisi nyt kehittää valmistusta siihen suuntaan, että rakentamisen kuivaketju on kunnossa. Jos puutuoteteollisuus kykenee osoittamaan tähän toimivia ratkaisuja, se on hyvä tapa edistää julkista puurakentamista.

Artikkelipalvelu Markku Laukkanen

Lisätietoja: Anni Sinnemäki, 09-310 36011, anni.sinnemaki@hel.fi