Olet täällä

Julkisten hankintojen päättäjille tietoa puurakentamisen mahdollisuuksista

Johtava lakimies Juha Myllymäki johtaa Suomen Kuntaliitossa julkisten hankintojen neuvontayksikköä, jossa neuvotaan kuntia miten menetellä julkisiin hankintoihin liittyvissä kysymyksissä. Suomen Kuntaliitto ja työ- ja elinkeinoministeriö rahoittavat yksikköä. Julkisten hankintojen neuvontayksikkö toimii osana Kuntaliiton lakiyksikköä. Myllymäki on mukana myös uuden julkisia hankintoja koskevan lain valmistelutyössä. - Käymme yksittäisissä hankinnoissa esiintyviä reunaehtoja läpi. Kuntien hankinnat ovat yhteensä vuosittain 16-17 miljardin euron luokkaa. Siksi olemme panostaneet hankintaneuvontaan.

Hankintalainsäädännön lähtökohdan tulee Myllymäen mielestä olla neutraalia sekä julkisen varainkäytön kannalta luotettavaa ja tehokasta. - On tärkeää, että ostajalla on mahdollisimman laajasti erilaisia vaihtoehtoja määritellessään tilattavan tuotteen kriteereitä, sanoo Myllymäki.

- Vaikka kansallisesti halutaan edistää energiatehokasta rakentamista, sitä ei voida ottaa hankintalainsäädännön kriteeriksi suoraan. Julkisissa hankinnoissa on paljon erilaisia intressejä, koska siellä liikkuu paljon rahaa, jolla on vipuvoimaa markkinoilla. Hankintalainsäädännön tulee mahdollistaa uusien ratkaisujen tuottaminen, jota ei tule säädöksillä rajoittaa, muistuttaa Myllymäki.

Hankintakriteereihin luotettava tapa ympäristövaikutusten vertailuun

Esimerkiksi rakentamisessa kaikkien materiaalien pitää olla juridisesti samalla viivalla. Julkisissa rakentamisen hankkeissa voidaan esimerkiksi ympäristönäkökohdat ja elinkaarikustannukset asettaa Myllymäen mukaan hankintakriteereiksi, jos voidaan osoittaa luotettava tapa vertailla eri vaihtoehtojen ympäristövaikutuksia.

- Kunta voi määritellä kaavassa tai kilpailutuksessa puun käytön rakentamisen lähtökohdaksi. Puulle voidaan asettaa erilaisia kriteerejä, mutta markkinoilla olevien toimittajien tulee olla samalla viivalla, kuvailee Myllymäki. Puurakentamista voidaan suosia, mutta ei valmistajia eikä asettaa hankinnan kriteeriksi esimerkiksi materiaalin kotimaisuutta. Kunta voi myös kaavoituspäätöksellä haluta tiettyä materiaalia, koska tilaajalla on käytössään kaavoitusvalta, mutta sitä toisaalta sitoo rakentamisen muuta säädökset.

Kunta saattaa haluta kaupunki- ja yhdyskuntasuunnittelun lähtökohdista rakentaa tietyntyyppistä asuinympäristöä, korostaa rakentamisen ympäristötekijöitä, esteettisyyttä ja hyvää arkkitehtuuria. - Kun meillä on jo nyt kuntia, jotka haluavat leimautua ekocityiksi ja vihreän rakentamisen kaupungeiksi, sille ei ole olemassa mitään esteitä, muistuttaa Myllymäki.  Nämä voivat olla kaupungin strategisia tavoitteita, joilla halutaan edistää tietyntyyppistä rakentamista. Päätösvalta on kunnissa ja on hyvä että perinteisen betonirakentamisen rinnalle tulee muutakin kilpailevia materiaaleja. Vaihtoehtojen tulolla markkinoille on yleensä vaikutusta myös laadun paranemiseen.

Ympäristötekijät voivat olla osa julkisten hankintojen kriteeristöä. Siksi julkisten hankintojen lainsäädännön tulee olla Myllymäen mukaan ensisijassa mahdollistavaa, ei pois sulkevaa. - Olennaista on, että arviointi eri vaihtoehtojen välillä perustuu objektiivisesti avoimeen tieteelliseen tietoon. Hiilineutraalisuudella tai elinkaarikustannuksilla perustellun päätöksen tulee kestää mahdollinen valitusprosessi. Siksi lainsäädännön ja kriteeristön pitää olla selkeää, ettei siirretä kunnille tulkinnan tuskaa.

Julkisen sektorin rooli innovaatioiden edistäjänä suuri

- Kun meillä on hallitustasollakin asetettu suuria odotuksia puurakentamiselle, julkisen sektorin rooli näiden innovaatioiden edistäjänä voisi olla suuri, uskoo Myllymäki. Kun kuntien hankintapäätöksien tekijät eivät ota riskejä, puutuoteteollisuuden kannattaa tuottaa tieteellisesti pätevää materiaalia ja referenssejä hankintapäätösten tueksi.

- Kun rakentamisen tuotekehityksessä tapahtuu edistymistä koko ajan, ostajalle on haasteena tuntea uusien materiaalien ja ratkaisujen ominaisuudet. Jos ei ole kokemuksia, se tekee ostajan varovaiseksi. Siksi referenssit ratkaisevat myös hankintapäätöksiä tehtäessä.

Hankintakriteereiden on oltava neutraaleja ja niissä ei voi olla velvoittavia vaateita tai esteitä. Samalla on vaikutettava muussa lainsäädännössä olevien puurakentamisen esteiden poistamiseen. - Julkisissa hankinnoissa pärjätäkseen on tunnettava julkisen hallinnon tapa toimia. Ei ole mitään oikotietä, millä tasoitetaan puurakentamiselle tietä markkinoilla, jossa pärjääminen kilpailussa viime kädessä ratkaisee, painottaa Myllymäki.

Myllymäen mielestä puutuoteteollisuuden mahdollisuuksia tulee tehdä tunnetuksi kuntasektorilla. - Suosittelen vuoropuhelua kuntien, markkinoiden, tuottajien ja ostajien kesken. Puutuoteteollisuuden kannattaa olla aktiivinen nyt kuntiin päin ja tarjota tietoa puurakentamisen mahdollisuuksista.

Julkisista hankinnoista päättäville henkilöille esimerkiksi tieteelliseen tutkimukseen perustuvat rakennusten kosteuden hallintaa tai ilmasto-, resurssi- ja materiaalitehokkuutta koskevat selvitykset ovat tärkeää materiaalia päätösten tueksi.

- Kuntapäättäjiä kannattaa lähestyä viestinnän keinoin, koska esimerkeillä on iso voima. Meillä on kuntia, jotka kuumeisesti etsivät vaihtoehtoisia ratkaisuja vaikkapa kosteus- ja homeongelmien vaivaamille rakennuksille. Kun haetaan rakentamisen vaihtoehtoja, ostajilla tulee olla tietoa rakentamisen markkinoilla olevista vaihtoehdoista.

Lisätietoja: Juha Myllymäki, johtava lakimies, 050 648 94, juha.myllymaki@kuntaliitto.fi

 

Artikkelipalvelu Markku Laukkanen