Olet täällä

Rehn: Puurakentamisen kilpailukyky tärkeä biotalouden kannalta

Elinkeinoministeri Olli Rehnin mukaan hallitus edistää puun käyttöä rakentamisessa osana biotalouden ja puhtaiden ratkaisujen strategista tavoitetta. - Nyt on tärkeää jatkaa teollisen puurakentamisen kehittämistä ja edelleen parantaa puun kilpailukykyä rakennusmateriaalina osana Suomen biotalouden kehittämistä. Osaaminen ja harjaantuminen lisääntyvät parhaiten konkreettisten puurakentamiskohteiden kautta. Tämä koskee niin puukerrostaloja, julkisia puurakennuksia, puuhalleja kuin puusiltojakin. Tähän tarvitaan edelleen valtiovallan, puutuoteyritysten ja rakennuttajien hyvän yhteistyön jatkamista.

Suomen biotalouden arvo on tällä hetkellä noin 64 miljardia euroa, josta puutuotealan osuus on noin neljännes. - Puutuoteala on keskeinen osa biotaloutta, painottaa Rehn. Kansantalouden kannalta on erittäin tärkeää, että puuta jalostetaan mahdollisimman korkealle ja puutuotealan kilpailukyky on kunnossa. Puutuotteet edustavat usein korkeinta mahdollista jalostusastetta mekaanisen puunjalostuksen arvoketjussa.
 
Hallitus purkaa puurakentamisen esteitä

 
Rehn katsoo, että päättyvällä hallituskaudella Metsäalan strategisella MSO-ohjelmalla ja valtakunnallisella puurakentamisohjelmalla saavutettiin hyviä tuloksia kuten puukerrostalorakentamisen käynnistyminen ja saaminen kasvu-uralle. - Kiinnostus puurakentamista kohtaan on lisääntynyt erityisesti kuntapäättäjien ja kaavoittajien keskuudessa.
 
- Suomessa puun käytön lisäämisen suurimmat kasvumahdollisuudet ovat kerrostalojen uudisrakentamisessa, lähiökerrostalojen julkisivujen energiakorjauksissa ja lisäkerrosten rakentamisessa, hallimaisissa rakennuksissa, puusilloissa sekä piha- ja ympäristörakentamisessa, luettelee Rehn.
 
Rehn muistuttaa, että hallitus on sitoutunut purkamaan ne rakentamismääräykset, mitkä estävät puun käyttöä rakentamisessa. - Lisäksi on tärkeää, että rakentamissäädöksiin liittyviä tulkintakirjavuuksia poistetaan. Lähtökohtaisesti säädökset tulisi perustua toiminnallisiin vaatimuksiin ja niiden tulisi olla niin selkeästi kirjoitettu, ettei tulkintakirjavuuksia rakennusvalvonta- ja paloviranomaisten keskuudessa pääse syntymään.

Valtion ja kuntien esimerkillä on keskeinen rooli puurakentamisen edistämisessä

Puukerrostalorakentamisen kasvun takana on kuntien kasvanut kiinnostus uusiutuvan, vähähiilisen puun käyttöön rakentamisessa. Rehn näkee kunnilla olevan jatkossakin keskeisen roolin puurakentamisen ja muun biotalouden kehittämisessä. - Yhteistyötä kuntien ja valtion välillä tulee edelleen kehittää biotalouden kehittymisen kiihdyttämiseksi. Valtio ja kunnat voivat omalla esimerkillään näyttää tietä puurakentamisen edistämisessä toimimalla puurakentamiskohteiden kaavoittajina, tilaajina tai rakennuttajina. Uuden hankintalain myötä tähän tulee olemaan entistä suuremmat ja monipuolisemmat mahdollisuudet.
 
Rehn painottaa, että teollisen puurakentamisen kehittäminen lisää vaihtoehtoja ja kilpailua. - Kun kilpailu lisääntyy, tehokkuus paranee ja kaikki toimijat alkavat kehittää tuotteitaan ja palveluitaan.

- Hallitusohjelman yhtenä kärkihankkeena on puun käytön monipuolistaminen ja lisääminen. Puurakentamisen avulla voidaan tuoda myös uutta tarjontaa ja kilpailua kerrostalorakentamiseen. Puurakentamisen kilpailukykytekijöinä nähdään mm. kotimainen ja uusiutuva raaka-aine ja rakentamisen nopeus. Korvaamalla uusiutumattomia materiaaleja uusiutuvilla voidaan merkittävästi pienentää hiilijalanjälkeämme, huomauttaa Rehn.
 
Tavoitteena puutuotealan kansainvälistyminen ja vienti
 
Julkisen toimin tulee Rehnin mukaan luoda edellytyksiä puutuotealan innovaatioille ja uusien tuotteiden kehittämiselle, koska samalla saadaan aikaan myönteisiä ilmastovaikutuksia ja voidaan turvata metsäbiotalouden raaka-ainehuolto. - Tärkeää on myös helpottaa puutuotealan yritysten kansainvälistymistä ja vientiä. Siksi TEM käynnisti keväällä puutuotteiden Kiinan viennin lisäämiseen tähtäävän kasvuohjelman yhdessä Finpron ja alan yritysten kanssa.
 
-Tätä ohjelmaa laajentamalla myös jalostettavien puutuotteiden viennin edistämiseen voidaan varmasti auttaa puutuoteyrityksiä kasvamaan vientimarkkinoilla. Nyt olisi tärkeää saada yritykset aktiivisesti mukaan ohjelmaan. Tärkeää on myös, että puurakentamisen osaamista edelleen lisätään ja koulutusta jatketaan yhteistyössä alan työelämän ja oppilaitosten kanssa.
 
Tutkimus- ja kehitystoiminta on tuonut uusia innovaatioita, joita yritykset tuotteistavat ja kaupallistavat. Puurakentamisen läpimurron mahdollistivat yritysten markkinoille tuomat uudenlaiset teolliset rakentamisjärjestelmät, jotka parantavat rakennusalan tuottavuutta ja laatua.

- Vaikka hallitus on Suomen taloustilanteesta johtuen joutunut supistamaan joiltakin osin julkista T&K-rahoitusta, niin suuntaamalla rahoitusta entistä selkeämmin biotalouteen voidaan puunkäyttöä monipuolistaa uusilla investoinneilla erityisesti pk-sektorille.
 
Puurakentamisen kasvulla myönteisiä työllisyysvaikutuksia 
 
TEM:n teettämien selvitysten mukaan puurakentamisella voidaan synnyttää merkittävästi uusia työpaikkoja varsinkin arvoketjun alkupäähän metsätalouteen ja puunhankintaan. Myös PTT:n tutkimukset osoittavat julkisen puurakentamisen lisäävän uusia työpaikkoja koko rakentamisen tuotantoketjuun kuten metsätalouteen, rakentamiseen ja rakennuspuusepänteollisuuteen.
 
- Nostamalla puurakentamisen jalostusastetta uusia työpaikkoja syntyy myös teollisuuteen. Kotimaan markkina on rajallinen, mutta meidän pitää vahvistaa puutuotteiden ja erilaisten rakentamisen ratkaisujen vientiä, koska jokainen ulkomaankaupan euro tulee tarpeeseen. Puurakentaminen lisää työpaikkoja nettomääräisesti, koska käytetään kotimaista raaka-ainetta.
 
Puurakentamisen ilmastovaikutuksista käytävään keskusteluun Rehn muistuttaa, että kasvaessaan yksi kuutiometri puuta sitoo itseensä tonnin ilman hiilidioksidia ja samalla fotosynteesissä vapautuu 700 kiloa happea ilmakehään. - Kasvavat metsät toimivat hiilinieluina ja kaikki puutuotteet hiilivarastoina. Puurakentamisella voidaan pienentää rakentamisen hiilijalanjälkeä. Kaikki toimet, joilla yhtä aikaa voidaan parantaa kilpailukykyä, energiatehokkuutta ja vientiä sekä pienentää hiilijalanjälkemme ovat tärkeitä ja tavoiteltavia. 
 

Artikkelipalvelu Markku Laukkanen
Lisätietoja: Erityisavustaja Markku Rajala, 050 386 9228, markku.rajala@tem.fi