Olet täällä

Asuntotuotantoon halutaan lisää vaihtoehtoja ja kilpailua

Vantaalla avatut Asuntomessut osoittavat Suomessa meneillään olevan asuntotuotannon muutoksen. Tarjolla on enemmän erilaisia asukaslähtöisyyttä korostavia asumisen vaihtoehtoja ja kaavoitusta sekä uusiutuviin materiaaleihin perustuvia rakentamisen ratkaisuja.

-Suomi tarvitsee uudenlaista rakentamisen kulttuuria, jossa yhdistyvät asukaslähtöisyys, ekologisuus ja uuden teknologian tarjoamat mahdollisuudet, sanoo Tampereen teknillisen yliopiston arkkitehtuurin laitoksen professori Markku Hedman.

Hedman vertaa Suomea Saksaan, jossa on kehitetty aktiivisesti tulevaisuuden rakentamista. - Meillä asuntojen tuotanto, rakentaminen ja rahoitus on valettu vain yhteen muottiin, jossa paikalliille ratkaisuille jää hyvin vähän tilaa olemme nyt näissä asioissa jälkijunassa, kun asukkaille on tarjottu vain sitä mitä rakennuttajat rakentavat. Asukaslähtöiselle rakentamiselle ei juurikaan ole ollut tilaa.

- Me rakennamme elinkaarikustannuksiltaan kalliita rakennuksia ja kestävän rakentamisen kannalta huonoa. Syitä tähän on kaksi; meiltä puuttuu kestävään rakentamiseen liittyvää osaamista ja asuntomarkkinat eivät tue laadukkaan ja kestävän rakentamisen toteuttamista. Arkkitehtikunnankin on ollut tähän asti vaikeuksia sisäistää ekologisen haasteen merkitystä arkkitehtuurille, huomauttaa Hedman.

Hedmanin käsityksen mukaan asuinympäristön viihtyvyystekijät painavat asukkaiden arvostuksissa yhä enemmän ja yksilöllisen asumisen toiveet voimistuvat. Samaa osoittavat useat asumiseen liittyvät selvitykset. Ilmastomuutos, luonnontilan heikkeneminen ja tietoisuus siitä, että rakennettu ympäristö kuormittaa luontoa eniten ovat toivottavasti johtamassa rakentamisen muutokseen ja laadun paranemiseen.

- Asuntoarkkitehtuuri tulee ymmärtää kokonaisvaltaisesti, jossa asukkaan ja asukaslähtöisyyden merkitys on kasvussa. Ihmisen arkiseen elinpiiriin kuuluu myös koko lähiympäristö ja sen tarjoamat toiminnan mahdollisuudet. Sekä asukaslähtöisyys että asumisen ympäristön kokonaisvaltaisen laadun huomioiminen ovat keinoja tuottaa lisäarvoa asuntorakentamiseen, muistuttaa Hedman.

Monimuotoisuus ja teollinen valmistus puurakentamisen vahvuuksia

Hedman perää asukasnäkökohtien huomioimisen lisäksi enemmän kilpailua ja vaihtoehtoja rakentamiseen, johon tarvitaan rohkeaa ja kokeilevaa asennetta uuden teknologian hyödyntämisessä. – Muutokseen ei riitä se, että betoni vaihdetaan uusiutuvaan puuhun. Tämän ajan rakentamisen tulee vastata tulevaisuuden tarpeisiin ja mukautua myös uusiin haasteiseen. Toteutettavuuden näkökulmasta on tietenkin tärkeää löytää teolliselle puurakentamiselle hinnaltaan kilpailukykyisiä toteutustapoja. Tässä suhteessa parannettavaa on erityisen paljon.

- Teolliseen puurakentamiseen sisältyy potentiaalia asumisen monimuotoisuuden lisäämiseen. Se on teknisten ja ekologisten ominaisuuksien ohella merkittävä peruste puurakentamisen kehittämiselle. Teollinen tilaelementtirakentaminen voi tulevaisuudessa mahdollistaa monin osin uudenlaisen rakentamisen tavan ja luoda mahdollisuuksia asuntoratkaisujen monimuotoisuudelle. Valitettavasti alan toimijoita on vielä liian vähän sekä tilaajien että tuottajien puolella, sanoo Hedman.

Hedmanin mielestä puurakentamisen kehittämiseen tarvitaan lisää osaajia kaikilla rakennussuunnittelun aloilla. - Meillä ei valitettavasti vielä ole kovin montaa arkkitehtiä tai rakennesuunnittelijaa, joilla olisi kokemusta teollisesta puurakentamisesta.

-Puurakentamisen kehittämisessä haasteiden viidakko valtava. Nyt tarvitaan käytännöllistä tutkimusta rakenne- ja talotekniikan toimivuuteen sekä referenssikohteista käytännön kokemuksia, joita saadaan vain teollisen kerrostalojen tuotantokulttuurin syntymisen myötä.

Hedman arvioi että puun läpimurto kerrostalorakentamiseen vauhdittuu CLT-tilaelementtirakentamisen myötä. -Kun rakennettujen puukerrostalojen asukaspalaute on ollut hyvä, muiden tilaajien kiinnostus kasvaa.

Hedmanin mielestä julkisen sektorin tulee olla veturina siirryttäessä uudenlaiseen rakentamiseen. Eräänä esimerkkinä Hedman mainitsee palvelutalorakentamisen, jossa tavoitteena on saavuttaa nollaenergiataso talo- ja rakennustekniikan ratkaisuin. -Kun julkinen sektori asettaa tämän tilaajan tavoitteeksi, se on arkkitehtisuunnittelun lähtötaso.

- Nyt on luotava rakenteita, jotka tarjoavat kuluttajalle mahdollisuuden valita kestäviä ratkaisuja asumisen valinnoissa.  Ei tarvitse olla ekointoilija että tiedostaa laatutekijöiden olemassaolon sekä on valmis maksamaan enemmän jos saa hinnalle katetta laadukkaan lopputuotteen muodossa. Vastaavasti rakennuttajat ovat valmiita panostamaan kestäviin ratkaisuihin, kun löytävät niitä arvostavan asiakaskunnan, uskoo Hedman.

Puu sopii urbaaniin rakentamiseen

Hedman ihmettelee, miksi Suomessa asuntopoliittisessa keskustelussa niin usein päädytään vastakkainasetteluun. - Urbaaniasuminen ja nurmijärveläisyys eivät ole vastakohtia, vaan molempia tarvitaan ja molemmat voivat toteutua. Kun maaseutu on hieno asia Suomessa, miksemme sitä hyödynnä edistämällä tiiviiden kylämäisten keskittymien rakentamisella. Kun ennen työpaikka määräsi asuinpaikan, nyt monia töitä on mahdollista tehdä ainakin osittain etänä ja samalla asua paikassa, joka vastaa omia elämäntapoja ja -arvoja, kuvailee Hedman.

-Asumisessa tarvittavien palvelujen tuottamiseen on siihenkin mahdollista kehittää uusia ratkaisuja.  Joskin on syytä muistaa että yhä suurempi osa suomalaisista haluaa asua kaupungissa ja toteuttaa urbaania elämäntapaa. Tämä trendi on vahvistuva.

Hedmanin mielestä puurakentaminen sopii ja tulee myös urbaaniin rakentamiseen kaupunkimaiseman asumisen osana sekä kerrostalo-, täydennys- että pientalorakentamisessa. -Teemme tutkimustyötä ajankohtaisten rakentamisen ja asumisen haasteiden parissa. Teollisen puurakentamisen kehittäminen on meidän tutkimuksissa erityisen keskeinen teema. Runkorakenteiden lisäksi puuta voidaan käyttää sisäratkaisuissa kokemuksellisuutta ja elämyksellisyyttä vahvistavana tekijänä.

Suomessa on lukumääräisesti valtava asuntojen peruskorjaamisen haaste, joka tulisi Hedmanin mielestä toteuttaa kokonaisvaltaisesti uudistamalla rakennus ja sen ympäristö vastamaan tämän päivän asumisen tarpeita.

- Kevyt puurakentaminen sopii lisäkerrosten toteuttamiseen. Sillä voidaan osittain rahoittaa vaikkapa hissien rakentaminen hyödyntämään koko taloa ja sen olemassa olevaa asukaskuntaa. Lisäkerros on rakentamisen tehokkuutta lisättäessä tonttien täydennysrakentamiselle varteenotettava vaihtoehto.

Lähiöiden uudistamisessa voi tulevaisuudessa tulla kyseeseen Hedmanin mielestä myös alueiden tiivistäminen pientalomaisilla ratkaisuilla, jotka uudistavat koko asumisen rakennetta. - Näin voidaan monipuolistaa koko suomalaista rakentamista ja asumista sekä vastata niihin odotuksiin, mitä kaupunkiasumiselle nyt asetetaan.

 

Artikkelipalvelu Markku Laukkanen

Lisätietoja: Markku Hedman, 040 7024884, markku.hedman@tut.fi