Olet täällä

Puurakentamisen äänenä ministeriössä

Metsäteollisuustuotteiden markkinointia opiskellut metsänhoitaja Petri Heino, 50 v, on tehnyt töitä puun parissa koko työuransa. Riihimäeltä kotoisin oleva pikkukaupungin poika löysi metsän ja puun omakseen Paloheimo Oy:n metsäosastolta, minkä jälkeen uraan mahtuu opiskelijavaihtovuosi Yhdysvalloissa, sahatavaran myyntiä, puurakentamisen menekinedistämistä Puuinfossa ja Wood Focuksessa, edunvalvontaa Metsäteollisuus ry:ssä, asiantuntijamatkoja Euroopassa ja Pohjois-Amerikassa sekä neljän vuoden pesti Kymenlaakson ammattikorkeakoulun puurakentamisen hankkeissa. Elokuun alusta alkaen Heino on toiminut ympäristöministeriössä puurakentamisen ohjelmapäällikkönä.

– Tämä ympäristöministeriön puuapostolin pesti tuli kreivin aikaan. Uskon, että ammatillisesti kokemuksestani ja verkostoistani on jotain annettavaa. Puurakentamisen toimiala ja sen toimijat ovat tuttuja suunnittelijoista valmistavaan teollisuuteen sekä tutkimus-kehitystoiminnasta oppilaitoksiin.

Heinon mukaan Suomi ei ole puurakentamisen määrässä jäljessä Keski-Eurooppaa, mutta innovaatioissa on paljon opittavaa ja tekemistä. – Jotenkin on jarru päällä, vaikka meillä olisi mahdollisuus ottaa puurakentamisessa kunnon loikka, kun perusosaaminen on hyvällä tasolla.

Ohjelmapäällikkönä Heinon tehtävänä on puurakentamisen edistäminen osana hallituksen kärkihanketta sekä teollisen puurakentamisen osaamisen ja kehittämisen edistäminen. – Uudet materiaalit, teolliset ratkaisut ja teollinen esivalmistus ovat nostaneet puurakentamisen aivan uudelle tasolle 1990-luvun loppupuolen ensimmäisistä hankkeista lähtien.

Tämän kehityksen jatkumiseen Heino haluaa olla puhaltamassa liekkiä kaksi ja puolivuotisen ”puuromoottori” pestinsä aikana. Vaikka puun käytössä asuntorakentamisessa ja rakentamisen ratkaisuissa on tapahtunut edistystä paljon, laajamittainen teollinen asuntorakentaminen etsii silti vielä itseään.

Puurakentamisessa valtava potentiaali

Puun käyttöä rakentamisessa vauhdittavat Heinon mukaan rakentamisen tuottavuuden ja laadun parantamisen vaatimukset, vähähiiliseen rakentamiseen siirtyminen, puurakennusten terveysvaikutusten merkityksen kasvu sekä puun jalostusarvon kasvuun tähtäävät toimet.

– Näen puurakentamisen valtavan potentiaalin ja puhun siitä, muistuttaa Heino. Olen puurakentamisen äänenä ja lobbarina valtion hallintoon sekä yhteiskuntaan päin. On kehitettävä rakentamisen säädöksiä, luotava kannustimia ja myönteistä ilmapiiriä puurakentamista kohtaan. Meillä on edelleen puun käytössä asennekapeikkoja, jotka näkyvät pidättäytymisessä vanhoissa rakentamisen toimintamalleissa.

Näitä psykologisia esteitä ei Heinon mielestä ylitetä millään tietoon ja tutkimukseen perustuvalla informaatio-ohjauksella, vaan vaikuttamiseen on löydettävä uusia keinoja puurakentamisen uskottavuuden ja luottamuksen vahvistamiseksi. – Parasta vaikuttamista ovat hyvät onnistuneet puurakentamisen kohteet, joita tarvitaan koko ajan lisää.

Heino vakuuttaa, että koerakentamisen aika on ohi. – Teolliset järjestelmät laajamittaiseen kerrostalorakentamiseen ja täydennysrakentamiseen ovat olemassa. Nyt on aika tavoitella puun vahvempaa asemaa kaupunkirakentamisessa, osaamisen vahvistamista uusien elinkaarihankkeiden kautta sekä kansainvälistä kilpailukykyä suunnittelussa, tuotannossa ja rakentamisen järjestelmissä. Heino uskoo Pohjoismaiden tarjoavan markkinan kustannustehokkaille ratkaisuille.

Tavoitteena palomääräysten uusiminen ja koulutuksen lisääminen

Heino uudistaisi palomääräyksiä siten, että massiivipuupintoja voisi jättää sisätiloissa esiin, kun rakennuksessa on sprinklaus. Tämän ohella puurakentamista edistäisi puualan koulutuksen lisääminen ja julkinen puurakentaminen osana ilmastopolitiikkaa.

Euroopan käytännöistä Heino nostaa suomalaiseen keskusteluun Ruotsin mallin, jossa tutkimus ja rakentamisen liiketoiminta ovat löytäneet toisensa esimerkillisellä tavalla ja toisaalta julkinen sektori on ottanut puurakentamisen omakseen asuntotuotannossa.

– Sveitsissä taas rakennusosien tuotantoprosessin hallinta suunnittelusta tuotantoon merkitsee koko rakentamisen ketjuun virheettömyyttä, tarkkuutta ja korkeaa laatua. Puuarkkitehtuurin me osaamme Suomessa, jossa laadun ja estetiikan merkitys tehokkuuden rinnalla on taas kasvussa.

– Koen että minut on otettu ministeriössä hyvin vastaan. Olen tyytyväinen edessä olevaan työrupeamaan, jos pestin päättyessä, vuoden 2018 lopussa, yleishyödyllisten rakennuttajien asuntotuotannossa puulla on nykyistä merkittävästi suurempi osuus kuin nyt.

Lisätietoja: Petri Heino, puh. 050 594 9923, petri.heino@ym.fi


Artikkelipalvelu Markku Lauukkanen