Olet täällä

Osaaminen ja uudet tuotteet kantavat satavuotiasta perheyritystä eteenpäin

Tuskin Koskisen Oy:n toiminnan kenttäsirkkelitoiminnalla aloittanut Kalle Koskinen arvasi, että sata vuotta myöhemmin yhtiön sahatuotteista jalostetaan Aallon klassikkojakkaroita, tuulivoimaloiden siipiä, vanerituotteita veneisiin, soittimiin ja ajoneuvoihin sekä rakennetaan puutuoteosia pien- ja kerrostaloihin.

Koskisen sahayritys rakennettiin vuonna 1906 Kärkölän Järvelään rautatien varteen, johon ei ollut vesiyhteyttä. Tänä päivänä rautateiden merkitys tuotteiden kuljetuksen kannalta on vähäinen, kun pääosa tuotteiden kuljetuksista tapahtuu maanteitse, mutta raakapuun ja henkilöstön kannalta rautateillä on edelleen suuri merkitys.

- Kyllä sillä on iso merkitys, että saamme sisarusten kanssa jatkaa kolmannessa polvessa perheyrityksen historiaa ja työtä, sanoo perheyritystä johtava Koskisen Oy:n toimitusjohtaja Markku Koskinen. Me annamme perheyritykselle kasvot eri tavoin kuin suurissa pörssiyhtiöissä, joissa tuotteet ja toiminta eivät henkilöidy. Jos suuruudessa hävitään, niin perheyrityksissä on paljon hyötyä siitä, että voi omistajana kohdata asiakkaan.

- Kun tähän yritykseen on saanut kasvaa pienestä pitäen, ymmärtää miten erilaiset bisneslogiikat esimerkiksi vanerintuotannossa ja rakentamisessa on. Joka päivä täytyy voida toimia eri lohkoissa sahalta myyntiin asti, kuvailee Koskinen.

Koskinen näkee perheyritykseen liittyvän vastuun yli tuhannesta työntekijästä ja tehdaspaikkakuntien kehityksestä. - Kun suku on ollut näillä kulmilla isän puolelta 1500-luvulta alkaen ja yhtiö toiminnassa yli sata vuotta, sitä miettii joka päivä, miten minun ja seuraavat sukupolvet kykenevät saamansa vastuun kantamaan.

Tuotannossa vaneria, lastulevyä ja valmistaloja

Koskisen Oy on tänä päivänä puutuoteteollisuuden integraatti, joka tuottaa sahatavaran, lastulevyn, monipuolisten vanerituotteiden ja rakentamisen puutuoteosien lisäksi haketta omaan ja lähiseudun energialaitoksiin. Yhtiö aloitti sahatuotteiden ohella vanerituotannon 1960-luvulla ja lastulevytuotannon 1970-luvulla. 1990-luku oli vahvaa kasvun aikaa, kun Koskisen osti Hirvensalmella toimineen koivutuotteita jalostavan Vilkon Oy:n ja Herrala-talojen valmistalotuotannon. Koskisen Oy oli ensimmäinen läntinen perheyhtiö, joka aloitti koivutukin sahauslinjan Venäjällä Vologdan läänissä vuonna 2007.

- Herralan oston myötä isä Kalevi Koskinen pääsi talonrakentamiseen ja rakennusten suunnitteluun, mihin hänellä oli ollut aina vahva lukkarinrakkaus, kertoo Markku Koskinen. Yhtiö aloitti 80-luvun lopulla kattoristikkojen valmistuksen ja talovalmistuksen precut-menetelmällä, joka tuotiin Pohjois-Amerikasta Suomeen. Siinä ymmärrettiin standardisoitujen esivalmistettujen rakennuskomponenttien merkitys rakentamisen nopeuden ja kilpailukyvyn kannalta.

Standardisoitu esivalmistus kytkettiin talotehtaan toimintaan, missä se toimi hyvin. Herralan myötä yhtiö tuli rakentamiseen ja oli mukana ensimmäisissä 90-luvun puukerrostalohankkeissa Porvoossa ja Viikissä. - Tuolloin kustannuspuoli ei ollut hallinnassa, koska alan osaaminen kerrostalorakentamisesta ei ollut riittävää ja palomääräykset olivat esteenä teolliselle rakentamiselle. Vasta palomääräysten uusimisen myötä saatiin tilaa laajamittaiselle puurakentamiselle.

Palomääräysten uusimista tulee Koskisen mielestä jatkaa, koska edelleen säädökset suosivat perinteistä betonirakentamista, jolta ei edellytetä sprinklausta. - Palohan ei syty runkorakenteista, vaan yksi verho voi aiheuttaa tappavan savun. Todellisuudessa insinööripuun kuten liimapuun ja CLT-levyjen hiiltymisnopeus on hitain verrattuna kaikkiin muihin materiaaleihin palotilanteessa. Puutuoteteollisuudella on paljon töitä, että nämä puun ominaisuudet saadaan sekä säädöksissä että mielikuvatasolla kuntoon, huomauttaa Koskinen.

Suomalainen puunjalostuksen tarina

Koskisen konserni on satavuotias perheyhtiö, jolla on suuri suomalainen tarina metsänjalostuksen ja puutuoteteollisuuden kehityksestä vuosisadan aikana. Matka kenttäsirkkelistä tämän päivän tuhat ihmistä työllistäväksi moderniksi, monipuoliseksi, puutuoteteollisuuden innovatiiviseksi jatkojalostajaksi ja kansainväliseksi puualan toimijaksi on ollut pitkä ja aika ajoin kivinenkin, mutta menestyksekäs.

Nyt puutuoteteollisuuden tuotteiden ekologisuutta korostava yhtiö joutui myrskyn silmään 1976 sahapalon aiheuttaman ympäristövahingon seurauksena. Nyt Koskinen näkee tuolloin massiivista julkisuutta saaneen ympäristövahingon luoneen pohjan yhtiön uudelle alulle.

- Ekologiset teemat tulevat vahvasti rakentamiseen osin säädösten uudistamisen ja osin arvostusten muuttumisen kautta. Esimerkiksi soijapohjaisten liimojen käyttö lisääntyy, kun puulevyjen käyttö sisustusmateriaaleina kasvaa. Myös liimattujen insinööripuutuotteiden määrä kasvaa ja korvaa varsinkin naulattujen ja osin ruuvattujenkin tuotteiden käytön.

Koskisen mukaan ilmastomuutoskeskustelu tuo rakentamisenkin uuteen valoon, koska ison toimialan on vastattava myös päästöhaasteeseen. - Me voimme lisätä puun käyttöä rakentamisessa ja sitoa hiiltä laadukkaaseen puurakentamiseen.

Koskinen ihmettelee EU:ssa syntynyttä ongelmaa, joka asettaa luonnonsuojelijat vastakkain niiden kanssa jotka ovat huolissaan ilmastomuutoksesta. Jos EU:n biomassakriteerit säädetään sellaisiksi, että ne estävät metsien järkevät hakkuut ja käytön, olemme hakoteillä. Puu on järkevää käyttää hiiltä sitovalla tavalla ja hakkuiden jälkeen istuttaa uutta.

Teollinen puurakentaminen haastaa perinteisen rakentamisen

Koskinen uskoo, että puurakentamisen osuus voi kasvaa laajamittaisessa uudis- ja täydennysrakentamisessa, jossa puuelementit korvaavat yhtä useammin betonielementit. - Kehitämme ammattitaitoamme ja valmiuksiamme tuottaa teollisen rakentamisen tuotteita. Olemme rakentamisen tuote-osavalmistaja, rakennusliikkeeksi emme ryhdy, jotta rakentamisen vastuut säilyvät selkeinä. Siirrymme pidemmälle teolliseen valmistukseen, jonka myötä rakentamisen arvo kasvaa rakentamisen arvoketjun alkupäässä.

Herralan tehtaan suurelementtilinjoilla valmistetaan katto-, lattia- ja seinäelementtejä, jotka kuljetetaan suojattuna rakennuspaikalle. - Se on turvallista rakentamista, kun voimme välttää kosteusongelmat ja turvata kuivarakentamisen ketjun tehtaalta valmiiksi taloksi. Teollinen puurakentaminen haastaa nyt tosissaan perinteistä rakentamista teollisen rakentamisen ratkaisuilla.

Puurakentaminen tarvitsee lisää koulutettuja osaajia

Koskinen pitää perheyritysten ja suuryritysten yhteistyötä metsäsektorilla tärkeänä Suomessa, koska suurten metsäyhtiöiden ratkaisut vaikuttavat kaikin tavoin koko toimialaan. Koskinen pitää hyvänä sitä, että ne ovat auranneet omalla tuotekehityksellään markkinoita puurakentamisen uudelle tulemiselle ja tehneet tilaa myös pienemmille puuosatoimittajille ja muillekin toimijoille rakentamisen arvoketjussa. - Ilman tätä kehitystyötä puurakentamisen tuotteille ei olisi sellaista kysyntää ja näköalaa kuin tänä päivänä on.

- Varsinaisten rakentamisen tuotteiden lisäksi me tarvitsemme kehitystyötä rakentamisen prosesseissa, missä nopeus on yhä ratkaisevampaa saatavien kustannussäästöjen takia. Meidän on lunastettava lupauksemme nopeudesta, laadusta, kilpailukyvystä ja logistiikan toimivuudesta.

Koskinen uskoo puurakentamisen kilpailukyvyn löytyvän vakioiduista elementeistä, joihin on talotekniikka, ikkunat, ovet ja parvekkeet asennettu valmiiksi. - Haasteena on kehittää teollisen valmistuksen prosesseja ja logistiikkaa ja se, että suomalaiset asiakkaat ovat tottuneet räätälöimään valmistaloja, vaikka ne ovat kalliita toteuttaa.

Suomessa markkinan koko hidastaa Koskisen mielestä puualan tuotekehitystä verrattuna esimerkiksi Saksan moninkertaiseen markkinaan. Konsernilla on myyntikonttorit yhdeksässä Euroopan maassa sekä Kiinassa ja Venäjällä. - En usko elementtien vientimahdollisuuksiin Keski-Eurooppaan muutoin kuin hirsirakentamisen osalta. Suomalainen puurakentamiseen erikoistunut talotehdas voi etabloitua ulkomaille vain siten, että valmistus tapahtuu paikalla kohdemaassa, jonne viemme osaamista.

Suurena kehityshaasteena Koskinen näkee puurakentamisen rakennesuunnittelun ja rakentamisen osaamisvajeen. - Alalla ei ole tarjolla riittävästi vaativien rakenteiden pätevyyden omaavia suunnittelijoita. On tärkeää, että osaajia koulutetaan lisää. Meidän osaamisvajeemme tulee siitä, että keskitymme liikaa teoreettiseen biotuotepuuhasteluun yliopistotason opetuksessa ja olemme ajaneet alas alemman tason käytännöllistä puualan opetusta, joka tuotti osaajia teollisuudelle, huomauttaa puuinsinööriksi opiskellut Koskinen. Tutkimukseen tähtäävää yliopistotason opetusta tarvitaan, mutta sen rinnalla tulee olla käytännönläheisempää opetusta.

Toimialan kannalta hyvänä koulutusesimerkkinä Koskinen mainitsee Keski-Euroopassa vallalla olevan käytännön, joka tuottaa koulutettuja ammattilaisia teollisuuden todellisiin tarpeisiin. - Esimerkiksi Rosenheimin ammattikorkeakoulu Saksassa tuottaa valmiita puuinsinöörejä, jotka voivat aloittaa työt tuotannossa tai myynnissä heti tai ryhtyä itsenäisiksi yrittäjiksi. 

Artikkelipalvelu Markku Laukkanen
Lisätietoja: Markku Koskinen, 040 553 4297, markku.koskinen@koskinen.com


Koskisen Oy tuottaa vaneria, sahatavaraa ja sen jalosteita, koivutuotteita, lastulevyä, puurakentamisen ratkaisuja sekä biopolttoaineita. 45 % konsernin 247 miljoonan euron liikevaihdosta tulee kotimaan myynnistä. Konserni työllistää yli tuhat henkilöä. Tuotantoa on Järvelässä, Vierumäellä ja Hirvensalmella sekä koivusaha Sheksnassa Venäjällä.

Nykyisin perheyrityksen puunjalostustoimintaa kehittää kolmas sukupolvi, Kari Koskinen, Eva Wathén ja Markku Koskinen. Kari Koskinen on emoyhtiö Koskitukki Oy:n hallituksen varapuheenjohtaja ja vastaa Venäjän toimintojen kehittämisestä. Eva Wathén toimii hallituksen jäsenenä ja konsernin brändi- ja vastuullisuusjohtajana. Markku Koskinen on hallitusjäsenyytensä lisäksi Koskisen Oy:n toimitusjohtaja.