Olet täällä

Pudasjärven kaupunki suosii julkisessa rakentamisessa puuta

Pudasjärven kaupunginvaltuusto on tehnyt yksimielisen periaatepäätöksen suosia kaikessa julkisessa rakentamisessa puurakentamista. Kaupunginjohtaja Tomi Timosen mukaan poliittinen tahtotila löytyi metsäsektorin suuresta merkityksestä seutukunnalla. - Halusimme varmistaa ison metsäsektorin, puunjalostuksen ja rakentamisen tarjoamia satoja teollisia työpaikkoja. Puurakentaminen jättää merkittäviä rahavirtoja alueelle kantohintatulojen, kuljetusten, jatkojalostuksen ja rakentamisen muodossa. Siksi oli helppo sitoutua puurakentamisen edistämiseen.

Timonen korostaa, että kaikissa kunnissa, missä puu on tullut julkiseen rakentamiseen, on löydetty yksituumainen poliittinen tahtotila puurakentamisen edistämiseen. - Emme tietysti rakenna puusta millä hinnalla ja ehdoilla tahansa, vaan sen täytyy olla kilpailukykyinen ja toimiva vaihtoehto siellä, missä se on mahdollista.

- Pudasjärvelle hirsi- ja puurakentaminen on tietoisesti valittu imago- ja bränditekijä. Olemme tehneet laaja-alaisesti määrätietoista työtä puurakentamisen edistämisessä ja aiomme sillä tiellä jatkaa, koska näemme siinä paljon mahdollisuuksia, uskoo Timonen. Pudasjärvi toimii tässä asiassa edelläkävijänä ja suunnan näyttäjänä.

Hirsirakentamisen pääkaupunki

Pudasjärvellä on kokemusta julkisesta puurakentamisesta jo valmistuneen päiväkodin, liike- ja majoitusrakennusten ja parhaillaan rakenteilla olevan hirsikoulukampuksen osalta. Lisäksi toteutukseen on tulossa hirsinen 54–paikkainen tehostetun palveluasumisen hoivakoti ikäihmisille. Erityisryhmien käyttöön ryhdytään rakentamaan kolmea hirsirakenteista rivitaloa tämän vuoden aikana.

- Hirsikoulukampuksen valmistuttua meillä on Pudasjärvellä maailman suurin hirsinen koulu, maailman suurin hirsinen päiväkoti ja maailman suurin hirsitalotehdas, hehkuttaa Timonen. Hyvällä syyllä voi sanoa, että olemme hirsi- ja puurakentamisen pääkaupunki Suomessa. Puurakentamisen mahdollisuudet julkisessa rakentamisessa ovat suurelta osin vielä hyödyntämättä.

Timonen muistuttaa, että hirsikoulukampuksen elinkaarimallin mukainen toteuttamis- ja rahoitustapa voi jatkossa toimia yhä useamman julkisen rakennushankkeen pohjana. - Erityisen tärkeää on kehittää myös puurakennuksien seinien sisällä tapahtuvaa toimintaa siten, että tuetaan vahvalla kokonaisnäkemyksellä puurakentamisen mahdollisuuksia nousta uudeksi entistä vahvemmaksi rakennusvaihtoehdoksi.

Tavoitteena maailmanluokan puurakentamisen osaamiskeskittymä

Timonen viittaa kokemuksiinsa muun muassa maailmankuuluun puurakentamisen alueeseen Itävallan Voralbergiin, jossa rakennetaan ensi sijassa puusta aina kun se on mahdollista. - Kun paikalliset tekevät, ei kehdata tehdä huonoa, kun se on siinä silmissä koko ajan. Meilläkin koulukampuksen kaikki toimijat ovat sitoutuneet olemaan 25 vuotta sen jälkihoidossa mukana ja varmistamassa sen kokonaisuuden toimivuutta

Pudasjärvi tunnetaan erityisesti julkisista hirsirakennuksista, mikä näkyy myös suurena kuntarakentajien ja rahoittajien kiinnostuksena tutustua kaupungin rakennuskohteisiin ja kokemuksiin. – Meillä käy jatkuvasti vieraita kotimaasta ja ulkomailta. Suomi ei ole puurakentamisen edelläkävijä, vaan olemme jääneet perässähiihtäjiksi varsinkin suhteessa metsävarojen tarjoamiin mahdollisuuksiin, arvioi Timonen. 

- Uskon, että monissa kunnissa on tahtotila puurakentamiseen, mutta ei ole tietoa puurakentamisen käytännön hankkeista. Meiltä kysytään yksityiskohtaisia hankintaan liittyviä asioita. Nyt tarvitaan tietoa ja rohkaisua kuntapäättäjille, rahoittajille ja viranomaisille, jotka empivät puuhankkeisiin ryhtymistä, muistuttaa Timonen.

Pudasjärven kaupunki on esittänyt, että puurakentamisen tukeminen ja monipuolistaminen tulee Pohjois-Pohjanmaan maakunnan strategiseksi tavoitteeksi. – Tavoitteena on, että puurakentaminen nousee nykyistä merkittävämmäksi vaihtoehdoksi suurimittakaavaisessa kerrostalo-, matkailu-, julkis- ja teollisuusrakennuksissa sekä lähiökerrostalojen julkisivujen energiakorjauksissa ja täydennysrakentamisessa, tiivistää Timonen.

Timonen on tyytyväinen KHO:n antamaan päätökseen, mikä mahdollistaa kunnille ottaa kantaa myös rakentamisen materiaaleihin ja turvaa kunnille vahvan roolin vaikuttaa rakentamiseen kaavapäätöksillä ja tontinluovutusehdoilla. Timosen mukaan Pudasjärvellä halutaan edistää puurakentamisen tutkimus- ja kehitystoimintaa kokonaisvaltaisesti. – Haluaisimme ohjelmalliseen työhön mukaan yliopiston, suunnittelijoita ja arkkitehtejä, valmistavaa teollisuutta, rakennuttajia ja rakentajia. Tavoitteemme on saada kuntaan puurakentamisen arvoketjun eri osaajia ja rakentaa tänne maailmanluokan osaamiskeskittymä.

- Olemme omissa puurakentamisen hankkeissamme oppineet, että arkkitehti- ja rakennesuunnittelupuolella on paljon osaamattomuutta. Suuri haaste on siinä, että on osaamista tuoda talotekniikka, sen edellyttämät detaljit ja läpiviennit hirsirakentamiseen. Tätä osaamista tarvitaan lisää.

Puurakentaminen tarvitsee normitalkoita
 
Pudasjärven kaupunki on ollut aktiivinen valtakunnallisessa rakentamisen ja kaavoituksen normien purkuun tähtäävässä kuntasektorin kokeiluhankkeessa. - Perkaamme keinoja millä teemme kaavoituksesta ja rakentamisesta kevyemmin hallittavan ja järkevämmän kokonaisuuden. Samalla katsotaan valtakunnan tason normien sekä maakunnallisen kuten ELY-tason ja kuntien päätöksenteon rajapintoja, että olisiko siellä kevennettävää, selventää Timonen.

Timonen pitää nykyistä sääntelytilannetta rakentajien kannalta hyvin sekavana ja tulevat kiristykset uhkaavat johtaa tilanteeseen, jossa Suomen ilmasto-olosuhteisiin sopiva järkevä rakentaminen ei ole enää taloudellisesti tai muutenkaan mahdollista. - Rakentamisen energiatehokkuusvaatimuksia tulisi yksinkertaistaa siten, että kannustetaan energiatehokkaaseen, ekologiseen ja rakennuksen koko elinkaarta koskevaan energiatehokkuustarkasteluun.

- Kävimme hirsirakentamisen energiatehokkuuden kriteereiden suhteen paljon keskusteluja ympäristöministeriön kanssa ja yritimme painottaa, että tämän päivän massiivihirttä ei tarvitse enää lisäeristää. Tarvittavat energiatehokkuusvaatimukset voidaan saavuttaa muilla keinoin. Ympäristöministeriössä on ollut selvästi yli-innokkuutta EU-direktiiveistä johtuvien kansallisten energiatehokkuussäädösten toimeenpanossa.

Timosen mukaan tavoitteena on turvata hirsi- ja muu puurakentaminen myös tulevaisuudessa, kun nollaenergiasäädökset tulevat lähivuosina rakentamisessa voimaan. – Tavoitteemme on tietysti se, että kouluja ja päiväkoteja voidaan rakentaa edelleen hirrestä ilman että kansallisilla määräyksillä niitä estetään.

Timonen ehdottaa toimivaksi ratkaisuksi uusiin rakennusmääräyksiin rakennustarvikkeiden ympäristöselosteiden käyttöönottoa, joilla osoitettaisiin rakennuksen energia- ja resurssitehokkuus. - Vapaaehtoisenakin ympäristöseloste ohjaisi energiatehokkaaseen ja vähähiiliseen rakentamiseen, mikä antaisi mahdollisuuden kehittää vaihtoehtoisia ratkaisuja aidosti terveelliseen, energiatehokkaaseen, vähäpäästöiseen ja resurssitehokkaaseen rakentamiseen. 

- Palomääräykset rankaisevat erityisesti puupintoja julkisessa rakentamisessa. Tässä suhteessa puurakentaminen lähtee Suomessa takamatkalta moneen muuhun maahan verrattuna. Erityisesti massiivisen hirren ja muun massiivipuun syttymisherkkyysluokittelu samaan kategoriaan kuin esimerkiksi ohut paneelipinta ei pohjaudu todellisuuteen, muistuttaa Timonen.  

Timonen uskoo, että rakentamisen normien purun myötä on mahdollisuus saada puurakentaminen kasvuun. - Tämmöisissä pikkukunnissa yhteinen tahtotila eri virkamiesten ja viranomaisten kanssa löytyy nopsaan, mutta toista on suuremmissa kaupungeissa, joissa virkamieskunnan asenteet ovat yleensä puurakentamista kohtaan epäileviä.

Artikkelipalvelu Markku Laukkanen
Lisätietoja: Tomi Timonen, 050 454 8230, tomi.timonen@pudasjarvi.fi

Kuva: Juha Nyman


Tomi Timonen esittelee Pudasjärven hirsikampusta kesäkuussa kansainvälisessä Forum Wood Building Nordic 2016 -konferenssissa Espoossa. Tutustu tapahtumaan ja ilmoittaudu mukaan: http://forum-woodnordic.com/