Olet täällä

Kontiotuote parantaa tuottavuutta suunnittelulla ja automaatiolla

Suomen suurin hirsitalovalmistaja Kontiotuote Oy parantaa tuottavuuttaan investoimalla suunnitteluun ja teollisen tuotannon automaatioon. Yhtiöllä on oma arkkitehti- ja rakennesuunnitteluosasto, jossa työskentelee yhtä paljon henkilökuntaa kuin varsinaisessa tuotannossa.

- Käytämme teollista internetiä, jossa suunnittelu ohjaa tuotantoa. Jo nyt näemme suunnittelun vahvistamiseen tehtyjen investointien parantaneen tuottavuutta, sanoo Kontiotuote Oy:n toimitusjohtaja Jalo Poijula.

Poijula käyttää esimerkkinä Pudasjärven mittavaa hirsirakenteista kouluhanketta, jossa kaikki rakennesuunnitelmat ajettiin yhteen. – Sen ansiosta pystyimme ensimmäisen kerran tekemään tehtaalla kaikki LVI-ja sähköasennusten edellyttämät läpiviennit sen sijaan että ne olisi tehty paikan päällä. Tämä onnistuminen suunnittelussa säästi valtavasti aikaa ja vei teollista valmistusta entistä pidemmälle. Koska tämän päivän rakentamisen työ tehdään suunnittelupöydällä ja tehtaalla, suunnitteluun kannattaa myös taloudellisesti panostaa, muistuttaa Poijula.

Kontiotuotteen strategiassa on kirjaus, jonka mukaan teemme turvallisia ja terveellisiä taloja uusinta teknologiaa hyödyntäen. -Tämä on pitänyt minut koneinsinöörinä hereillä ja vireänä. Olemme havainneet että kukin työvaihe kannattaa ensin katsoa perinteisen käsin tekemisen kautta ja siirtää siitä oppia tuottavuutta parantavaan robottitekniikkaan. Olemme sitoutunet vahvasti uusiin tuottavuutta parantaviin investointeihin.

Poijula rohkaisee kuntia puurakentamiseen

Poijula näkee puurakentamisen merkityksen maakunnille ja aluetalouksille erittäin suurena. Esimerkiksi Pudasjärven 20 miljoonaa euroa maksavan hirsirakenteisen koulurakennuksen työpalkoista merkittävä osa jää kuntaan, puun hankinta tuottaa kantohintatuloja metsänomistajille sekä tuloja puun korjuuseen ja jalostukseen. - Puurakentaminen on omalle paikkakunnalle melkein nollasummapeliä. Meidän 50 miljoonan liikevaihdosta 75 prosenttia jää Pohjois-Suomeen palkkoina ja alihankinnan ostoina. Tällaisia investointeja on rohkaistava kaikissa kunnissa tekemään.

Poijulan mielestä yhteiskunnan tulisi julkisessa rakentamisessa käyttää puuta merkittävästi nykyistä enemmän. – Puu on kunta- ja kansantalouden kannalta kokonaisedullinen. Me voimme hyvällä arkkitehtuurilla luoda viihtyisän ympäristön ja rakentaa taloja, joissa ei ole sisäilmaongelmia.

Yhteen kuutioon jalostettua valmista massiivihirttä tarvitaan neljä kuutiota raakapuutukkia. Tehtaalle tulee joka päivä jalostettavaksi 12 rekkakuormaa tukkia. - Energiapuuta ja sellun raaka-ainetta saadaan kaksi kertaa enemmän kuin mitä me käytämme hirren valmistukseen rakennustuotteeksi, sen kuljetukseen ja huoltoon, laskee Poijula.

Esimerkkinä julkisesta rakentamisesta Poijula käyttää Ranskaa, missä 15 prosenttia julkisen rakentamisen massasta tulee olla puuta. - Ylipäätään Keski-Euroopassa on Suomea myönteisempi kehittämisen asenne puurakentamista kohtaan. Kun Suomeen tulee japanilaisia ja venäläisiä asiakkaita, emme voi näyttää heille referenssejä hirsirakentamisesta niin paljon kuin he odottavat.

Pudasjärvellä on toteutettu massiivipuuratkaisuina kaksi kunnan toimistorakennusta, hotelli, päiväkoti, Metsähallituksen toimitilat sekä rakenteilla oleva koulukeskus, johon tulee ala- ja yläaste, lukio, erityisluokat ja urheilusali. – Totta kai on ollut epäilyjä ja vastustusta, mutta nyt kaikki toimijat ovat erittäin tyytyväisiä. Olemme yrittäneet tuoda moduuliajattelua myös hirsirakentamiseen, jotta rakennusta voidaan myöhemmin kasvattaa tai muunnella eri käyttötarkoituksiin tarpeiden ja kaupunkikuvan muutosten myötä.

Pudasjärven väestöennusteen mukaan kahden vuosikymmenen jälkeen kunnassa ei tarvita enää nykyistä määrää opetustiloja. - Osa koulusta voidaankin muuttaa esimerkiksi liiketiloiksi tai vanhusten asunnoiksi, joiden tarvitsemat palvelut löytyvät kaikki saman katon alta.

Venäjän pakotteet puolittivat viennin

Hirsirakentamisen sijaan Poijula puhuu mieluummin massiivipuurakentamisesta, koska moderni tekninen lamellihirsi on syrjäyttänyt lähes täysin perinteisen veisto- ja pyöröhirren. Pyöröhirsirakennuksia viedään vielä Venäjälle esimerkiksi kirkkorakentamiseen, mutta muutoin hirsirakentamisessa niin viennissä kuin Suomessakin on siirrytty lamellirakentamiseen.

EU:n pakotteet ja ruplan heikkeneminen iskivät Kontiotuotteen Venäjän vientiin rankasti. - Asiakkaat säikähtivät, meidän tilauskanta väheni kuudella miljoonalla eurolla ja menetettiin 20 työpaikkaa. Vaikka vienti on hiipunut, emme ole tulleet tietenkään Venäjältäkään kokonaan pois.

PRT-konsernin osana toimivalla Kontiotuotteella on myyntiverkosto 29 maassa ja sen liikevaihdosta viidennes tulee viennistä. Japanin viennin laskuun vaikutti arvonlisäveron korotuksen odotuspaineet, jotka siirsivät investointipäätöksiä. Vienti Ruotsiin on kasvanut ja aivan uutena markkina-alueena yhtiö on toimittanut kuluvana vuonna hirsirakennuksia myös Iranin laskettelukeskuksiin. – Venäjän pakotteiden lisäksi rikkivero ja rahdit nostavat vientikustannuksia ja laskevat kilpailukykyä, vaikka potentiaalia vientiin on paljon.

Puurakentamisen käyttömahdollisuuksia ei tunneta

Poijula näkee massiivipuurakentamisen tulevaisuuden vahvana. -Visioni perustuu siihen, että yhteiskunnalliset trendit tukevat puurakentamista. Sen ekologisuus, uusiutuvuus ja turvallisuus tekevät siitä vahvan brändin teollisen rakentamisen markkinoille. Puurakennus sitoo hiilidioksidia lähes kaksi kertaa oman painonsa verran. Betonirakentaminen vastaavasti tuottaa sitä lisää.

- Euroopassa, erityisesti Ranskassa ja Saksassa rakentamisen materiaalin uusiutuvuus painaa paljon. Meillä Suomessa merkitsee taas enemmän turvallinen ja hyvä sisäilma sekä terveellisyys. Nyt tulee enenevässä määrin yhteydenottoja nuorilta perheiltä, jotka kysyvät voiko heidän omat talosuunnitelmat toteuttaa hirsirakennuksena.

Puurakentamisessa säästöt ja kustannustehokkuus tulevat Poijulan mukaan teollisesta esivalmistuksesta ja siitä että massiivipuuratkaisussa seinä on aina valmis. Puutuoteosien osuus esimerkiksi Pudasjärven hirsikoulussa on kymmenen prosenttia kokonaiskustannuksista mikä vastaa samaa osuutta kuin minkä betonielementit olisivat maksaneet.

Poijula näkee erääksi puurakentamisen esteeksi sen että arkkitehdit ja suunnittelijat eivät tunne massiivipuun käyttömahdollisuuksia ja soveltuvuutta julkisen rakentamisen kohteissa. -Puurakentamisen ongelma on väärissä asenteissa. Kun on totuttu rakentamaan betonista, laput silmillä tehdään sitä edelleen vaikka markkinoille tulee kilpailukykyisiä materiaaleja ja ratkaisuja. Vanhalta mukavuusalueelta ei rohjeta tulla ulos, koska uusi pelottaa, arvelee Poijula.

- Mielikuvat hirsirakentamisesta perustuvat rantasaunoihin ja vanhoihin kesämökkeihin. Massiivipuu-rakentaminen on kilpailukykyistä, se täyttää lämmöneristys-ja palomääräykset, se soveltuu arkkitehtonisesti ympäristöön eikä sen huolto ja ylläpito tuo ylimääräisiä kuluja, kuvailee Poijula.

 

Artikkelipalvelu Markku Laukkanen

Lisätietoja: Jalo Poijula, 020 770 7478, jalo.poijula@kontio.fi


Pudasjärven koulukampus esitellään Puupäivän Hirsirakentamisen seminaarissa 26.11.2015, tapahtumasivusto osoitteessa: www.puupaiva.com