Olet täällä

Guggenheim-arkkitehdit: Museosta majakka suomalaisen rakentamisen osaamiselle

Guggenheim-museon arkkitehtuurikilpailun voittaneet ranskalaiset arkkitehdit Nicolas Moreau ja Hiroko Kusunoki toivovat hankkeen toteutuessa suomalaiselta puutuoteteollisuudelta innovatiivisia tuotteita ja ratkaisuja museon rakentamiseen. – Museorakennuksesta voi tulla suomalaisen rakentamisen osaamisen majakka ja näyteikkuna maailmalle. Olemme jo nyt löytäneet suomalaisen lämpöpuun, joka tarjoaa innostavia ratkaisuja sisustukseen, kuvailee Moreau.

Arkkitehtuurikilpailun lähtökohdissa määriteltiin puun käyttö julkisivun tai sisustuksen rakennusmateriaalina. Kusunoki mainitsee puun käytön toisena esimerkkinä julkisivuun käytettävän torrefioidun, eli hiilikäsitellyn puun. - Törmäsimme hiilikäsiteltyyn puuhun ja opimme perinteisen tavan tehdä puurakennelmista tulen- ja vedenkestävät tulevan Lapista. Japanissa me käytämme samanlaista tekniikkaa suojaamaan puuta tulelta, vedeltä ja hyönteisiltä. Mielestämme idea materiaalin vahvistamisesta polttamalla oli loistava ja tekee puusta julkisivumateriaalina jännittävän ja esteettisesti kauniin.

- Guggenheim sijaitsee meren äärellä, missä puinen julkisivu on haasteellinen rakennuksen ollessa suolaveden, sateen ja vaihtelevan ilmaston armoilla. Meille hankkeen laajuus ja puun käyttö on haastavaa mutta myös hyvin motivoivaa, sanoo Kusunoki.

Ekologisuus osa rakennusta

Moreaun mukaan rakentamisen ekologisuus ja kestävyys ovat tulevaisuuden rakentamista ja lähtökohtina museon suunnittelussa. - Ekologisuus on ehdottomasti yksi meidän filosofioista. Arkkitehtuurista puhuttaessa käsitellään monia eri näkökulmia, kuten taiteellisuutta ja yhteiskuntaa. Ekologisuus on yksi niistä.

- Mielestäni ekologisuuden kuuluu olla osa rakennusta sen sijaan, että rakennettaisiin ekologisuuden vuoksi. Yksi osa kestävää kehitystä on luoda rakennuksia, jotka kaunistavat maisemaa. Jos rakennamme kauniin kaupungin, se tulee säilymään pitkään. Museo ei ole erillinen suljettu saareke vaan avoin osa ihmisten kaupunkia, sanoo Moreau.

Parhaillaan rakennetaan toimiston suunnittelemaa museota ”Museum of memory and culture” Pohjois-Brasiliaan meren äärelle. -Tämä on 23 miljoonan euron suuruinen projekti, jossa osittain kunnostetaan vanhaa, 1900-luvun alussa rakennettua sotilassairaalaa. Kaikki laajennettavat osat rakennetaan puusta, kertoo Moreau puurakentamisen kokemuksestaan.

- Kolme vuotta sitten rakensimme 28 miljoonaa euroa maksaneen musiikki- ja taidekeskuksen Ranskaan. Rakennuksessa käytimme betonin ja puun liittoratkaisuja. Luotamme vahvaan osaamiseen tiimiltämme ja insinööreiltä Saksasta sekä Suomesta, jotta Guggenheimista tulee turvallinen ja vakaa rakennus.

Guggenheim siirtää rakentamisen uudelle aikakaudelle

Hankkeen päärakennesuunnittelija, saksalainen rakenneinsinööri Carsten Hein voi osoittaa näyttäviä puurakentamisen referenssejä, joista tunnetuin on Espanjan Sevillaan rakennettu liimapuurakenteinen Metropol Parasol. - Parhaillaan rakennamme Saksassa 7-kerroksista 7000 neliömetrin kokoista puuhybridikerrostaloa. Siinä on betonikivijalka ja julkisivu kokonaan puusta, sekä puu-sementti komposiittia, jota aiomme ehdottaa käytettäväksi Guggenheimin tornissa.

Heinin mukaan puuratkaisujen ansiosta rakentamiskulttuuri on nopeasti kehittymässä. - Kuluttajat näkevät instituutio- ja toimistorakennusten sekä asuintalojen rakentamisen kehittyneen viime vuosina huomattavasti. Helsingin Guggenheimin toteuttaminen on viesti, että olemme siirtymässä uudelle aikakaudelle rakentamisessa.

- Edellisen Guggenheimin rakentaminen Bilbaoon 1980-luvulla oli toista maata. Silloin ajateltiin, että kaikkea riittää ja kaikki on mahdollista. Nyt Guggenheimin rakentamisessa ollaan nöyrempiä ja keskitytään ekologisuuteen ja ympäristöystävällisyyteen, muistuttaa Hein.

Tavoitteena käyttää paikallisia materiaaleja ja tuottajia

Hein huomauttaa, että edessä on paljon puurakentamisen kehitystyötä, koska Guggenheimin suuri massa asettaa rakenteille paljon haasteita. - Rakennusta suunnitellessa olemme miettineet sen kestävyyttä niin ympäristön, kustannustehokkuuden kuin käyttäjäystävällisyyden lähtökohdista. Tutkimme kuinka suuren osan rakennuksesta voi rakentaa puusta ja päädyimme käyttämään puuta kaikkialla, missä se oli paras ratkaisu. Museon gallerioiden katot ovat puoliksi tai kokonaan puuta ja torni on puuhybridiä tai puu-sementtikomposiittia.

Hein on mukana kansainvälisen puurakennusjärjestön toiminnassa. - Meitä on siinä eri puolilla maailmaa sata puurakentamisen parissa työskentelevää insinööriä, joiden kanssa voin tarvittaessa ratkoa esiin tulevia rakenneongelmia.

- Haluamme käyttää kevyttä materiaalia kattoihin, koska puulla on materiaaleista paras paino-vahvuus-suhde. Puun käyttämisellä on myös suotuisia sivuvaikutuksia, koska se vaikuttaa huoneen ilmastoon sekä toimii hyvänä eristeenä. Puuta käytettäessä tarvitsee lisätä ainoastaan puolet teräs- tai betonirakennusten tarvitsemasta eristemäärästä.

Heinin mukaan tavoitteena on käyttää paikallisia materiaaleja ja tuottajia. - Meillä on kokemuksia LVL-levymateriaalin käytöstä, joka mahdollistaa ohuet kattorakenteet ja palkit. Tavoitteena on puurakenteiden pitkälle menevä teollinen esivalmistus. Isojakin elementtejä on mahdollista kuljettaa rakennuspaikalle, joka säästää valtavasti aikaa ja kustannuksia.

Puurakenteet ja niiden asennus suojataan rakennuspaikalla. - Katto rakennetaan ensin suojaamaan sen alla olevia puurakennelmia. Julkisivuun käytetään hiilikäsiteltyä puuta, jota suora kosteus veteen ja sateeseen ei vahingoita. Guggenheim rakennetaan puoli metriä korkeimman mahdollisen vesirajan yläpuolelle, jolloin se on turvassa suoralta kontaktilta meriveteen, kertoo Hein.

 

Artikkelipalvelu Markku Laukkanen


Arkkitehdit Nicolas Moreau ja Hiroko Kusunoki sekä rakennesuunnittelija Carsten Hein vierailivat Helsingissä 26.11. Puuinfon järjestämässä Puupäivässä. Esityksiin voi tutustua tapahtumasivustolla: http://puupaiva.com/ohjelma