Olet täällä

Kilpailukyvyn puute sahateollisuuden kasvun haasteena

Versowood Group Oy:n toimitusjohtaja Ville Kopralla on suuret odotukset uutta hallitusta kohtaan. - Nyt yrityskenttä tarvitsee uskoa vahvistavia päätöksiä, jotka johtavat jossain vaiheessa talouden elpymiseen. Vaikka pöydällä on paljon hankkeita odottamassa, rohkeus ja luottamus investointipäätösten tekoon puuttuu. Tässä suhteessa kärsitään henkistä lamaa rakentamisessa edelleen.

Kopran mukaan viime vuosina heikentynyt kilpailukyky näkyy sahateollisuuden vientimaissa. Suomessa on heikoin omakotitalojen rakentamisvuosi sotavuosien jälkeen. - Nyt tarvittaisiin puurakentamisen hankkeita lisää sekä yksityisellä että julkisella puolella.

Kopra ottaa kantaa teollisuuden kilpailukyvystä käytävään keskusteluun ja uskoo että kilpailukykyä parantavaan työajan pidennykseen on työntekijäpuolellakin sahateollisuudessa valmiutta. - Miksei sitä voisi hoitaa aikoinaan yhden ratkaisun kummiksi sorvattujen pekkaspäivien poistamisella. Myös arkipyhien sijoittaminen viikonloppujen yhteyteen tulisi nyt toteuttaa, koska sekin on vuosien varrella syntynyt valuvika joka nyt olisi korjattava, ehdottaa Kopra.

Uusia keinoja raakapuun saannin turvaamiseksi

Uuden hallituksen ohjelmassa biotalousstrategiaan on ladattu paljon odotuksia. - Kun biotalouden menestys nojaa puuhun, on selvää, että puutuoteteollisuuden toimintaedellytykset tulee turvata, huomauttaa Kopra. Nyt on onneksi pitkästä aikaa oikean suuntaista pöhinää meneillään kun Äänekosken, Varkauden ja Kuusankosken hankkeet lähtevät liikkeelle ja luovat taas uutta pohjaa toimialan kasvulle. Tämä on tärkeä uusi alku alalle, jossa on totuttu viime vuosina valojen sammutteluun.

Näköpiirissä on lähivuosina hankkeiden toteuduttua kymmenen miljoonan kuution lisäkäyttömahdollisuus metsien hyödyntämisessä. Sen seurauksena markkinoille tulee kolme-neljä miljoonaa kuutiota tukkipuuta ja pari miljoonaa kuutiota uutta sahatavaraa. - Mutta tässä täytyy olla kilpailukykyisiä jotta saamme tavaran markkinoille. Sahateollisuudelle raakapuun hinta on keskeinen tekijä, koska 70 prosenttia kustannuksista on raaka-ainekustannusta, muistuttaa Kopra. Tämä on mahdollisuus myös metsänomistajille.

Kopran mielestä sahateollisuus tarvitsee nyt kokonaispaketin, mikä tarkoittaa kustannusvarmuutta puun saantiin ja työvoimakustannuksiin sekä uudistuksia puukauppaan. - Puun liikkeelle saamiseksi passiiviset metsänomistajat täytyy saada aktiivisiksi ja on tehtävä sen mukaiset toimet. Mielestäni veropohjaa on laajennettava. Ennakkoveromallilla passiiviset saadaan liikkeelle ja toisaalta aktiivisten puun myyjien verotaakkaa voidaan laskea.

Eräänä ratkaisuna perikuntien huonosti hoidettujen metsien saamisesta aktiiviseen käyttöön Kopra mainitsee sukupolvenvaihdoksen huojennusjärjestelmän.- Jos meillä on lähes kolmannes metsänomistajista piittaamattomia metsiensä hoidosta, niin vahvoja vaikuttavia keinoja tähän tarvitaan.

Enemmän puuta julkiseen rakentamiseen

Puutuoteala tarvitsee nyt Kopran mielestä vahvaa edunvalvontaa, jotta puurakentaminen saadaan Suomessa vauhtiin ja sille tasolle millä se on esimerkiksi Ruotsissa, Norjassa ja eräissä Keski-Euroopan maissa. - Kun joka tuotteella on oma yhdistyksensä, jonkun pitää koordinoida ja luoda yksi alan viesti päättäjille. Meillä on paljon puurakentamisen kasvavia rakentamisen potentiaalisia kohteita kuten kaikki julkisen sektorin hankkeet, kerrostalo- ja siltarakentaminen. Julkisella sektorilla tulisi olla selkeästi vahvempi tahtotila käyttää puuta.

Kopra ihmettelee varsinkin betonialan julkista kampanjointia puun käyttöä vastaan kun pitäisi toimia yhteistyön puolesta. - Joka rakennuksessa tarvitaan oikeat materiaalit oikeisiin paikkoihin. Kopra mainitsee hyvänä esimerkkinä muun muassa Oslon nykytaiteen museon, jossa on käytetty terästä, lasia, betonia ja puuta taitavasti yhdessä.

Kopran mielestä viranomaiset tekevät julkisen rakentamisen kilpailutuksesta ongelman, vaikka sellaista ei todellisuudessa ole. - Kun tarjotaan puusiltaa kohteeseen, saamme vastauksen ettei voida kilpailuttaa kun ei ole toista tarjoajaa.  Miksei sitä pyydetä vaikkapa Norjasta tai Ruotsista? Puuta torjutaan elinkaarilaskelmilla ja huoltoperusteilla, vaikka elinkaarilaskennan tulisi hyödyntää puuta. Huoltovapaata materiaalia ei rakentamisessa olekaan.

Lisätietoja: Ville Kopra, 050 023 5701, ville.kopra@versowood.fi

 

Artikkelipalvelu Markku Laukkanen