Olet täällä

Puun fysiologiset ja psykologiset ominaisuudet

Puuta voidaan pitää terveyttä ja elpymistä tukevana materiaalina, vaikka vielä ei tarkalleen tiedetä, mihin puun myönteiset vaikutukset perustuvat. Puun vaikutusta rakennusmateriaalina ihmisiin on tutkittu mm. Norjassa, Itävallassa, Japanissa ja Kanadassa. Vaikka tutkimukset eivät ole vielä riittävän systemaattisia ja kattavia, niiden perusteella moni puuhun liittyvä kansantieto on saanut vahvistusta.

Fysiologiset ominaisuudet

Ulkonäön ja tunnelman lisäksi puun käytöllä voidaan vaikuttaa mm. sisäilman laatuun ja akustiikkaan. Puulla on kyky imeä ja luovuttaa kosteutta ts. tasata sisäilman kosteuden vaihtelua. Tasainen huoneilman kosteus parantaa huoneilman laatua pienentäen ilmanvaihdon tarvetta parantaen samalla myös energiatehokkuutta.

Puu on antibakteerinen materiaali. Se ehkäisee haitallisten mikrobien kasvua. Siksi puuta käytetään mielellään esim. saunoissa ja keittiöiden leikkuulaudoissa. Puun hyviä akustisia ominaisuuksia hyödynnetään soittimien lisäksi luento- ja konserttisaleissa.

Parhaimmillaan puun käytöllä sisätiloissa voidaan vaikuttaa läsnäolijoiden mielialaan ja fysiologisen stressin tasoon. Tutkimusten mukaan ihmiset reagoivat puun käyttöön sekä fysiologisesti että psykologisesti myönteisesti. Puupinnat saavat huonetilan tuntumaan lämpimältä, kodikkaalta ja rauhoittavalta.  Näissä ominaisuuksissa puu voittaa kaikki tavanomaiset pintamateriaalit. Kosketettaessa puupinta antaa turvallisen ja luonnollisen tunnun.

Puupinnan kosketus on paitsi kokemuksellisesti myös fysiologisesti muita materiaaleja lempeämpi. Tutkimuksen mukaan huoneenlämpöisen alumiini, viileän muovin, tai ruostumattoman teräksen kosketus aiheuttaa elimistössä stressireaktiona verenpaineen nousua. Puupinnan koskettaminen sen sijaan ei aiheuta vastaavaa reaktiota.

Psykologiset ominaisuudet

Puulla on myös psykologisia vaikutuksia. Sisätiloissa puulla näyttää olevan kyky säädellä elimistön stressitasoa. Eri työtiloja vertailtaessa stressitaso oli ihon sähkönjohtokyvyllä mitattuna alhaisin työhuoneessa, jossa oli puisia kalusteita. Edes valkoisella kalustettuun huoneeseen tuodut viherkasvit eivät pystyneet samaan.

Puun suotuisat psykologiset vaikutukset on todettu myös kouluissa. Kokopuisessa luokkahuoneessa aamuinen stressipiikki laantui sykevariaatiolla mitattuna pian kouluun saapumisen jälkeen eikä palannut uudelleen. Tavanomaisessa verrokkiluokassa elimistön lievä stressitila jatkui koko koulupäivän. Oppilaiden stressin kokemukset, kuten väsymyksen ja aikaansaamattomuuden tunteet, olivat puisessa luokkahuoneessa vähäisempiä kuin tavanomaisessa.

Puun käyttö sisätiloissa näyttää ulottuvan myös ihmisten käyttäytymiseen ja sosiaaliseen havainnointiin. Toimitiloissa, joissa oli käytetty puutuotteita, vierailijoiden ensivaikutelma työntekijöistä oli suotuisampi kuin jos puuta ei ollut. Puisessa toimistossa työn tekijät koettiin asiantuntevimmiksi, menestyvimmiksi, rehellisemmiksi, vastuullisemmiksi ja luovemmiksi kuin tavanomaisessa toimistossa. Mielenkiintoinen ja odottamaton havainto liittyi vanhusten tuettuun asumiseen. Kun asuntoloissa ryhdyttiin käyttämään puumateriaaleja ja esimerkiksi ruokalassa puutarjottimia, henkilökunnan arvioiden mukaan vanhusten keskinäinen vuorovaikutus ja ympäristön huomioiminen lisääntyivät.

Puun suotuisia vaikutuksia ei näytä voivan korvata puujäljitelmillä. Fysiologisin mittauksin osoitettu unen laatu samoin kuin stressitilanteiden jälkeinen elpyminen olivat parempia puisessa kuin puujäljitelmästä tehdyssä huoneessa.

Lisää tietoa tutkimustuloksista

Puuta voidaan pitää terveyttä ja elpymistä tukevana materiaalina, vaikka vielä ei tarkalleen tiedetä, mihin puun myönteiset vaikutukset perustuvat. Puun vaikutusta rakennusmateriaalina ihmisiin on tutkittu mm. Norjassa, Itävallassa, Japanissa ja Kanadassa. Vaikka tutkimukset eivät ole vielä riittävän systemaattisia ja kattavia, niiden perusteella moni puuhun liittyvä kansantieto on saanut vahvistusta.

  1. Positive health effects of Stone Pine furniture. Joanneum Research, Institute of Non-Invasive Diagnosis.
  2. Solid fir furniture reduces strain during and after concentration periods. Human Research, Institute of Health Technology and Prevention Research.
  3. Gesundheitliche Auswirkungen einer Massivholzausstattung in der Hauptschule Haus im Ennstal. Human Research Institute, Institute of Health Technology.
  4. Opportunities for Increased Use of Wood as a Visual Material in Built Environments. David Fell, Patrick Lavoie. 2009. Quebec: FPInnovations – Forintek Division.
  5. Wood in the human environment: restorative properties of wood in the built indoor environment. David Fell. 2010. Vancouver: The Univerity of British Columbia.
  6. Influence of wood wall panels on physiological and psychological responses. Satoshi Sakuragawa, Yoshifumi Miyazaki, Tomoyuki Kaneko, Teruo Makita. J Wood Sci (2005) 51:136–140.
  7. Change in the impression of rooms with interior wood finishes arranged differently: questionnaire survey with the use of photographs for the analysis of impressions of rooms concerning living activities. Satoshi Sakuragawa. Wood Sci (2006) 52:290–294
  8. Effects of contact with wood on blood pressure and subjective evaluation. Satoshi Sakuragawa, Tomoyuki Kaneko, Yoshifumi Miyazaki. J Wood Sci (2008) 54:107–113.
  9. Behavior Changes in Older Persons Caused by Using Wood Products in Assisted Living. Anme T. et al. Public Health Research 2012, 2(4): 106-109.
  10. Influence of wooden-finish for reinforced concrete schoolhouse on elementary school student’s stress response. Tsurumaki, M. et al. Saitama University, Japan.
  11. Visual effects of interior design in actual-size living rooms on physiological responses. Tsunetsugu Y. et al. Building and Environment 40 (2005) 1341-1346.
  12. Trends in research related to ‘‘Shinrin-yoku’’ (taking in the forest atmosphere or forest bathing) in Japan. Yuko Tsunetsugu, Bum-Jin Park, Yoshifumi Miyazaki. Environ Health Prev Med (2010) 15:27–37.
  13. Physiological effects in humans induced by the visual stimulation of room interiors with different wood quantities. Yuko Tsunetsugu, Yoshifumi Miyazaki, Hiroshi Sato. J Wood Sci (2007) 53:11–16.
  14. Restorative environment Project - Part 1. Nousiainen, Marjut. 2013. Kymenlaakso University of Applied Sciences.
  15. Wood use in a hospital environment: VOC emissions and air quality. Anders Q. Nyrud · Tina Bringslimark · Finn Englund. European Journal of Wood and Wood Products, 2012, Volume 70, Issue 4, pp 541-543.
  16. Patient rooms with different degrees of wood: a preference study conducted among hospital staff. Tina Bringslimark, Anders Q. Nyrud.  WCTE 2010 World Conference on Timber Engineering, Italy 2010.
  17. Is interior wood use psychologically beneficial? A Review of psychological responses toward wood. Anders Nyrund, Tina Bringslimark. Wood and Fiber Science (2010) 42: 202-218.
  18.  Evidence-based biophilic design. Tina Bringslimark, Kristian Bysheim, Anders Q. Nyrud. Science without Borders. Transactions of the International Academy of Science H&E, Special Edition International Conference Oslo 2009, 35-42.