Olet täällä

CLT-tuotanto käynnistyy Suomessa kasvavien markkinoiden odotuksin

Pitkään odotettu kotimaisten CLT-massiivipuuelementtien tuotanto käynnistyy Kuhmossa. Oy CrossLam Kuhmo Oy Ltd:n perustajan, toimitusjohtaja Juha Virran mukaan eurooppalaiset kokemukset CLT-tuotannosta ja sen käytöstä rakentamisessa olivat merkittävä kannustin tuotantopäätöksen tekoon.

- Uskon, että kysyntää kotimaiselle vaihtoehdolle on markkinoilla olemassa, koska CLT-rakentaminen alkaa olla Suomessakin tunnettua kerrostalorakentamisessa. Tavoitteena on tehdä rakennuselementti- ja tuoteosakauppaa, jossa elementtejä myydään rakentamisen projekteihin pientaloista kerrostaloihin ja julkiseen rakentamiseen, kertoo Virta. 

- Koemme olevamme ensimmäisenä suomalaisena CLT-valmistajana lumiaura, jonka tuotannon juuret ovat vahvasti Kainuun metsissä. Käytämme yksinomaan sertifioitua kainuulaista mäntyä ja kuusta, koska vientimarkkinoilla puun alkuperällä on suuri merkitys. 

Virta arvioi CLT-rakentamisen kilpailukyvyn perustuvan sen muunneltavuuteen ja asentamisen nopeuteen, mikä edellyttää hyvää logistiikkaa ja detaljien hallintaa. - CLT-massiivipuuelementti on valmis vaihtoehto rakenteisiin ja näkyviin pintoihin. Henkiseen ja fyysiseen hyvinvointiin liittyvät tekijät ovat puurakentamiselle iso lisäarvo, koska talot ovat tiiviitä, kosteusvapaita ja ekologisia. Asukaskokemukset osoittavat puutalojen olevan tunnelmaltaan leppoisia ja sisäilmaltaan terveellisiä, kuvailee Virta.

CLT on kuivaa rakentamista

CrossLamin operatiivinen johtaja Jyrki Moilanen muistuttaa CLT-rakentamisen olevan kuivaa rakentamista, mihin yhtiö tuottaa mittojen mukaan työstettyjä komponentteja. - Teemme levyihin ovi- ja ikkuna-aukotukset ja jyrsimme valmiiksi LVI-tekniikan ja sähköasennusten edellyttämät asennuspaikat.

- Olennaista on, missä muodossa tuotteemme menee rakennustyömaalle. Koska rakentaja tarvitsee CLT-elementteihin välityöstövaiheen, teemme yhteistyötä talo- ja elementtitehtaiden kanssa. CLT-elementti muodostaa rakennuksen kantavan rungon, jonka jälkeen tulevat pintatyöt joko esivalmistettuina tehdastiloissa tai paikan päällä.

Moilasen mukaan CLT-elementti on täsmätuote, joka mahdollistaa tarkan rakentamisen. - Kun elementit tuodaan rakennuspaikalle ne ovat kuivia, kun ne rakennetaan ja lastataan tehtaalla sisätiloissa.

Puurakentamiseen tarvitaan standardit

Juha Virta uskoo, että CLT-elementtien mahdollisuudet rakentamisessa tunnetaan arkkitehtien ja suunnittelijoiden parissa hyvin. - Mutta rakennesuunnittelijoiden, rakennuttajien ja rakentajien kannalta alalle tarvittaisiin toimivat standardit. Puurakentamiseen tarvitaan toimiva RunkoPES-järjestelmä, joka antaa mitoitusarvot koko rakentamisen arvoketjuun. Meille valmistajana toimiva standardisointi olisi ilman muuta suuri etu.

VTT tekee parhaillaan yhtiön tuotteista sertifiointia, jonka perusteella valmistuvat mitoitusarvot ja tuotehyväksyntä marraskuussa, jolloin täysimittainen kaupallinen tuotanto alkaa. - Vaikka kotimaisen sertifioinnin pitäisi riittää CE- merkintään, siihen vaaditaan kuitenkin vielä ETA-menettely, joka hidastaa markkinoille tuloa, sanoo Virta.

- On selvästi nähtävissä, että Euroopassa monet yritykset hakevat imagohyötyä puurakentamisesta. Monet kansainväliset kauppaketjut ovat valinneet puun, koska uskovat sen puhuttelevan ekologisesti tietoisia asiakkaita, sanoo Virta. Puukerrostalojen sprinklauspakko on käännettävä myönteiseksi asiaksi, koska se lisää turvallisuutta. Sprinklaus tulisikin saada kaikkiin kerrostaloihin materiaalista riippumatta.

Uusi innovaatio luo hyvää ilmapiiriä yritykseen

Juha Virran tausta on Kuhmo Oy:ssä, mikä toimittaa sahatavaran CLT-tuotantoon. - Uuden yhtiön ratkaisut syntyivät nopeasti. Tämän vuoden kevään aikana varmistui rahoitus, minkä jälkeen tehtiin konekaupat, aloitettiin rakentaminen ja elokuussa tehdas oli tuotantokunnossa, kuvailee Virta.

Kolmen miljoonan euron investoinnin rahoituksessa ovat mukana paikallispankin lisäksi Finnvera ja Kainuun ELY- keskus. Yhtiön toimitusjohtaja Jyrki Moilanen on ollut mukana Kuhmon Woodpoliksen puualan kehityshankkeissa. Woodpoliksen roolia yritystoiminnan mahdollistajana Moilanen pitää tärkeänä, koska uusi yritys voi vuokrata sen kone- ja laitekantaa, mikä helpotti yrityksen käynnistämistä. Woodpoliksen kautta hankkeessa on myös EU-rahoitusta, joka kohdentuu kehitys- ja koulutustoimintoihin.

Crosslamin tuotannon tavoite vuoden loppuun mennessä on tuhat kuutiometriä eli kymmenen tuhatta neliömetriä kuukaudessa valmista elementtilevyä, joka vastaa noin kahta 15 huoneiston kerrostaloa. Tuotannossa tulee olemaan 60 millimetristä 400 millimetriin paksuja elementtejä. Koko Euroopan CLT-tuotanto on runsaat 500 tuhatta kuutiota vuodessa.

- Tavoitteeseemme päästään yhden vuoron tuotannolla, jota voidaan kasvattaa vuoroja lisäämällä, muistuttaa Moilanen. Ensi vuonna tavoite on käynnistää toinen vuoro. CLT-elementtirakentaminen sopii pien-, rivi- ja kerrostaloihin sekä julkiseen rakentamiseen kuten päiväkoteihin, kouluihin ja palvelutaloihin.

Tehdas työllistää yhdessä vuorossa 12 henkilöä sekä myynnissä ja markkinoinnissa olevat henkilöt. - Työntekijöiden asenne on ollut todella innostunut ja myönteinen. Uusi innovaatio ja tuote luovat myönteistä ilmapiiriä, jossa on hyvä aloittaa tuotanto ja sen jatkuva kehittäminen, sanoo Virta.

Massiivipuuelementeistä moduulitaloja Aasiaan

Arkkitehti Marco Casagrande on suunnitellut CLT-massiivipuuelementeistä kuuden metrin kokoisia kuution muotoisia moduuleita Aasian markkinoille. Paracity-moduulitaloja suunnitellaan rakennettavaksi lähivuosina Taiwaniin, Japaniin ja Indonesiaan sekä katastrofialueiden jälleenrakentamiseen että väestörikkaiden kaupunkien slummien uudelleen rakentamiseen.

- Puurakenteinen moduuli on tehty kestämään luonnonkatastrofeja kuten tulvia, maanjäristyksiä ja tulipaloja, kuvailee Casagrande. Paracity voi tulevaisuudessa tarjota nopean ratkaisun katastrofialueiden jälleenrakentamiseen. Tämä voi olla myös vaihtoehto miljoonakaupunkien slummien asuntorakentamiseen koska moduuleita voidaan yhdistellä pituus- ja korkeussuunnassa sekä rakentaa niistä kokonaisia kaupunginosia ja suunnitella niiden väliin muuta infrastruktuuria.  

Ensimmäisessä vaiheessa Paracity-taloja tavoitellaan rakennettavaksi Taiwanin Taipeihin tulvista kärsivälle saarelle, Japanin Pohjois-Fukushiman tsunamialueelle sekä Indonesian Jakartaan. Yhteistä alueille on luonnonkatastrofit sekä tarve saada nopeasti asuntoja kaupungin asukkaille.

- Taipein Paracity olisi toteutuessaan maailman suurin puurakennus. Neuvottelut ovat vakavia ja niin pitkällä, että tuotanto on tarkoitus aloittaa ensi vuonna. Ensin asutetaan 200–400 kuutiota ja tulevaisuudessa kaupunkia voidaan vielä helposti suurentaa, kertoo Casagrande.

Arkkitehdin mielestä massiivipuuelementit edustavat ekologista ja kestävää tulevaisuuden rakentamista, jossa otetaan huomioon myös asuntojen energia- ja jätehuolto. - Aasian markkinoilla puun alkuperä ja sen todentaminen painavat lopputuotteissa paljon.

- Vaikka varsinaista liiketoimintaa moduulirakenteiden viennistä ei ole vielä olemassa, kyseessä on meille mielenkiintoinen tuoteinnovaatio, sanoo Moilanen. Jos ja kun hanke etenee, me olemme valmiita tekniseen kehitystyöhön ja pilottirakentamiseen nopeastikin.

 

 

Artikkelipalvelu Markku Laukkanen

Lisätietoja:

Juha Virta, 040 1486550, juha.virta@crosslam.fi
Jyrki Moilanen, 044 7759603, jyrki.moilanen@crosslam.fi
Marco Casagrande, 050 3089 166, marco@paracity.fi