Olet täällä

Itävallassa kunnat rakentavat puusta – tilaajan oma tahto puurakentamiseen kasvussa

Itävaltalaisella Kuchlin kunnalla on pitkä suhde metsään ja puun käyttöön rakentamisessa. Alppien kainalossa olevan kunnan alueella on paljon metsää ja sen varaan syntynyttä vanhaa puunjalostusteollisuutta ja puualan oppilaitoksia kuten sahateollisuuteen erikoistunut ammattikoulu ja puunjalostuksen ammattikorkeakoulu. Kunta onkin tehnyt periaatepäätöksen puun käytöstä julkisessa rakentamisessa sen paremman laadun, hyvän sisäilman ja ympäristötekijöiden vuoksi.

-Kunnan päättävissä elimissä ja kuntalaisten keskuudessa käytiin uuden kunnantalon rakentamisesta vilkas keskustelu. Kun pormestari oli alusta alkaen vakuuttunut puurakentamisesta, kaikki viisi puoluetta tulivat lopulta valinnan taakse, kertoo kunnan rakennusviraston päällikkö Johann Wallinger.

Wallingerin mukaan rakennusvirasto oli alusta alkaen vakuuttunut puurakentamisesta. Kunnantalon arkkitehtuurikilpailuun osallistui 10 toimistoa. -Funktionalistisella ehdotuksellaan voittaneen arkkitehdin Tom Lechnerin kanssa syntyi alusta alkaen hyvä luottamussuhde, mikä edesauttoi projektin toteuttamista. Kun rakennustyöt saatiin käyntiin ja kaikki sujui hyvin, keskustelu puurakentamisen onnistumisesta loppui siihen.

Mieluisa rakennus työntekijöille ja asukkaille

Kunta asetti hankkeen toteuttamisen tavoitteeksi Wallingerin mukaan massiivipuisen rakennuksen lattiasta kattoon. Hanke toteutuikin jalokuusesta valmistetuista massiivipuuelementeistä. -Rakennuksen lattia, paneelit ja akustiikkakatto ovat kaikki kuusesta, minkä seurauksena talossa on erinomainen akustiikka. Hankimme samalta arkkitehdiltä myös rakennuksen sisustussuunnittelun, mikä työllisti paikallisia puuseppiä ja yrityksiä.  

-Arkkitehti onnistui toteuttamaan kunnan asettamat tavoitteet rakennukselle. Esimerkiksi työntekijät halusivat koneellisen ilmastoinnin ja avaamattomien ikkunoiden sijaan perinteisen ratkaisun, jossa ikkunat voidaan avata.

Uusi kunnantalo valmistui tammikuussa 2014. Avoimien ovien päivänä kunnan seitsemästä tuhannesta asukkaasta neljännes kävi tutustumassa uuteen taloon. -Asukkaat olivat innoissaan; valoisat tilat, miellyttävä sisäilma ja puun tuoksu tekivät todella vaikutuksen. Puu rauhoittaa, se vaikuttaa ihmisiin. Kunnan työntekijöiden työilmapiiri parani, koska virkailijat saivat isommat työtilat.

-Etukäteen hanketta kohtaan esitetyssä kritiikissä korostettiin palosuojaukseen ja turvallisuuteen liittyviä kysymyksiä. Kun rakennus valmistui, kritiikki loppui siihen. Ennakkoluulot hälvenivät, kun käytännössä nähtiin massiivipuuelementtien palosuojauksen ratkaisut. Puu ei ole sen paloherkempää kuin muutkaan rakennusmateriaalit.

Wallingerin mukaan massiivipuuratkaisuun päädyttiin rakentamisessa paloturvallisuuden ja äänieristyksen vuoksi. -Valmiit massiivipuiset seinäelementit olivat teknisesti paras ratkaisu, vaikka kokonaiskustannuksissa tästä seurasi ehkä kymmenen prosenttia korkeampi kustannus perinteiseen rakentamiseen verrattuna.

-Käytimme teknisen oppilaitoksen puurakentamisen osaamista ja tietoa hankkeen toteuttamisessa. Tunnistimme alusta alkaen puurakentamisen erityispiirteet ja haasteet. Tällaisia olivat lujuuslaskelmat, äänieristys, kesän kuumuus ja talven pakkaset.

Ratkaiseva tekijä puun käytölle on laatu

Kuchlin kunta on tehnyt periaatepäätöksen puun käytöstä julkisessa rakentamisessa. -Kuchl on puukunta, joka haluaa tulla tunnetuksi laadukkaasta puurakentamisesta. Meillä on jo nyt puurakenteinen musiikkitalo ”Musikum” ja ammattikorkeakoulun lisärakennus toteutetaan puurakenteisena.

-Ratkaiseva tekijä puun käytölle rakentamisessa on laatu. Kun tutustuimme Itävallassa toteutettuihin uusiin kunnantaloihin, huomasimme puurakentamisen tarjoavan aivan eri laatutasoa perinteiseen rakentamiseen nähden. Lisäarvona tulevat ekologiset tekijät kuten hiilen varastoituminen puuhun koko rakennuksen elinkaaren ajaksi, täydentää Wallinger.

Wallingerin mukaan puurakentaminen vaatii perinteiseen betonirakentamiseen nähden enemmän esisuunnittelua, koska kaikki LVIS-asennukset on huomioitava massiivipuisten elementtien valmistusvaiheessa. Muutosten tekeminen työmaalla elementteihin on hankalaa ja tuo lisää kustannuksia.

-Uskon, että puurakentaminen on tulevaisuuden rakentamista. Meillä on tekniikka ja puurakentamisen ratkaisut olemassa. Toteutetut hankkeet ovat parhaita esimerkkejä puurakentamisen eduista.

Kunnantalon kellarissa sijaitsevan autohallin lisäksi 3-kerroksisen kunnan talon kokonaiskustannus oli 4,9 miljoonaa euroa, mikä merkitsee keskimäärin 2700 euron neliöhintaa. -Hinta oli kustannusarvion mukainen, mikä on merkki hyvästä suunnittelusta, muistuttaa Wallinger.

Rakennusaika venyi 18 kuukauden mittaiseksi, koska rakennuksen pohjan vahvistamiseen tehdyt paalutustyöt veivät odotettua enemmän aikaa ja rahaa. 


Artikkeli on osa toimittaja Markku Laukkasen toimittamaa Hyvät käytännöt -artikkelisarjaa, joka esittelee puurakentamisen toimintatapoja ja trendejä eri puolilla Eurooppaa. Sarja käsittelee muun muassa puurakentamisen kasvun tekijöitä julkisessa rakentamisessa, puun tuloa kaupunkirakentamiseen, vanhan rakennuskannan korvaamista puuratkaisuilla, teollisen esivalmistuksen, suunnittelun ja laadun vaikutusta kilpailukykyyn, rakennusteollisuuden ja yksityisten sijoittajien heräämisestä puurakentamisen kasvavaan markkinaan, puutuotealan kasvavia investointeja ja alan edunvalvonnan tärkeyttä osana metsien käytön hyväksyttävyyttä.

Artikkelisarjan julkaisua on rahoittanut Marjatta ja Eino Kollin säätiö.