Olet täällä

Reposen Mika Airaksela kaipaa lisää puuosatoimittajia rakentamiseen

Reponen Oy rakentaa parhaillaan Helsingin Honkasuolle neljää puukerrostaloa ja kahta rivitaloa, joihin tulee yhteensä 116 vuokra- ja omistusoikeusasuntoa. Vierumäelle ja Vantaan Kivistöön puukerrostalot aiemmin rakentanut yhtiön toimitusjohtaja Mika Airaksela kaipaa lisää puuosatoimittajia ja sen myötä markkinaehtoisuutta puurakentamiseen. - Ongelmaksi on muodostunut osaavien puuosatoimittajien vähäisyys. Kun pyydämme tarjoukset valmiiden kuvien pohjalta, toimittajilla tulee tarjousvaiheessa rimakauhu eikä vaihtoehtoja lopulta jää käteen kovinkaan montaa.

-Kun betonipuolella on kymmeniä elementtien ja ontelolaattojen toimittajia, on puupuolella vain muutama. Ei siitä synny kilpailua ja markkinalähtöistä toimintaa, muistuttaa Airaksela. On hyvä, että nyt on puutuoteteollisuuteen tulossa uusia valmistajia, joiden toivon tulevan myös laajamittaiseen kerrostalorakentamiseen. Puurakentamiseen tarvitaan uusia toimijoita, koska me olemme aika yksin kokonaistoimijoina markkinoilla.

Puurakentaminen on siirtymässä Airakselan mielestä yhä selkeämmin kohti puutuoteosien esivalmistusta ja työmaalla tapahtuvaa asentamista. – Kun puuosatoimittajien rakennuspään hallinta ja liiketoimintaosaaminen ovat heikkoa, meidän ammattitaitoa tarvitaan rakentamisen kokonaisuuden hallintaan tontin hankinnasta asunnon myyntiin. Rakentamisen tehokkuus tulee teollisesta esivalmistuksesta, osaavasta asentamisesta ja rakentamisen kokonaisuuden hallinnasta.

Puurakentamisen kasvu tarvitsee hankkeita ja suunnitteluosaamista

Airakselan mielestä puurakentamisen kasvu tarvitsee puuosatoimittajien lisäksi myös suunnitteluosaamista lisää. - Me haluamme olla mukana suunnittelusta alkaen, koska tiettyyn puurakentamisen järjestelmään sitoutuminen on otettava huomioon suunnittelussa. Emme halua jättää suunnittelua tuoteosatoimittajien vastuulle.

-Tämä on vähän muna-kana ongelma. Kun ei ole kohteita, ei synny suunnitteluosaamista. Me tarvitaan lisää kohteita, joiden toteuttaminen lisää osaamispääomaa. On hyvä muistaa, että teoreettinen pätevyys ei riitä, vaan todellinen pätevyys tulee käytännön hankkeista, huomauttaa Airaksela.

-Puu on hyvä materiaali, jonka kilpailukyky on parantunut hanke hankkeelta. Siksi me tarvitsemme uusia hankkeita siten, että aina kun yksi kohde valmistuu, pääsemme uuden kohteen pariin hyödyntämään aiemmista kohteista saatuja kokemuksia suunnittelussa ja rakentamisessa.

Honkasuon kohteen rakennusten puurakenteiset seinäelementit, välipohjat, parvekeratkaisut ja portaikot tulevat asennusvalmiina työmaalle. - Jokainen talo on oppimisprosessi. Talo talolta pystymme kehittämään järjestelmän toimivuutta ja puristamaan parempaa kilpailukykyä, sanoo Airaksela.

Seuraavassa puurakentamisen kohteessa Helsingin Kuninkaantammessa Rakennusliike Reponen rakentaa kaksi samanlaista kohdetta, toisen puurakenteisena ja toisen perinteisenä betonielementtiratkaisuna. - Haluamme näin vertailla käytännössä puu- ja betonirakentamisen käytänteitä ja todellisia kustannuksia.

Airakselan mukaan yhtiöllä on valmiutta kovanrahan tuotantoon myös puurakentamisessa, jos kohteille löytyy tuotantoon soveltuvia tontteja. - Asiakaskunnassa on selvästi tilausta ja tarvetta myös kovan rahan tuotannolle, koska puukerrostalossa kiinnostaa sen ekologinen mielikuva.

Täydennysrakentamisella nopeasti lisää asuntoja

Airaksela toivoo lisää puurakentamisen kohteita erityisesti pääkaupunkiseudulle, jossa on akuutti tarve uudis- ja korjausrakentamiselle. Mitä enemmän kohteita syntyy, sitä enemmän tulee kilpailua myös rakentamiseen. Kateus ja menestys ovat hyviä motivoijia ja kannustumia Suomessa, huomauttaa Airaksela.

Kun rakentamisen painopiste tulee lähivuosikymmeninä olemaan pääkaupunkiseudulla, Airaksela lisäisi uudisrakentamisen rinnalla myös vanhan rakennuskannan täydennysrakentamisen määrää. - Esimerkiksi radan varrella on useita kaupunginosia, joissa rakennuskannan valtaosa on 2-3 kerroksisia taloja. Näihin voitaisiin keveillä puuratkaisuilla helposti tehdä kaksi, kolme lisäkerrosta ja samalla uusia tiensä päässä olevat katot ja rakentaa hissit. Kun tämä rakennuskanta sijaitsee valmiin infrastruktuurin ja liikenteen äärellä, on suurta tuhlausta olla tehostamatta rakentamista näillä alueilla.

Airaksela muistuttaa, että jos pääkaupunkiseudulla todella haluttaisiin ratkoa asunto-ongelmaa ja tuottaa kohtuuhintaista tuotantoa, se on mahdollista. – Honkasuon kohde syntyy ARA-rahoituksen, siis runsaan 3000 euron neliöhinnan puitteissa. Kun kaupunki osoittaa vuokratontin ja ulkopysäköinti riittää, kykenemme puurakentamisessa ARA-rahoituksen raameihin.

Puurakentamisen esteitä purettava edelleen

Airaksela kiittelee Helsingin ja Vantaan rakennusvalvontaa, jotka ovat olleet vahvasti mukana rakennushankkeissa ratkomassa puukerrostalorakentamisen ongelmia ja poistamassa tulkinnoillaan päällekkäisiä määräyksiä niin pitkälle kuin mahdollista.

-Viime kesänä Vantaan Kivistöön valmistuneen asuntomessutalon jälkeen puun käyttöä on Honkasuon kohteessa voitu lisätä parvekkeissa ja portaikoissa, jotka on rakennettu kotimaisesta CLT-massiivipuulevystä. Vaikka parvekkeet jäävät puulle, ei niitä tarvitse koteloida kipsilevyllä.

Kerrostalon julkisivu on puuta, joka on ensimmäisessä kerroksessa suojattu palosuojamaalilla. Palomääräysten vahvaa vaikutusta puun käyttöön kuvaa se, että parvekeseinien kotelointipakko tulisi heti voimaan, jos parvekkeet lasitettaisiin. - Vaikka kyse on massiivipuusta, jolla on erittäin hidas hiiltymisaika, parvekkeellakin on automaattinen sammutusjärjestelmä. Valitettavasti sisätiloissa puiset rakenneosat tulee edelleen peittää ja silti sprinklata. Tässä suhteessa palomääräyksiä tulisi nopeasti keventää.

Artikkelipalvelu Markku Laukkanen
Lisätietoja: Mika Airaksela, 0500 703113, mika.airaksela@rklreponen.com